Tag Archives: bakteeri

Ihmisen lyhyt luonnonhistoria

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Kaikesta väestöstä jo yli puolet asuu kaupunkialueella, myös Suomessa. SYKE (Suomen ympäristökeskus) ennustaa, että suuntaus vain jatkuu. Koronapandemiasta johtuva etätöiden tekeminen vapaa-ajanasunnoilla ei merkittävästi vaikuta tilanteeseen.

Kaupungissa asumisen historia on kovin lyhyt, jos sitä vertaa ihmisen omaan kehitykseen osana luontoa. Alkuhistoriansa aikana lajimme vietti liikkuvaa elämää, jolloin ravinto saatiin keräämällä ja saalistamalla. Tuolloin metsien tai alavien maiden vihreä luonto ympäröi varhaisia esi-isiämme koko elinajan.

Paikoilleen asettuminen tapahtui maatalouden alkaessa muotoutua noin kymmenentuhatta vuotta sitten. Ensimmäiset kaupunkitaajamat syntyivät sen jälkeen.

Vaikka nykyisin elämme kivisissä kaupungeissa viimeisen teknologian ympäröimänä, kehityshistoriamme vuoksi olemme edelleen osa luontoa. Se on syy, miksi rentoudumme liikkumalla luonnossa, lajimme alkuperäisessä elinympäristössä. Myös pelkällä vihreällä värillä on meihin rauhoittava vaikutus. Siksi sairaaloiden ja julkisten rakennusten sisäseinät on usein maalattu vihreän sävyillä.

Myös ihmisen biologia on peräisin ajoilta, jolloin esi-isämme elivät tiiviissä kosketuksessa maapohjaan. Sen myötä heidän elimistönsä sopeutui siihen, että ympärillä oli jatkuvasti paljon muun muassa bakteereita. Elimistö kehitti niitä vastaan tehokkaan puolustuksen, immuunijärjestelmän.

Meidän aikanamme lasten allergiat ovat yleistyneet. Yhdeksi syyksi epäillään liian puhdasta elinpiiriä. Ikivanha puolustusjärjestelmämme on edelleen virittynyt kierroksille, joilla se kävi kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Jos tiivistä kosketusta maaperään ei ole, lasten kehittyvä immuunipuolustus etsii uusia toimintakohteita, jotka voivat olla esimerkiksi kasvien siitepölyä tai ruoka-aineita.

Tutkimustieto on paljastanut, että juuri tietyt maabakteerit koulivat lasten kypsyvää puolustusjärjestelmää. Sen vuoksi on välttämätöntä, että lasten puolustusjärjestelmä pääsee varhaiseen kosketukseen maaperän bakteereiden kanssa.

Kun rakennamme kaupunkeja, meidän pitää tiedostaa, että olemme osa luontoa ja tarvitsemme sitä päivittäin. Tiivis yhdyskunta on usein kaupunkirakenteen tavoitteena, koska siten rakennusmaa saadaan tehokkaaseen käyttöön, vesi- ja viemäriverkostot ovat edullisempia ja liikkumisen välimatkat lyhenevät.

Kaupunkisuunnittelun pitää tarjota jokaiselle asukkaalle mahdollisuus kävellä kotiovelta viheralueelle. Kaupunkiluontoa vastustetaan kustannusten vuoksi. Joko viheralueen muodostaminen ja ylläpitäminen aiheuttavat kuluja tai kyseinen alue on pois tuottoisalta rakentamiselta. Mutta vastahanka on lyhytnäköistä.

Jos arvioimme, miten monta sairaspoissaoloa kaupunkiluonnossa liikkuminen estää, saadaan vihreälle kaupunkitilalle laskennallista euromääräistä tuottoa. Myös allergialta säästyneet lapset vähentävät sairaanhoidon kuluja. Kaupunkien viheralueet eivät ole pelkkiä kuluja. Ne lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja sen myötä alueen houkuttelevuutta ja tuottavuutta.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokkaana Turussa. Tämä kirjoitus liittyy vaalikampanjaani.

Kissat ei nirsoile kiusallaan

 

    Kissat sen osaavat: nopea nuuhkaisu, tiukka käännös ja määrätietoinen kävely pois ruoan ääreltä. Kun kärjestään taipunut pysty häntä tekee pari pientä nykäisyä menosuuntaan, verenpaineeni nousee kuin kantoraketti lähtötelineistään. Tämäkään sapuska ei kelvannut.

