Tag Archives: hyvinvointi

Laki uudistuu, mutta koheneeko eläinten hyvinvointi?

 

Eläinten hyvinvointilain luonnoksen lausuntoaika päättyi. Osallistuin työyhteisöni noin 20-sivuisen mielipiteen valmisteluun, eikä tehtävä ollut helppo. Eläimiä suojelevaa lainsäädäntöä on uudistettu seitsemän vuotta. Aikaa on käytetty, mutta mitä on saatu aikaan?

Nykyisen lain tarkoituksena on suojata eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Sen sijaan lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia. Lähestymiskulma on siis vaihtunut.

Eläinten hyvinvointilain luonnoksessa kielletään eläinten värjääminen ja tatuointi. Kuvan kissa on luonnonvärinen ruskea tabby.

Pelkän pahalta suojaamisen sijasta pyritään edistämään hyviä asioita. Muutoksen voi tulkita signaaliksi, että pelkkä ikävyyksien torjuminen ei enää riitä eläinten pidossa. Meidän on aktiivisesti yritettävä lisätä hyvinvointia niiden elämään.

Terveysalan ammattilaiset eivät lakkaa korostamasta liikunnan merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Riittävä reippailu on terveytemme kulmakivi. Sama pätee eläimiin, lajinmukainen liikunta on välttämätöntä, jotta eläin voi hyvin. Siitä huolimatta niiltä ollaan edelleen estämässä tämä keskeinen fysiologinen tarve. Lakiehdotus sallii emakoiden sulkemisen häkkiin porsimisen ja imetyksen ajaksi. Lypsylehmät saa vangita parteen suurimmaksi osaksi vuotta. Turkiseläimet viettävät koko elämänsä pienessä häkissä.

Kaikkein ensimmäinen eduskunnalle toimitettu kansalaisaloite kohdistui turkistuotannon kieltämiseen. Kansanedustajat kuitenkin päättivät, ettei muutoksia tarvita. Sen verran tulivat vastaan, että turkiseläinten pitämisen ehtoja luvattiin tarkentaa asetuksella, mutta se antaa edelleen odottaa itseään. Hyvinvointilain luonnos vaikenee turkiseläimistä muutoin kuin tuotantoeläiminä sallittujen lajien listassa.

Lakiluonnoksen valmistelun aikana eläinten suojelijat toivat esiin eläinten itseisarvon, joka haluttiin kirjata tekstiin. Tieteellinen tutkimus on tuonut paljon uutta ymmärrystä muiden lajien tiedollisista ominaisuuksista sekä kyvystä tuntea ja kärsiä. Se pitäisi huomioida myöntämällä eläimille itsearvo: ne ovat arvokkaita olemassaolonsa perusteella, eivät pelkän välinearvon vuoksi.

Villikettu. Sen tarhatut sukulaiset saa sulkea pieneen häkkiin koko elämän ajaksi. Kuva Pixabay.

Tunneasiat on huomioitu EU:n peruskirjassa, niin sanotussa Lissabonin sopimuksessa, joka tuli Suomessa voimaan melkein vuosikymmen sitten. Siinä todetaan yksiselitteisesti, että eläimet ovat tuntevia olentoja (sentient beings). Olisi ollut linjakasta kirjata tämä myös uudistuvaan kansalliseen lainsäädäntöön.

Valmisteilla olevan lain perusteluista löytyy suomalaisten päättäjien vankka näkemys: eläinten itsearvo ei muuttaisi niiden asemaa omaisuutena, joten asia kannattaa unohtaa. Korvauksesi tarjotaan eläinten kunnioitusta.

Kunnioitukseen vedoten kielletään esimerkiksi eläinten värjääminen ja tatuointi. Kiellot ovat varmasti perusteltuja, mutta niiden vaikutus on marginaalinen, koska meillä turkin tai höyhenten luonnollisen värin muuttaminen on muutenkin hyvin vähäistä. Todellista kunnioitusta olisi osoittanut eläinten itseisarvon tunnustaminen.

Ennakkoon maailman parhaaksi mainostetusta laista ei ole tulossa kovinkaan edistyksellinen.

