Tag Archives: eläinkoe

Tavoitteena eläimetön tiede

    Eläinsuojelujärjestön tilaisuudessa puhuttiin koe-eläimistä ja niiden suojelemisesta. Kuuntelin nuorta idealistia. Hänen ehdoton vakaumuksensa oli, ettei eläimiä saanut käyttää hyväksi minkäänlaisessa tutkimuksessa. Edes kuolleesta eläimestä ei sopinut ottaa kudoksia. Jyrkkä mielipide sulki pois myös eläinten ruumiinavaukset kuolinsyyn selvittämiseksi.

    Tapahtumasta on kulunut muutama vuosi ja sinä aikana koe-eläimiä koskevaan lainsäädäntöön on kirjattu ihanteellisen eläinsuojelijan ajatuksia. Direktiivi tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelemiseksi tuli voimaan 2013.

EU edellyttää samanlaista koe-eläinlainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa.

EU edellyttää samanlaista koe-eläinlainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa.

    EU:n yhteisenä tavoitteena on jossain vaiheessa pidättyä kokonaan eläinten hyödyntämisestä tutkimustarkoituksessa. Siihen liittyy kuitenkin ehto. Eläinkokeista luopuminen ei saa hidastaa uuden tutkimustiedon kertymistä, joten vielä ei olla kovin lähellä eläimetöntä tieteentekoa.

    Niin kauan kuin koe-eläimiä käytetään, tiedeyhteisön pitää tehdä kaikki mahdollinen niiden elämän helpottamiseksi. Käytännön ohjenuorana ovat niin sanotut 3R-periaatteet. Jokainen koe-eläimiä koskeva päätös pitäisi tehdä pohtimalla, miten se edistää yhden tai useamman koe-eläimen hyvinvointia.

    Ensimmäinen periaate tarkoittaa, että eläimet on kokeissa korvattava muilla tutkimusmenetelmillä aina kun se on mahdollista. Tällaisia korvaavia menetelmiä ovat esimerkiksi laboratoriossa kasvatetuissa soluissa tehtävät kokeet. Siten kemikaalien haitallisia ominaisuuksia tutkittaessa myrkyille altistetaan pelkkiä eläviä soluja kokonaisten eläinten sijasta.

    Toinen periaate edellyttää tutkimuksiin joutuneiden koe-eläinten lukumäärän vähentämistä. Tavoitetta edistetään suunnittelemalla eläinkokeet paremmin ja tarkemmin. Kokeeseen otettujen eläinten lukumäärän pitää perustua matemaattisiin laskelmiin eikä pelkkään arvioon.

    Eläimiä ei myöskään saa olla kokeissa liian paljon, koska silloin osa joutuu kärsimään turhaan. Sama tieto olisi saatu ilman niiden mukanaoloa. Myöskään liian vähäinen eläinmäärä ei ole hyväksyttävää, koska siinä tapauksessa luotettavia tuloksia ei tule ja kaikki eläimet ovat olleet testeissä tarpeettomasti.

    Kolmannen periaatteen mukaan koemenetelmiä on kehitettävä siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän kipua ja kärsimystä eläimille. Samaa periaatetta tulkitaan myös niin, että eläinten asuinympäristöä on muutettava niiden lajinmukaisia tarpeita vastaavaksi. Yleensä tämä tarkoittaa vähintään mielenkiintoisia puuhavälineitä virikkeeksi ja piiloutumissopukoita omaa rauhaa varten.

Lainsäädäntö on asettanut tavoitteeksi, että jossain vaiheessa eläinkokeita ei enää tarvita tieteen teossa. Kuva Pixabay

Lainsäädäntö on asettanut tavoitteeksi, että jossain vaiheessa eläinkokeita ei enää tarvita tieteen teossa. Kuva Pixabay

    Eläimistä vapaaseen tutkimukseen siirtyminen edellyttää määrätietoista työtä. Vaikuttamistapoja on monenlaisia. Koe-eläinten kanssa työskentelyä ei yleensä pidetä eläinystävällisenä puuhana, mutta silloin voi suoraan omilla toimillaan parantaa niiden kohtelua.

    Jos ryhtyy lääke- tai kemikaalialan viranomaiseksi, sitä kautta voi vaikuttaa eläinkokeiden määrään ja laatuun ennen uuden lääkkeen tai kemikaalin pääsyä markkinoille.

    Tutkijat tutkivat, mitä joku suostuu rahoittamaan. Pyrkimällä rahoittajan rooliin voi nopeasti ja tehokkaasti vaikuttaa siihen, minkälaisilla eläinkokeilla tietoa hankitaan.

