Tag Archives: domestikaatio

Elämäni eläintarhat

    Tunnustan pitäväni eläintarhoista. Vierailen niissä tilaisuuden tullen, joskus myös ihan työasioissa. En voi vastustaa mahdollisuutta päästä näkemään suuria, outoja tai vaarallisia eläimiä, joihin olen aikaisemmin tutustunut vain luontodokumenteissa.

Korkeasaaressa asuva aasianleijona syömässä.

Korkeasaaressa asuva aasianleijona syömässä.

    Läheltä, mutta turvallisesti kalteriaidan takaa kumuava leijonan karjunta on todella vaikuttavaa, kun voi tuntea miten melkein maa jytisee valtavan kissaeläimen äänen voimasta. Ärjyntä on äänimagneetti, joka vetää eläintarhan vieraita luokseen, vaikka villissä luonnossa teho olisi päinvastainen. Naapuriaitauksen elätit eivät kiinnitä siihen huomiota. Ovat tottuneet, ettei vaaran ääni tarkoita mitään.

    Villieläimiä on vangittu ja tuotu tarhoihin ihmisten ihasteltavaksi ja kauhisteltavaksi vuosituhansia. Vaarallisten ja voimakkaiden eläinten pyydystäminen ja hallitseminen olivat osoitus hallitsijan mahdista. Kun kykeni pitämään valtansa alla leijonia ja tiikereitä, oli varmasti pätevä johtamaan myös ihmisiä.

    Ensimmäinen nykyaikainen ja edelleen toimiva eläintarha perustettiin Wieniin yli kaksi ja puoli vuosisataa sitten. Kaupallisesti kannattava toiminta on mahdollista, koska nykyisen tiedonvälityksen suomista mahdollisuuksista huolimatta pedot livenä kiinnostavat.

Amurintiikeri torkkuu Korkeasaaressa.

Amurintiikeri torkkuu Korkeasaaressa.

    EU:n lainsäädäntö ei hyväksy villieläinten näytteillä pitämistä pelkästään rahan ansaitsemista varten. Eläintarhojen on tehtävä lajien säilymiseen ja hyvinvointiin liittyvää tutkimus- ja opetustyötä. Tutkimus ei välttämättä näy tarhassa vierailevalle katsojalle, mutta lajeja esittelevät infotaulut täyttävät tiedon välityksen velvoitteen.

    Jokunen vuosi sitten vierailin San Diegon eläintarhassa Kaliforniassa. Se on useasti valittu maailman parhaaksi. Hyvässä eläintarhassa eläimet voivat kätkeytyä silloin kun haluavat. Maksavien asiakkaiden kannalta se merkitsee, että aina ei näe sitä, mitä on tullut katsomaan. Kun eläimillä on mahdollisuus valita, ne usein piiloutuvat meidän katseiltamme ja läsnäololtamme. Näin on San Diegossa.

    Toinen eteläkalifornialainen eläintarha sijaitsee Los Angelesissa. Se on pieni ja soma. Kävijöitä hemmotellaan pikkusievällä ympäristöllä, jossa hyvin hoidetut kävelytiet mutkittelevat kulkemaan houkuttavasti. Eläimiä on helppo nähdä, koska niiden häkit tai tarhat ovat pieniä eivätkä ne juuri muualle pääse. Ihmiset viihtyvät, mutta eläinten tilasta en tiedä.

Päiväunilta noussut lumileopardi Korkeasaaren eläintarhassa.

Päiväunilta noussut lumileopardi Korkeasaaressa.

    Kotoisessa Korkeasaaressa voi tavata muun muassa lumileopardeja, koska eläintarha osallistuu kansainväliseen lumileopardien suojeluohjelmaan. Isojen kissojen tarina on se tavanomainen. Niiden luonnollinen asuinalue on Himalajan vuoristossa, mutta elinympäristön jatkuvasti kaventuessa laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.

    Eläinkokoelman pitäminen näytteillä maksua vastaan on aikansa elänyt. Tarhoissa pidettävät villieläimet eivät ole kesyjä. Ihmisen läheisyys aiheuttaa niille stressiä. Suojelutyö on perusteena eläintarhojen olemassaololle, mutta suojelu ei edellytä nykyisten kaltaisia vankilamaisia oloja.