Koiratutkimus edistää ihmisen hyvinvointia

    Koira asuu, nukkuu ja syö isäntäväkensä seurassa joka viidennessä suomalaisessa kodissa. Ei ihme, koska muihin eläimiin verrattuna koiran suhde ihmiseen on erityinen. Yhteinen historiamme yli 30.000 vuoden ajalta on vaikuttanut molempien perimään samansuuntaisesti. Ihmisen ja koiran aineenvaihdunta, kognitiiviset eli tiedolliset ominaisuudet ja jotkin sairaudet muistuttavat toisiaan enemmän kuin useimpien muiden eläinten.

Koiran työskentely agility-radalla on erinomainen esimerkki lajien välisestä yhteistyöstä.

    Vasta viime aikoina tiedeyhteisö on havahtunut, että läheisyydestään huolimatta koirasta on suhteellisen vähän tutkimukseen perustuvaa tietoa. Jokaisella koiran kanssa elävällä on paljon kokemuksia ja käsityksiä oman lemmikkieläimensä kyvyistä, mutta niitä havaintoja ei voi yleistää koskemaan muita koiria ilman hyväksi koettuja lähestymistapoja.

    Tutkimusryhmäni on käyttänyt tieteellisiä menetelmiä sen selvittämiseen, miten koirat hahmottavat ympärillään eläviä ihmisiä ja lajitovereitaan. Osoitimme koiran katsovan sekä ihmisen että toisen koiran kasvoja ja tulkitsevan niillä näkyviä ilmeitä ja tunteita samaan tapaan kuin me ihmiset. Todistimme myös, ettei sellainen kyky ole ’vaistoa’ vaan koiran aivoilla on kyky erotella kasvojen yksityiskohtia ja tehdä niistä tunnetilaan liittyviä johtopäätöksiä. Tutkimuksessa koirat näkivät kasvokuvia tietokoneen näytöltä, joten ne eivät hyödyntäneet erinomaista hajuaistiaan.

    Laumaeläimenä koiraa kiinnostavat yksilöiden väliset sosiaaliset kohtaamiset. Yhdessä tutkimuksessa totesimme, että erilaisista sosiaalisista tilanteista koirat olivat kiinnostuneimpia kasvokkain tapahtuvasta ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Koirat näyttävät ymmärtävän ihmisten välisiä suhteita. Se voi olla yksi syy, miksi ne ovat niin suosittuja lemmikkejä.

    Perustunteet, kuten pelko, viha, ilo ja suru, ovat ohjanneet käyttäytymistä jo varhain lajinkehityksen alkuhämärissä. Tunteet auttavat meitä ja muita ryhmissä eläviä yksilöitä mukautumaan vaihtuviin sosiaalisiin tilanteisiin. Esimerkiksi viha ihmisen tai koiran kasvoilla on varoittava signaali, joka kertoo, että tätä yksilöä kannattaa varoa. Sen vuoksi oli luontevaa, kun yhdessä koeasetelmassa totesimme, että koirat tutkivat tarkasti vihaisia kasvoja ja kaikkein tarkimmin toisen koiran vihaa uhkuvaa naamataulua.

Yhteinen miellyttävä hetki edistää sekä koiran että ihmisen hyvinvointia.

    Tunnetilat voivat tarttua lajista toiseen. Koiran silittäminen ja paijaaminen lisäävät koiran omistajan hyvänolon tunnetta ja laskevat verenpainetta. Samanaikaisesti myös koira tuntee mielihyvää. Tutkimus osoitti, että kuvatun kaltaisessa koetilanteessa onnellisuushormoniksi nimitetyn oksitosiinin erittyminen lisääntyi kummallakin. Positiivinen yhdessäolo vaikutti molempiin lajeihin samalla tavalla.

    Joskus koira omistajineen käyvät toistensa hermoille. Esimerkiksi koira leikkii mattoa repien, ihminen kieltää ääntään korottaen, mutta leikki jatkuu. Silloin on selvää, että ensin ihminen ja kieltohuutojen jälkeen myös koira stressaantuvat. Voi myös olla, että stressaantunut ihminen aiheuttaa vastaavan reaktion koirassa ilman erityistä tilannetta tai yhteenottoa. Stressi tarttuu ihmisestä koiraan. Sama voinee tapahtua myös toisinpäin, stressaantunut koira aiheuttaa stressireaktion omistajassa.