    Jos ei halua liian lähelle koe-eläimiä, niin silloin kannattaa liittyä jäseneksi eläinsuojelujärjestöön, joka pyrkii vaikuttamaan viranomaisiin ja rahoittajiin. Laiskin ryhtyy eläinsuojelukummiksi. Pieni rahasumma siirtyy kuukausittain eläinsuojelujärjestölle ilman sen kummempaa vaivaa.

    Jotain on tehtävä. Valitse oma tapasi vaikuttaa.

Rotat maailmankartalla

    Luonnonvaraisina elävät rotat muodostavat yhdyskuntia, jotka jakautuvat edelleen pienempiin perheryhmiin. Asumista varten nämä sosiaaliset jyrsijät kaivavat luolastoja, joissa on pesäkammiota, varastotiloja sekä niitä yhdistäviä käytäviä. Luolastoasumuksen ulkopuolelle eläimet polkevat ruokapaikoille johtavia polkuja, joita ne käyttävät myös reviirin tarkkailuun. Kun ilta hämärtyy, yhdyskunta herää ja rotat lähtevät liikkeelle etsimään ruokaa ja tapaamaan tuttuja. Silloin ne yleensä osuvat meidän silmiimme.

    Ihmis- ja rottayhdyskuntien rinnakkaiselo lienee alkanut siinä vaiheessa, kun metsästäjä-keräilijänä itsensä elättänyt lajimme asettui paikoilleen ja alkoi varastoida ruokaa, rehua ja muita syömiskelpoisia tarveaineita. Rotat löysivät kätköt ja tykästyivät elämään lihapatojen äärellä. Ruokavaliot kun olivat sopivan samankaltaisia. Rotat ovat periaatteessa kasvissyöjiä, mutta voivat pistää poskeen myös eläinperäistä tavaraa.

    Päästäkseen käsiksi ruokavaroihimme rotat joutuvat jyrsimään tiensä ihmisten rakentamien esteiden läpi. Siinä puuhassa ne tahtomattaan aiheuttavat tuhoja kaikenlaisille rakenteille. Edes sähköjohdot eivät ole turvassa. Muovi, metalli ja huonolaatuinen betoni eivät tuota kummoistakaan estettä teräville talttamaisille etuhampaille, jotka kulumisen vuoksi kasvavat jatkuvasti. Rotat ulostavat ja virtsaavat työn lomassa, joten niiden jätökset pilaavat ruoka-aineita, vaikka varsinainen ruokahävikki jäisi vähäisemmäksi. Kaikki rotat eivät ole terveitä. Ne saattavat kantaa mukanaan taudinaiheuttajia, jotka voivat tarttua myös ihmisiin.

Rotat ovat sosiaalisia eläimiä, joilla pitäisi aina olla lajitoverien seuraa.

Rotat ovat sosiaalisia eläimiä, joilla pitäisi aina olla lajitoverien seuraa.

    Sosiaalisuuden lisäksi rotat ovat älykkäitä, uteliaita ja oppivaisia. Tämä huomatiin jo 1800-luvulla, jolloin niitä alettiin kesyttää ja jalostaa lemmikeiksi. Nykyisin rotat ovat suosittuja kotieläimiä ja niitä on saatavana useina erilaisina värivaihtoehtoina. Kokemukseni rajoittuu ruskeaan ja valkoiseen sisaruspariin. Muutoin lemmikkirottien ulkomuoto ei kovin paljon poikkea villeistä sukulaisista.

    Rotat ovat ihmisten tavoin nisäkkäitä ja niiden elintoiminnot muistuttavat omiamme. Tästä on varmasti ollut hyötyä sopeutumisessa elämään nurkissamme, mutta yhtäläisyys on myös painanut raskaan ristin rottien sukukunnan ylle. Niitä käytetään koe-eläiminä tutkimuksissa, joiden tavoitteena on parantaa ihmisten terveyttä. Irvokasta kyllä laboratorioissa kehitetään myös entistä tehokkaampia rotanmyrkkyjä sekä testataan niiden tehoa rottiin.

    Ikävä maine tuholaisena ei ole estänyt kouluttamasta nopeasti oppivia jyrsijöitä ihmisen palvelukseen myös tutkimuslaboratorioiden ulkopuolella. Nykyään rotat etsivät esimerkiksi maamiinoja sota-alueilla. Niiden tarkka hajuaisti pärjää koirille, mutta keveytensä vuoksi ne eivät laukaise miinaa, jos sattuvat astumaan sen päälle. Tällä tavalla vältetään miinanetsijöiden ennenaikainen kuolema.