    Suojeltaville eläinlajeille pitäisi järjestää suuria asuinalueita, jotka muistuttaisivat niiden luonnollista elinympäristöä. Kylmien ja lumisten seutujen eläimille pitäisi tarjota kotitienoiden kaltaiset olot. Lämpimien vyöhykkeiden kylmänarkoja lajeja ei pitäisi viedä viileille leveysasteille.

Turisteja Schonbrunnin eläintarhassa Wienissä.

Turistit Schönbrunnin eläintarhassa Wienissä poseeraavat norsupatsaan ympärillä. Se on parempi vaihtoehto kuin oikea norsu.

    Opastetuilla retkillä olisi mahdollisuus käydä tutustumassa suojeluohjelmissa oleviin eläimiin. Voisi myös ideoida uudenlaisia turvaväyliä, joita pitkin maksavat asiakkaat voisivat itsekseen vaeltaa alueella. Eläimille pitää kuitenkin jättää mahdollisuus päättää, milloin haluavat tulla nähdyksi.

Kuka kesytti kenet

     Avoin sanakirja wikipedia määrittelee domestikaation prosessiksi, jossa villieläimet kesytettiin kotieläimiksi. Ihmisten asumusten ympärillä alkoi ensimmäisenä kierrellä koira noin 15.000 vuotta sitten. Seuraavat seuralaiset ovat olleet sorkkaeläimiä, ensin vuohi sekä myöhemmin lammas, nauta ja sika. Hevonen on muihin verrattuna nuori kumppani, joka liittyi joukkoon noin 5000 vuotta sitten.

     Eläinten kesyttäminen on vaikuttanut voimakkaasti elintapoihimme ja kulttuuriimme. Varhaiset esi-isät olivat vaeltajia, jotka saivat pääosan ravinnostaan luonnosta keräämällä juuria ja muita kasvinosia. Eläinproteiini tuli hyönteisistä, toukista ja silloin tällöin kaadetusta suuremmasta riistasta. Maanviljelyksen ja karjahoidon kehittyminen mahdollistivat paikoilleen asettumisen ja nykyisen kaltaisten yhteiskuntien muodostumisen.

     Lehmä on ollut ihmiskunnan runsaudensarvi, se on tuottanut maitoa ja lihaa, sen nahasta on tehty vaatteita, luista on valmistettu tarvekaluja ja sarvista on veistetty pikareita. Sen lisäksi nautoja on käytetty juhtina, jotka ovat vetäneet mitä ikeisiin on kiinnitetty. Lehmät ovat suuria, lämpöisiä ja turvallisia eläimiä, joiden silmien syvyyttä ihaillaan.

     Historiankirjoitus on sotien historiaa, jossa muistetaan voittajat ja häviäjät. Ennen koneiden aikaa siirtyminen paikasta toiseen tapahtui aidolla hevosvoimalla. On arveltu, että ilman hevosia sotahistoria näyttäisi toiselta. Raskaiden sotakoneiden ja varusteiden siirto ilman hevosta olisi ollut vaikeaa. Tehokkaimmin liikkuivat sotajoukot, joilla oli nopeimmat ja vahvimmat hevoset. Koulutetut sotaratsut olivat taistelukoneita, joihin oli varaa vain hallitsijoilla ja varakkailla ruhtinailla.

     Jokunen vuosi sitten julkaistiin tutkimus, joka vaikuttaa käsitykseen koiran kesyttämisestä. Nykyinen koira kykenee hyödyntämään ravinnon hiilihydraatteja, mutta sudelta tuo ominaisuus puuttuu. Tutkijat otaksuvat, että kauan sitten yksittäinen susi oli sattumalta saanut kyvyn tulla toimeen hiilihydraateilla. Ihmisten asumusten nurkista se löysi helposti sulavia talousjätteitä. Eläin jäi runsaan ravinnon äärelle, menestyi elämässään ja siirsi koiramaisen ominaisuutensa jälkeläisiinsä. Ihmiset tottuivat nelijalkaisten läsnäoloon ja alkoivat pitää niistä huolta.

Domestikoituneita eurooppalaisia lyhytkarvaisia kissoja.

Domestikoituneita eurooppalaisia lyhytkarvaisia kissoja.

      Domestikaation määritelmä on kovin ihmiskeskeinen: olemme aktiivisia toimijoita, jotka saavat villit eläimet alistumaan tahtoonsa. Eläimen suunnasta kesyyntyminen tarkoittaa ihmisen läheisyyden sietämistä. Meidän on syytä olla kiitollisia eläimille, jotka sietävät läsnäoloamme.