    Olemme uuden haasteen edessä. Koiran huonovointisuus voi välillisesti vähentää myös ihmisen hyvinvointia. Jotta saamme tieteellisen näytön ihmisen ja koiran väliselle tarttuvalle hyvinvoinnin heikentymiselle, tarvitsemme lisää koiratutkimusta.

Siirryin istumatyöstä seisomatyöhön

    TOIMISTOTILOJA piti tiivistää ja siinä rytäkässä jouduimme työtoverieni kanssa muuttamaan pienempiin tiloihin. Muutosvastarinta oli voimakas ja sen murtamiseksi meille luvattiin jotain ekstraa, sähköllä säädettävät työpöydät jokaiselle.

Sähköllä toimiva työpöytä, jonka korkeuden voi säätää portaattomasti.

Sähköllä toimiva työpöytä, jonka korkeuden voi säätää portaattomasti.

    ENSIMMÄINEN päivä uusissa tiloissa kuulosti surisevalta ampiaispesältä, kun pöytien sopivia korkeuksia etsittiin. Monitoimitilassa ääni kulkee vapaasti sermeistä huolimatta.

    EN ole aikaisemmin tehnyt luku- ja kirjoitustöitä seisten, joten kokeileminen houkutti. Vähän yllättyneenä huomasin, että seisomatyö sopii kropalleni. Aluksi päivä alaraajojen päällä tuntui väsyttävän, mutta jalat tottuivat nopeasti.

    PARAS seisoma-asento on jokaisella erilainen ruumiinrakenteesta ja terveydentilasta riippuen. Minun on sellainen, jossa ruumiinpaino on yhtäläisesti molemmilla jaloilla. Jalkaterässä painopisteitä ovat kantapään lisäksi päkiän ulko- ja sisäsyrjät. Ne muodostavat kolmiot, joiden varassa pysyy hyvin pystyssä.

    KOKOLATTIAMATTO peittää avokonttorin lattian jokaisen neliösentin. Seison sen päällä sukkasillani. Valitun lattiamateriaalin puhtaudesta ja epäedullisista vaikutuksista terveyteen puhutaan paljon. Nukkaisen pinnan eduksi on sanottava, että se on jaloille mukava, lämmin ja pehmeä.

Tasapainolauta, jonka päällä voi harjoitella kehon hallintaa samalla kun tekee töitä näyttöpäätteellä. Satulatuoli on piilossa työpöydän alla satunnaista istumista varten.

Tasapainolauta, jonka päällä voi harjoitella kehon hallintaa samalla kun tekee töitä näyttöpäätteellä. Satulatuoli on piilossa työpöydän alla satunnaista istumista varten.

    AIVAN istuimeton ei työpisteeni ole. Satulatuoli on siltä varalta, että haluan istua. Näin tapahtuu harvoin, yleensä puhelinneuvotteluissa. Näköhavaintoon perustuva lukeminen ja kirjoittaminen sujuvat seisten, mutta kuuloaistiin perustuva yhteydenpito tehostuu, kun istuu. Aivojen evoluution tutkijoilla olisi tässä selvitettävää.

    ERILAISTEN terveyskenkien valmistajat kävivät tarjoamassa jalkineita, joissa on muutaman sentin korko. Olivat kuulemma parhaat seisoen työskentelyyn. Ohje perustunee enemmän myyntipäällikön toiveisiin kuin tutkimukseen. Ihmisen lajinmukaisin asento jalkojen päällä on takuulla kengätön.

    TYÖASENTOIHIN perehtyneet ergonomit varoittelevat koko päivän kestävistä istumasessioista. Ne pitäisi katkaista kerran tunnissa nousemalla seisomaan ja venyttelemään. Istuminen litistää reisien verisuonia, minkä vuoksi jalkojen verenkierto häiriytyy. Pidemmän päälle se on haitallista. Myös selkä rasittuu, jos istuma-asento on huono.