    Vaihtoehtoisesti nuuhkaisua seurannut tyytymättömyys osoitetaan pyyhkimällä etutassulla lattiaa eineen suuntaan ikään kuin peittäisi suolen tuotosta hiekkalaatikossa. Viesti tuli perille. Et pidä muonasta, jonka pistin eteesi.

Kissoilla on omia tapoja. Ne syövät yhdestä astiasta, vaikka samaa ruokaa on tarjolla kahdella lautasella.

    Kattien nirsoilu ärsyttää, mutta sillä on hyviäkin puolia. Kissa arvioi ateriaa hajun perusteella, mitä laatua on tarjolla, onko se tuoretta? Kissojen aineenvaihdunta ei ole kovin hyvä käsittelemään elimistöön joutuneita vieraita aineita, joten sen kannattaa olla tarkka siitä, mitä suuhunsa pistää.

    Tympääntyminen yhteen ruokaan yleensä takaa, että seuraava kattaus on erilainen. Muuntelu puolestaan varmistaa, että tulee syötyä monipuolisesti. Kaupallisten kissanruokien valmistajat väittävät, että niiden rehut sisältävät kaiken kissan tarvitseman, mutta mistä sen tietää. Tarpeita on kovin erilaisia.

    Vaihtelunhalussaan mirrikansa ei ole yksin. Myös ihmisillä on taipumus mättää suuhunsa eri ruokia eri päivinä. Jos on keittänyt ison satsin lempikeittoa, se ei enää kolmantena päivänä maistu yhtä hyvältä kuin ensimmäisellä syömäkerralla.

    Ihmisten ruokavaliossa suositaan tuoreita ja vähän prosessoituja elintarvikkeita. Jos samaa ohjetta soveltaa kissoihin, viiksiniekkojen ruokapöydän pitäisi sisältää muutakin kuin teollisia valmisruokia. Sen vuoksi yritän koota omien kissojen ruokavalion puoleksi valmisruoista ja puoleksi raakaruoasta.

Kissojen aterian hintalappu. Liha on laadultaan ihmisravinnoksi kelpaavaa, joten sen pitäisi sopia myös kissoille.

    Viimeksi mainitusta usein varoitellaan, koska siinä voi muhia ikäviä bakteereista. Meidän kotipedoille tarjottava tuore liha on sitä samaa, mitä myydään ihmisille, joten ainakin hygieeniseltä laadultaan se on moitteetonta. Hintakin on usein melko kilpailukykyinen teollisiin ruokiin verrattuna.

    Rasvasta ja sidekudoksesta putsattu lihaskudos on erinomainen valkuaisen lähde, mutta muilta ravintoarvoiltaan köyhää, joten pelkästä puhtaasta lihasta kissa ei saa kaikkia välttämättömiä ravintoaineita. Runsaasti vitaminoidut valmisruoat lihan rinnalla takaavat kuitenkin tarvittavien hiven- ja kivennäisaineiden sekä kissoille välttämättömän foolihapon riittävän saannin.

    Uskon nälkäisen syövän, vaikka ei ihan lempisapuska olisikaan nenän edessä. Jos yksi laatu ei kelpaa, sen sijalle en tarjoa toista. Odotetaan yhdessä kissojen kanssa seuraavaa ruoka-aikaa. Jos silloinkaan tarjottu erilainen menú ei kelpaa, odotellaan taas seuraavaa muonitushetkeä. Jossain vaiheessa nälkä on ehtinyt sellaiseksi, että vähän huonomminkin maistuva ruoka tulee syödyksi.

    Uuvutustaistelu vaatii isäntäväeltä kärsivällisyyttä. On jaksettava vastustaa jaloissa kiehnääviä, kerjääviä, perässä kulkevia, silmiin katsovia ja jääkaapin eteen linnoittautuvia, joskus äänekkäitäkin kotipetoja. Ruokaa metsästävät kissat ovat tunnetusti kärsivällisiä otuksia, joten on mahdollista, että ne vetävät pitemmän korren lajien välisessä henkien taistelussa. Silloin avaan uuden kissanruokapurkin ajankohdasta piittaamatta.