    Rotista on tullut myös ammattiurheilijoita. Tiedekeskus Heurekassa rottien koripallojoukkueet ottavat mittaa toisistaan näyttely-yleisön istuessa katsomossa. Urheilijarotat ovat lemmikkirottia, jotka pentuajan jälkeen muuttavat Heurekan tiloihin opiskelemaan uutta ammattia. Jyrsijöiden osallistuminen koripallokisaan on vapaaehtoista, mutta kun peliolosuhteet on tehty eläimille houkutteleviksi, jokaiseen näytösotteluun löytyy halukkaita pelaajia.

    Harvalla eläinlajilla on yhtä monenlaisia rooleja ihmisen elämässä kuin rotalla. Voin vain ihailla niiden sitkeyttä ja selviytymiskykyä kaikista ihmisten asettamista esteistä ja tuhoamisyrityksistä huolimatta. Asiantuntijat veikkaavat, että rotilla menee lujaa vielä siinä vaiheessa, kun viimeinen ihminen on poistunut maan päältä.

Eläinkokeista voi selvitä hengissä

Rotat ja hiiret ovat yleisimpiä koe-eläimiä.

Rotat ja hiiret ovat yleisimpiä koe-eläimiä.

    Eläinten alistaminen tieteellisiin tutkimuksiin aiheuttaa ristiriitaisia tunteita. Eläinkokeilla on huono maine, mutta niiden tekeminen koetaan välttämättömäksi. Eläinten etu joutuu väistymään, jos niillä tehtävillä kokeilla on mahdollista löytää esimerkiksi uusia parannuskeinoja vakaviin sairauksiin tai ratkaista vakavia elintapoihimme liittyviä ongelmia. Uuden tiedon hankkimatta jättämistä voidaan jopa pitää epäeettisenä tapana suojella eläimiä.

    Lainsäädäntö heijastaa yleistä mielipidettä. Eläinkokeita ei voi tehdä noin vain. Siihen tarvitaan lupa asianomaiselta viranomaiselta. Viranomainen punnitsee, ovatko tutkimuksen hyödyt (uusi tieto) ja haitat (eläimelle) tasapainossa. Tutkimustulosten hyödynsaajia voivat ihmisten lisäksi olla muut eläimet ja ympäristö. Mitä tärkeämpää tietoa on odotettavissa, sitä enemmän eläimille saa aiheuttaa kärsimystä.

     EU:n direktiiveillä on kyseenalainen maine, mutta muutaman vuoden takainen koe-eläindirektiivi on tuonut tiedemaailmaan täysin uuden ulottuvuuden: testien jälkeen terveet ja hyväkuntoiset eläimet voivat siirtyä yksityisiin koteihin viettämään eläkepäiviä.

    Joissakin Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa koe-eläiminä työuransa tehneitä koiria ja kissoja on siirtynyt perheisiin vuosikausia. Näistä kokemuksista tiedetään, että muutto kennelolosuhteista kodissa asuvaksi lemmikiksi aiheuttaa eläimille monenlaista stressiä, mutta koirien ja kissojen huolellinen valmentaminen on pehmentänyt siirtymistä uuteen elämänvaiheeseen. Ongelmia on kyetty lieventämään, kun niihin on huolella paneuduttu.

    Helsingin yliopisto on tämän kevään aikana ensimmäisenä Suomessa soveltanut uudehkoa lakia ja luovuttanut kahdeksan beaglerotuista koekoiraa yksityiskoteihin.  Kotiuttaminen on tapahtunut yhteistyössä SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ry:n kanssa. Koirien sopeutumista uusiin koteihin on tässä vaiheessa varhaista arvioida, mutta toivottavasti saamme myöhemmin kuulla mukavia koirauutisia.

    Nykyisen lain myötä koe-eläimyydestä on tullut jonkinlainen työura, josta parhaassa tapauksessa voi selvitä hengissä. Tuskin silti kovin moni eläinyksilö onnistuu päätymään kotioloihin. Ihanteellisin vaihtoehto olisi, jos eläimet eivät lainkaan joutuisi tieteellisiin tutkimuksiin.

    Eläinkokeet eivät ole itsetarkoitus vaan työkalu, jonka avulla on mahdollista altistaa tuntevia olentoja ikäville kokemuksille. Tällaisesta työkalusta pitäisi luopua kokonaan. Lainsäädännön tavoitteena on vähentää kokeisiin joutuvien eläinten lukumäärää, mutta käytännössä näin ei ole tapahtunut. Yhteiskunnallisten päättäjien ja tutkijoiden tulisi paremmin tiedostaa lain velvoite ja sen mukaisesti panostaa entistä enemmän eläinvapaiden tutkimusmenetelmien kehittämiseen.