    TYÖNANTAJA puhuu paljon työhyvinvoinnin tukemisesta, mutta teot rajoittuvat vartin ohjattuun keppijumppaan kerran viikossa. Se vetreyttää hartioita yhtenä päivänä ja pakottaa nousemaan tuolilta kerran. Tuskin riittää ehkäisemään istumahaittoja.

Pyörivä lauta tasapainon ja vinojen vatsalihasten harjoittamista varten..

Pyörivä lauta tasapainon ja vinojen vatsalihasten harjoittamista varten..

    KORKEUDELTAAN portaattomasti säädettävien pöytien hinta on tullut edullisemmaksi viime vuosina. Tällä hetkellä se on suunnilleen sama kuin toimiston normipöydän, mutta työnantaja kitsastelee niiden hankkimisessa. Yleensä pitää tuoda terveydenhuollon ammattilaisen todistus, josta selviää, että terveydentila on sellainen, että kirjoituspöydän korkeutta pitää voida säädellä.

    TYÖKYVYSTÄ huolehtiminen olisi työnantajalle kannattavaa. Kun keho on kunnossa, myös tietotyöläisen aivot toimivat vilkkaammin. Omituista, että välineet parempaan työtulokseen eivät ole vapaasti kaikkien saatavilla.

 

Iho on kehon kuvastin

Erikoistuminen on pitkällä. Rasvoja silmien ympäristöön ja muualle kasvoihin käytettäväksi eri vuorokauden aikoina.

Erikoistuminen on pitkällä. Rasvoja silmien ympäristöön ja muualle kasvoihin käytettäväksi eri vuorokauden aikoina.

    Suihkun jälkeen levitän kropalleni vartalovoidetta, mutta en ajattele kehon suurimman elimen olevan käsittelyn kohteena. Itseni ja ympäröivän todellisuuden rajapintana toimiva iho ei ole pelkkä kuori, joka suojaa ympäristön haitallisilta vaikutuksilta. Terve ja ehjä hipiä estää elimistön kuivumisen samalla, kun se säätelee ruumiinlämpöä ja toimii hikipisaroiden reittinä ulkomaailmaan.

    Iho on myös aistinelin, jonka tarkkuus vaihtelee paikasta toiseen. Sormissa ja huulissa tunto on erityisen herkkä. Sormenpäillä koskettelemalla saamme parhaiten selville erilaisia muotoja ja pintojen rosoisuuksia. Joissakin tilanteissa kosketustunto voi korvata jopa silmät. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun näkövammaiset lukevat pistekirjoitusta sormillaan.

    Katseet pysähtyvät ihoon, joka on oikea juorukello. Se suorastaan liputtaa, miten kauan se on meitä suojannut. Iho pysyy paikallaan kiinnittymällä alustaansa sidekudoksella, jonka kimmoisuus pikku hiljaa vähenee. Kimmo-ominaisuus toimii kuin kuminauha, joka löystyessään päästää ihon roikkumaan. Ajan kuluessa erityisesti naamanahka alkaa näyttää liian suurelta ja mahtuakseen kasvoillemme se ajautuu rypyille samalla kun roikkua lerpattaa leukapielistä.

Ihmeaine, jonka pitäisi peittää tummat renkaat silmien alta.

Ihmeaine, jonka pitäisi peittää tummat renkaat silmien alta.

    Sen lisäksi iho ilmiantaa monenlaisia asioita terveydestä ja elintavoista. Elokuvissa ihon paljastuksia korostetaan meikkaamalla sairaat kalpeiksi ja vaikutelma liian vähäisestä unesta tuotetaan silmien alle piirtyvillä tummilla renkailla. Rusketus puolestaan kertoo reippaasta ulkoilmaelämästä tai ainakin oleskelusta solariumissa tai ihomaaliruiskun kantomatkan etäisyydellä.

    Kaunis hipiä huomataan ja muistetaan. Runoilijat ylistävät liljanvalkoista kaulaa tai helmenhohtoista otsaa. Sen vuoksi ei ole ihme, että haluamme huolehtia ulkopintamme kunnosta parhain mahdollisin keinoin.

