Tag Archives: koronapandemia

Ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointi on yhteinen

Varsinais-Suomen hyvinvointialue polkaistaan käyntiin vuoden 2023 alussa. Kunnianhimoisen sote-uudistuksen tavoitteena on järjestää sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut entistä toimivammaksi kokonaisuudeksi.

Eläinten ja ympäristön terveys eivät kuulu sote-uudistukseen, mutta niillä on silti monipuolinen vaikutus ihmisiin.

Eläimet lisäävät tai vähentävät hyvinvointia

Emme asuta maapalloa eläinlajeista irrallaan vaan yhtenä muiden joukossa. Sen vuoksi ihmisten ja eläinten hyvinvointi ovat vuorovaikutuksessa. Mitä läheisempi rinnakkaiselo, sitä suurempi on vaikutus.

Hyvinvoivat ihmiset jaksavat pitää asianmukaista huolta vastuullaan olevista eläimistä. Vastaavasti terveet ja elinvoimaiset eläimet tuottavat ihmisilleen enemmän iloa tai suurempaa taloudellista hyötyä.

Lemmikkien terveyttä ja hyvinvointia tukeva vaikutus on vahvistettu monissa tutkimuksissa. Koirat ja kissat vähentävät stressiä ja lisäävät hyvän olon tunnetta. Tunneside toimii myös toisinpäin. Eläimet rauhoittuvat, leikkivät ja tuntevat iloa ihmistensä kanssa puuhatessaan.

Kotieläimistä saadaan monenlaisia elintarvikkeita, maitoa, munia, lihaa. Alkutuotannon eläinten terveys ja hyvinvointi ovat turvallisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden perusedellytys. Sairaudet heikentävät esimerkiksi eläimestä saadun lihan laatua ja säilyvyyttä.

Useat taudinaiheuttajat, bakteerit, virukset, alkueläimet ja loiset, ovat lajien yhteisiä. Ne voivat tarttua eläimistä ihmisiin, mutta myös toisinpäin.

Pälvisilsa on sienen aiheuttama ihotulehdus, joka kosketuksessa siirtyy eläimen iholta ihmisen iholle. (Kokemusta on.) Vakavaa ripulia aiheuttava salmonellabakteeri puolestaan kulkee yksilöstä ja lajista toiseen ulosteiden mukana.

Ympäristö vaikuttaa ihmisten ja eläinten terveyteen

Ympäristön tila on yhteydessä ihmisten ja eläinten hyvinvointiin. Teollisuusjätteillä pilattu vesistö tai maaperä heikentävät ihmis- ja eläinasukkaiden terveyttä. Vastaavasti ilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa hengitystieoireita.

Luonnontilaisen ympäristön muokkaaminen rakennustonteiksi voi olla ihmisten etu, mutta samalla teko vaikuttaa kyseisen alueen eläinten ja kasvien olemassaoloon. Heikentyneistä elinmahdollisuuksista johtuen jotkin lajit taantuvat tehden tilaa muiden runsastumiselle.

Koronapandemia on itse luotu vitsaus. Koronavirus kehittyi todennäköisesti lepakoissa. Ihmiset pilkkoivat niiden luonnollisia asuinalueita ja siitä seurannut ahtaus pakotti lepakot elämään liian lähellä toisiaan. Tilanne oli suotuisa koronaviruksille, jotka lisääntyivät nopeasti. Sattumalta muodostui myös ihmisiin tarttuva muunnos. Se levisi lepakosta toiseen, mutta itse ne eivät sairastuneet.

Paikalliset asukkaat pyydystivät virusta kantaneita lepakoita ravinnoksi ja veivät niitä myytäväksi eläviä eläimiä kauppaaville toreille. Jossain vaiheessa lepakoissa kehittynyt koronavirus pääsi karkaamaan toiseen lajiin, ihmisiin, tunnetuin seurauksin.

Ei ole yhdentekevää, miten kohtelemme muita eläimiä ja yhteistä ympäristöä. Pitämällä niistä hyvää huolta takaamme samalla omaa terveyttämme.

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus kuuluu vaalikampanjaani.

Lapsilla ja nuorilla on oikeus laadukkaaseen koulutukseen

Koronapandemia kurittaa, mutta rokotusten myötä vihulainen saataneen kuriin. Kulkutaudin jälkiä kuitenkin hoidetaan pitkään. Sen vuoksi uusi kaupunginvaltuusto joutuu heti kohtaamaan haasteita, joista ei ole kokemuksia.

Koronan aiheuttamien ongelmien jälkihoito voi kestää kauan. Lapset ja nuoret ovat erityisen haavoittuvia sosiaalisten rajoitusten, harrastusten loppumisen ja etäkoulun vuoksi. Siksi he ovat ryhmä, johon kunnan tukitoimia pitää erityisesti kohdistaa. Kustannusten määrää on vaikea ennustaa.

