Tag Archives: delfinaario

Delfiinisirkus suljettiin

    Kun Särkänniemen delfinaario Tampereella päätettiin sulkea, välttämättömyydestä tehtiin hyve. Jo vuosia tappiollisesti toimineen delfiinisirkuksen kehittäminen olisi vaatinut niin huomattavia taloudellisia panostuksia, ettei työhön haluttu ryhtyä. Päätös oli viisas myös siksi, ettei yleinen mielipide enää hyväksy älykkäiden eläinten pitämistä vankina ja pakottamista julkiseen temppuiluun.

Merinisäkäs ihmisen palveluksessa. Valokuva JKivinen

Merinisäkäs ihmisen palveluksessa. Valokuva JKivinen

    Muutama vuosi sitten luin artikkelin, jonka keskeinen tarkoitus oli todistaa, miten merten neuvokkaat nisäkkäät, delfiinit ja miekkavalaat, eivät voineet olla niin älykkäitä kuin väitettiin. Itse asiassa ne olivat tyhmiä. Kirjoittajan mielestä älykkäitä eläimiä ei voisi pitää vankeudessa sillä tavalla kuin me sen teemme. Älykäs eläin pakenisi.

    Kirjoitus ei käynyt pohtimaan, voisiko tosiasioiden hyväksyminen ja sopeutuminen olla jonkinlainen näyttö älykkyydestä. Jos vedessä pysyminen on elinehto, altaasta kuivalle maalle ryntäämistä voi pitää uhkarohkeutena tai jopa tyhmyytenä, jos ei ole tietoa uudesta vesirajasta.

    Delfiinien tiedetään pelastaneen hukkumassa olevia ihmisiä kannattelemalla näitä veden pinnalla samalla tavalla kuin ne tekevät omille poikasilleen ja muille lajitovereilleen. You Tubessa pyörii video, jossa verkkoon sotkeutunut delfiini hakeutui veneellä liikkuvien ihmisten lähelle. Kun veneilijät huomasivat eläimen ahdingon, yksi heistä ui sen luokse ja katkoi puukolla verkon siimat. Piinasta vapautunut eläin lähti uimaan poispäin, mutta pysähtyi jonkin matkan päässä ja teki muutamia taitavia ilmahyppyjä ikään kuin kiittääkseen. Sitten se jatkoi matkaa ja katosi.

    Jos puhutaan eläinten älystä, tunteista tai yksilöiden välisestä viestinnästä, aiheesta ei tahdo syntyä kunnon keskustelua toismielisten kanssa. Omiemme kaltaisten ominaisuuksien katsotaan olevan eläinten inhimillistämistä. Tutkimus on kuitenkin osoittanut, että delfiinit ovat tietoisia itsestään. Tätä voi olla vaikea hyväksyä, jos ajatusmaailman lähtökohtana on, että juuri se erottaa ihmiset muista eläimistä. Delfiinit elävät parvissa, joissa jokaisella yksilöllä on oma nimi. Tutut delfiinit tunnistavat toisensa nimen perusteella, ihan kuin me ihmiset.

    En koskaan käynyt Särkänniemen delfinaariossa, joten en voi kertoa omakohtaisia havaintoja siellä elävien pullokuonodelfiinien oloista. Ei kuitenkaan tarvitse paljon mielikuvista, jos olettaa, että luonnosta pyydystetyt villit eläimet stressaantuvat, kun ne vangitaan ja erotetaan omasta ryhmästään. Sen jälkeen sopeutuminen rajattuun ja säänneltyyn elämään vie oman aikansa ja ottaa koville. Vankeudessa syntyneet voivat selvitä hitusen vähemmällä.

    Delfinaarion altaassa uimatilaa on rajallisesti. Siinä se eroaa täysin eläinten luonnollisesta elinympäristöstä, rannattomasta valtamerestä. Ei ole tarkkaa tietoa, miten delfiinien viestivihellykset ja kaikuluotauksen naksutukset kimpoavat altaiden seinistä. Siksi jää arvailujen varaan, millaisessa äänimaailmassa pakotamme ne elämään, ja minkälaista kärsimystä ääniaaltojen hallitsematon kimpoilu uima-altaassa aiheuttaa.

    Särkänniemestä on kerrottu, että pullokuonot tullaan sijoittaminen toiseen delfinaarioon tai merieläinkohteeseen vuoden 2016 kevään aikana. Mikään ei takaa, että elinolot kohenevat. Toivotan onnea ja parempaa elämää Veeralle, Delfille, Leeville ja Eevertille.