    Kosmetiikkateollisuus on osunut ehtymättömään kultasuoneen nuoruutta ja kauneutta palvovassa kulttuurissamme. Sen voi todeta käymällä tavarataloissa, joiden kosmetiikkatarjonnan kasvulla ei näytä olevan rajoja. Usein tuotteet vielä sijoitetaan niin, että muille ostoksille on mentävä rasva- ja ihomaaliosaston läpi.

    Ainakin vartalolle, käsille, jaloille, kasvoille ja huulille on jo kauan ollut omat tököttinsä. Ja koko ajan kauneusteollisuus työskentelee puolestamme kehittämällä meille uusia tarpeita. Sen tuloksena pelkkä kasvorasva ei enää riitä vaan kasvojen eri osille on kehitetty omat salvansa, joiden tehon tieteellinen näyttö muistuttaa homeopatiaa: muutoksia ihon kunnossa näkee ken haluaa. 

Aito silmäpussi. SIlmänympärysvoide ja mustien renkaiden häivyttäjä eivät tehoa, kun haaste on tämän näköinen.

Aito silmäpussi. SIlmänympärysvoide ja mustien renkaiden häivyttäjä eivät tehoa, kun haaste on tämän näköinen.

  Jotkut tuotteet oikeasti vähentävät ryppykuilujen syvyyttä, mutta se tapahtuu ihon alla olevaa kudosta turvottamalla ja siten altapäin kuilun pohjaa nostamalla. Matalampi ryppy merkitsee sileämpää pintaa. Ihon kimmoisuus ei siis oikeasti palaudu, vaikka siltä näyttää. Eikä tulos ole pysyvä.

    Joka tapauksessa kalliit voiteet tuntuvat iholla hyvältä. Tiedän kokemuksesta. Vaikutus voi olla oikeasti ravitseva ja siten ihon hyvinvointia edistävä. Ihan yhtä usein aivot tekevät meille tempun, meistä vain tuntuu, että tämän elegantin tölkin sisällön avulla ihoni ja minä voimme paremmin ja olemme kauniimpia. Kokemusta ei silti pidä väheksyä. Se on arjen luksusta ja mielenterveystyötä.

    Jos silmät ovat sielun peili, niin vastaavalla tavalla iho on kehon kuvastin.

Työnä eläinten tappaminen

    Eläinten tappaminen on ikävä, mutta tottumustemme vuoksi välttämätön tehtävä. Viemme otuksilta hengen monesta syystä. Jos koemme, että eläimet jotenkin uhkaavat hyvinvointiamme tai omaisuuttamme, ryhdymme voimallisiin toimiin päästäksemme niistä eroon. Siihen tehtävään on tarjolla virkamiehiä ja yksityisiä toimijoita.

    Virkavastuulla työskentelevät terveystarkastajat ja kaupallisin periaattein liikkuvat tuholaistorjujat kohdistavat kuolettavat iskunsa pääasiassa jyrsijöihin, joihinkin lintuihin sekä erilaisiin hyönteisiin ja niiden esiasteisiin. Aseita tuholaisia vastaan ovat muiden muassa myrkyt, jotka on osattava sijoittaa sellaisiin paikkoihin, joissa haitallisiksi leimatut eläimet tapaavat oleilla. Rottasodat eivät ole historiaa.

    Eläinperäiset ruokalajit ovat olennainen osa kulttuuriamme, mutta sapuska ei tule lautaselle ilman kuolemaa. Sen vuoksi teurastajat ovat liharuokaketjun keskeinen ammattikunta. Monen mielestä teurastamot ovat ahdistavia paikkoja, mutta ilman niitä arkemme olisi kovin erilainen.

    Jos jokaisen pitäisi pyydystää ja teurastaa oma liharuokansa, kasvissyönnin määrä räjähtäisi käsiin. Se voisi olla hyväksi kansanterveydelle, eläimille, ympäristölle, ilmastolle ja globaalille oikeudenmukaisuudelle, mutta sellaisten asioiden vuoksi teurastamoja tuskin suljetaan.

    Myös laboratorioissa päästetään päiviltä paljon eläimiä, erityisesti hiiriä. Lopetus voi olla tutkimussuunnitelmaan kuuluva toimenpide tai vain menetelmä päästä eroon tarpeettomasta tutkimusmateriaalista. Nykyisin turhiksi käyneitä koe-eläimiä on mahdollista luovuttaa tutkimuslaitoksista yksityiskoteihin, mutta näin tapahtuu äärimmäisen harvoin.

