Monthly Archives: toukokuu 2015

Maitokeskustelu kiehuu

    Ravintoasiantuntija suositteli runsasta maidon juontia, mutta myönsi samalla, että ihan ilmankin tulee toimeen. Ota siitä sitten selvää. Maito on vastasyntyneelle täydellistä juomaa, jonka koostumus vaihtelee eläinlajin pilttien tarpeiden mukaan. Hylkeen maito on lehmänmaitoa ja äidinmaitoa rasvaisempaa, koska kuutit tarvitsevat enemmän energiaa kuin vasikka tai vauva. Teollisen prosessin jälkeen tölkkiin päätyneen valkoisen juoman lehmä tuotti omalle vasikalleen.

    Hyvän ravintoarvonsa vuoksi maitoa suositellaan juotavaksi päivittäin 5-6 lasillista. Määrä on suurempi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Moni on kuitenkin kokenut saavansa pienemmästäkin määrästä vatsanväänteitä tai muita epämukavia oireita, jotka ovat kadonneet, kun maito on jätetty tölkkiin. Ristiriita virallisten hyvinvointia tukevien väitteiden ja omien kokemusten välillä aiheuttaa hämmennystä.

    Tieteellinen tieto ei yksiselitteisesti tue runsaan maidonjuonnin edullisia terveysvaikutuksia. Uuden tutkimuksen mukaan maitotuotteet eivät estä osteoporoosia. Jos estäisi, osteoporoosia pitäisi esiintyä Suomessa vähemmän kuin muissa maissa. Totuus on toinen. Runsaasta maitolasien kallistelusta huolimatta meillä on osteoporoosia sairastavia enemmän kuin useissa muissa Euroopan maissa. Maidonjuonnista voi myös olla suoranaista haittaa: tutkimustulos osoitti, että jo kolme lasillista maitoa päivittäin juovilla naisilla oli suurentunut riski kuolla ennenaikaisesti.

Maidon perusteeton tuputtaminen saa maitokeskustelun kiehumaan.

Maidon perusteeton tuputtaminen saa maitokeskustelun kiehumaan.

    Suomalainen maitokulttuuri tukee pyrkimystä pitää koko maa asuttuna. Keskinen Suomi ei sovellu leipäviljan viljelyyn, mutta rehuvilja kasvaa. Lehmien kautta kierrättämällä se muutetaan meille kelvolliseksi elintarvikkeeksi. Mukana on myös ripaus talouspolitiikkaa. Se tuli ilmi kevään hallitusneuvotteluissa, joissa meijeriteollisuus haluttiin sulkea kilpailulainsäädännön ulkopuolelle.

    Usko virallisiin ravintosuosituksiin on koetuksella. Kenen etua ajetaan? Suositusten pitää perustua tasapuoliseen tietoon, jossa huomioidaan sekä maidonjuonnin edut että haitat. Suositusten vaikuttavuus pitää osoittaa. Maidottoman ruokavalion vaikutuksista on vain vähän julkaistua tietoa. Siksi maitovapaan ruokavalion tieteelliseen tutkimiseen pitää panostaa enemmän, jotta meillä on aito mahdollisuus punnita maidonkäytön hyviä ja huonoja vaikutuksia terveyteemme.

    Kuluttajien luottamuksen palauttamiseksi maitosuositukset pitää päivittää riippumattomaan ja tasapuoliseen tietoon perustuen. Politiikka pois maitolasista!

Eläinkokeista voi selvitä hengissä

Rotat ja hiiret ovat yleisimpiä koe-eläimiä.

Rotat ja hiiret ovat yleisimpiä koe-eläimiä.

    Eläinten alistaminen tieteellisiin tutkimuksiin aiheuttaa ristiriitaisia tunteita. Eläinkokeilla on huono maine, mutta niiden tekeminen koetaan välttämättömäksi. Eläinten etu joutuu väistymään, jos niillä tehtävillä kokeilla on mahdollista löytää esimerkiksi uusia parannuskeinoja vakaviin sairauksiin tai ratkaista vakavia elintapoihimme liittyviä ongelmia. Uuden tiedon hankkimatta jättämistä voidaan jopa pitää epäeettisenä tapana suojella eläimiä.

    Lainsäädäntö heijastaa yleistä mielipidettä. Eläinkokeita ei voi tehdä noin vain. Siihen tarvitaan lupa asianomaiselta viranomaiselta. Viranomainen punnitsee, ovatko tutkimuksen hyödyt (uusi tieto) ja haitat (eläimelle) tasapainossa. Tutkimustulosten hyödynsaajia voivat ihmisten lisäksi olla muut eläimet ja ympäristö. Mitä tärkeämpää tietoa on odotettavissa, sitä enemmän eläimille saa aiheuttaa kärsimystä.

     EU:n direktiiveillä on kyseenalainen maine, mutta muutaman vuoden takainen koe-eläindirektiivi on tuonut tiedemaailmaan täysin uuden ulottuvuuden: testien jälkeen terveet ja hyväkuntoiset eläimet voivat siirtyä yksityisiin koteihin viettämään eläkepäiviä.

    Joissakin Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa koe-eläiminä työuransa tehneitä koiria ja kissoja on siirtynyt perheisiin vuosikausia. Näistä kokemuksista tiedetään, että muutto kennelolosuhteista kodissa asuvaksi lemmikiksi aiheuttaa eläimille monenlaista stressiä, mutta koirien ja kissojen huolellinen valmentaminen on pehmentänyt siirtymistä uuteen elämänvaiheeseen. Ongelmia on kyetty lieventämään, kun niihin on huolella paneuduttu.

    Helsingin yliopisto on tämän kevään aikana ensimmäisenä Suomessa soveltanut uudehkoa lakia ja luovuttanut kahdeksan beaglerotuista koekoiraa yksityiskoteihin.  Kotiuttaminen on tapahtunut yhteistyössä SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ry:n kanssa. Koirien sopeutumista uusiin koteihin on tässä vaiheessa varhaista arvioida, mutta toivottavasti saamme myöhemmin kuulla mukavia koirauutisia.

    Nykyisen lain myötä koe-eläimyydestä on tullut jonkinlainen työura, josta parhaassa tapauksessa voi selvitä hengissä. Tuskin silti kovin moni eläinyksilö onnistuu päätymään kotioloihin. Ihanteellisin vaihtoehto olisi, jos eläimet eivät lainkaan joutuisi tieteellisiin tutkimuksiin.

    Eläinkokeet eivät ole itsetarkoitus vaan työkalu, jonka avulla on mahdollista altistaa tuntevia olentoja ikäville kokemuksille. Tällaisesta työkalusta pitäisi luopua kokonaan. Lainsäädännön tavoitteena on vähentää kokeisiin joutuvien eläinten lukumäärää, mutta käytännössä näin ei ole tapahtunut. Yhteiskunnallisten päättäjien ja tutkijoiden tulisi paremmin tiedostaa lain velvoite ja sen mukaisesti panostaa entistä enemmän eläinvapaiden tutkimusmenetelmien kehittämiseen.