Eläinlääkärin aseita.

Eläinlääkärin aseita.

    Opetan tuleville eläinlääkäreille lääkkeiden käyttöä. Puhun myös eutanasiassa tarvittavista aineista. Potilastyötä tekevä eläinlääkäri joutuu väistämättä antamaan viimeisiä piikkejä ainakin koirille, kissoille ja niitä pienemmille lemmikeille. Hevosen ampuminen hengiltä voi joissakin tilanteissa olla lääkkeitä helpompi ratkaisu. Jos eläinlääkärin oma osaaminen ei riitä pyssyn käyttöön, yleensä avuksi löytyy metsästäjä tai muu ampumataitoinen henkilö.

    Eläinten asianmukainen tappaminen vaatii tekijöiltään käytännön osaamista, mutta myös lain tuntemusta. Lopetusasetus antaa ohjeet, miten teurastettavat eläimet on tainnutettava ennen verenlaskua, johon ne lopulta kuolevat. Koe-eläimiä tai virallisemmin tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettäviä eläimiä saa lopettaa vain lain sallimin keinoin. Jos hyväksytyistä menetelmistä on tarpeen poiketa, siihen on etukäteen pyydettävä viranomaisen lupa.

    Vain poikkeustapauksissa eläin kohtaa kuoleman kotinurkissa. On varmaa, että kuljettaminen ja toimenpiteen odottaminen oudossa paikassa stressaavat. Vaikka elämän päättyminen on lähellä, hyvinvoinnista on silti huolehdittava. Eläimillä on oikeus hyvään kuolemaan.

Kalat eivät hymyile

   

Lahnoja ja siikoja kalakaupan tiskillä.

Lahnoja ja siikoja kalakaupan tiskillä.

    Jonottaessani ruokakaupan kalatiskillä huomioni takertui jäärouheella lepäilevään joukkoon: sulavalinjaiset eväkkäät, lahnat ja pikkusiiat, lötköttivät tiiviisti vieretysten kuin konsanaan uidessaan tiukassa parvessa. Avoimet silmät ja suljetut suut tarjosivat vaikutelmaa virkeistä otuksista.

    Kauppiaan piiloviesti tuoreudesta tehosi ainakin minuun. Koin, että kalojen täytyi olla vastapyydettyjä. Tiskin takana oleva taulu kertoi, että myyntiartikkelit oli otettu vedestä kolme päivää aikaisemmin. Kaverit eivät siis olleet aivan tuoreita, vaikka siltä näyttivät.

    Oikeastaan on kauppiaiden onni, että kaloilla ei ole silmäluomia ja niiden nahka on tiukasti kiinni pään luissa ja kiduskansissa. Kasvojen jäykkä rakenne ja luomettomat silmät tekevät näistä veden elävistä ilmeettömiä. Kuollutkin kala voi näyttää melkein elävältä sopivassa asennossa ja ympäristössä.

    Yllä mainituista syistä myöskään kipu ja kärsimys eivät kiristä kalojen naamataulua samalla tavalla kuin omaamme. Tai jos kiristää, se tapahtuu tavalla, jota emme näe. Siksi emme voi ilmeen perusteella päätellä, sattuuko kalaan ja miten paljon, kun se ongen tai uistimen koukkujen varassa pakotetaan pois omasta vetisestä elinympäristöstään.

    Kalatiskin tietotaulu kertoi, että myytävät siiat olivat kasvatettuja. Siitä voi päätellä, että hopeakyljet olivat eläneet koko elämänsä ahtaassa altaassa, jossa ne olivat uineet pientä ympyrää tuhansien lajitoveriensa joukossa. Kenelläkään ei ole tietoa, miten kalat kokevat pieneksi rajatun kasvuympäristön. Voivatko ne stressaantua samalla tavalla kuin vaikka tehotuotannon siat tai siipikarja?

    Puhe kalojen omista kokemuksista nostaa herkästi hymyn huulille. Sekä kalojen aisteja että tiedollisia ja taidollisia ominaisuuksia on tutkittu niukasti. Sen vuoksi tiedämme niiden kyvyistä ja käyttäytymisestä vähemmän kuin muista hyödyntämistämme eläimistä. Viimeisin tutkimustieto on kuitenkin osoittanut muun muassa sen, että kaloilla on hyvä muisti, ne tunnistavat toisensa, leikkivät ja tekevät yhteistyötä.

    Meidän on vihdoin aika muuttaa käsitystämme ilmeettömistä kaloista. Eväkkään kohdatessaan voi yrittää miettiä, millainen sen elinkaari on mahtanut olla. Joka tapauksessa kalojen hyvinvointi on huomioitava entistä paremmin, oli sitten kyse kalastuksesta tai kaupallisesta kasvatuksesta.

Maitokeskustelu kiehuu

    Ravintoasiantuntija suositteli runsasta maidon juontia, mutta myönsi samalla, että ihan ilmankin tulee toimeen. Ota siitä sitten selvää. Maito on vastasyntyneelle täydellistä juomaa, jonka koostumus vaihtelee eläinlajin pilttien tarpeiden mukaan. Hylkeen maito on lehmänmaitoa ja äidinmaitoa rasvaisempaa, koska kuutit tarvitsevat enemmän energiaa kuin vasikka tai vauva. Teollisen prosessin jälkeen tölkkiin päätyneen valkoisen juoman lehmä tuotti omalle vasikalleen.

    Hyvän ravintoarvonsa vuoksi maitoa suositellaan juotavaksi päivittäin 5-6 lasillista. Määrä on suurempi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Moni on kuitenkin kokenut saavansa pienemmästäkin määrästä vatsanväänteitä tai muita epämukavia oireita, jotka ovat kadonneet, kun maito on jätetty tölkkiin. Ristiriita virallisten hyvinvointia tukevien väitteiden ja omien kokemusten välillä aiheuttaa hämmennystä.

    Tieteellinen tieto ei yksiselitteisesti tue runsaan maidonjuonnin edullisia terveysvaikutuksia. Uuden tutkimuksen mukaan maitotuotteet eivät estä osteoporoosia. Jos estäisi, osteoporoosia pitäisi esiintyä Suomessa vähemmän kuin muissa maissa. Totuus on toinen. Runsaasta maitolasien kallistelusta huolimatta meillä on osteoporoosia sairastavia enemmän kuin useissa muissa Euroopan maissa. Maidonjuonnista voi myös olla suoranaista haittaa: tutkimustulos osoitti, että jo kolme lasillista maitoa päivittäin juovilla naisilla oli suurentunut riski kuolla ennenaikaisesti.

Maidon perusteeton tuputtaminen saa maitokeskustelun kiehumaan.

Maidon perusteeton tuputtaminen saa maitokeskustelun kiehumaan.

    Suomalainen maitokulttuuri tukee pyrkimystä pitää koko maa asuttuna. Keskinen Suomi ei sovellu leipäviljan viljelyyn, mutta rehuvilja kasvaa. Lehmien kautta kierrättämällä se muutetaan meille kelvolliseksi elintarvikkeeksi. Mukana on myös ripaus talouspolitiikkaa. Se tuli ilmi kevään hallitusneuvotteluissa, joissa meijeriteollisuus haluttiin sulkea kilpailulainsäädännön ulkopuolelle.

    Usko virallisiin ravintosuosituksiin on koetuksella. Kenen etua ajetaan? Suositusten pitää perustua tasapuoliseen tietoon, jossa huomioidaan sekä maidonjuonnin edut että haitat. Suositusten vaikuttavuus pitää osoittaa. Maidottoman ruokavalion vaikutuksista on vain vähän julkaistua tietoa. Siksi maitovapaan ruokavalion tieteelliseen tutkimiseen pitää panostaa enemmän, jotta meillä on aito mahdollisuus punnita maidonkäytön hyviä ja huonoja vaikutuksia terveyteemme.

    Kuluttajien luottamuksen palauttamiseksi maitosuositukset pitää päivittää riippumattomaan ja tasapuoliseen tietoon perustuen. Politiikka pois maitolasista!