Osalla nuoria etäkoulu on sujunut hyvin, mutta on myös heitä, joiden oppimista poikkeusolot ovat vaikeuttaneet. Oppimistavoitteiden saavuttamiseksi heille pitäisi järjestää tukiopetusta joko henkilökohtaisesti tai pienryhmissä. Luokkatovereiden matkassa pysyminen ja heiltä saatu vertaistuki voivat olla hyväksi koulu-uran jatkolle.

Koronarajoitusten aikana myös nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat ovat kiinnittäneet huomiota. Sen vuoksi olisi varmistettava, että kouluissa on tarjolla matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joihin ei tarvita lähetettä ja jotka sijaitsevat koulun omissa tiloissa. Mielenrauha edistää oppimista.

Perhe on ihmisen elämän perusta. Poikkeuksellisessa ajassa vanhemmilta vaaditaan erityisen paljon, kun he huolehtivat omasta ja lastensa hyvinvoinnista. Koronarajoitukset ovat voineet heikentää toimeentuloa ja lisätä päihteiden käyttöä. Syystä riippumatta perheen ongelmat heijastuvat lapsiin ja nuoriin. Sen vuoksi myös perheiden saataville pitäisi tuoda helposti tavoitettavia tukipalveluita.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa ensisijaisesti valtiota, mutta myös kuntia, joille valtio on jakanut tehtäviään. Sopimukseen perustuen kuntien pitäisi tehdä mahdolliseksi, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi ainakin yksi harrastus, jos sellainen syystä tai toisesta uupuu. Mieluisa vapaa-ajan tekeminen tukee hyvinvointia ja sen myötä oppimista.

Lasten ja nuorten koulutuksesta ja hyvinvoinnista on tarkoituksenmukaista huolehtia kokonaisvaltaisesti. Monikanavaiseen lähestymiseen liittyvät saumattomasti oppimiseen auttaminen ja mielen tasapainon turvaaminen, harrastaminen ja mahdollisesti myös koko perheelle annettu tuki. Lisäksi kannattaisi kysyä lapsilta ja nuorilta, mitä he itse tarvitsevat.

Suomalainen peruskoulu on kansainvälisesti arvostettua. Koronasta huolimatta pitää osata toimia niin, että laadukas koulutus jatkuu. Kuntapäättäjät ovat siinä avainasemassa. Jokaiselle oppivelvollisille on taattava yhdenvertainen mahdollisuus oppimiseen.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus liittyy vaalikampanjaani.

Aluelehtien maksumuurit pois ennen kuntavaaleja

Huhtikuun kuntavaalien siirtämisestä syksyyn keskustellaan . Puoluejohtajat eivät tue siirtoa. Oikeusministeriön mukaan vaalit voidaan järjestää sovitusti, jos koronatilanne pysyy ennallaan. Jos se pahenee, sitten arvioidaan uudelleen. Tätä kirjoitettaessa tuota uudelleen arviointia tehdään.

Koronapandemiasta aiheutuneet sosiaaliset rajoitukset estävät ehdokkaiden ja äänestäjien tapaamiset kasvokkain, joten vaalikampanjat toteutuvat pääasiassa verkossa.  Se ei ole uusi tapa vaikuttaa äänestäjiin, mutta nyt se on lähes ainoa keino. Siltä osin yhteiskunta on ottamassa varsinaisen harppauksen digivaaleihin.

Äänestäjän osana on löytää ehdokkaista henkilö, joka parhaiten voisi edistää hänen hyväksi katsomiaan asioita. Osa tietää jo ennakolta, mitä puoluetta äänestää. Ehkä myös ehdokas on katsottuna.

Suuri osa äänestäjistä kuitenkin etsii valittuaan vaalikoneiden avulla ja selaamalla sähköisiä viestimiä. Valinta ei ole helppo. Kuntapäättäjät eivät ole yhtä tunnettuja kuin esimerkiksi kansanedustajat tai europarlamentaarikot. Heitä ei ehkä tunnista, jos sattuvat kadulla kävelemään vastaan.

Sosiaalisen median valta valintojen ohjailijana on kasvanut entisestään. Sen vuoksi ehdokkaista ja heidän edustamistaan puolueista olisi tarpeen saada laajempaa taustatietoa kuin vaalimainokset välittävät. Verkossa on jonkin verran vapaasti luettavia taustoittavia kirjoituksia, mutta ne keskittyvät suurelta osin valtakunnalliseen puoluepolitiikkaan, eivät paikallisiin asioihin, joista kuntavaaleissa on kyse.

Kunnallisesta päätöksenteosta ja alueellisista kysymyksistä uutisoivat julkaisut ovat usein tilattavia. Äänestäjän pitää maksaa, jotta pääsee niitä lukemaan. Olisi hyvä, jos paikalliset ja alueelliset lehdet poistaisivat maksumuurinsa joksikin aikaa ennen kuntavaaleja. Sillä tavalla lukijat pääsisivät käsiksi journalistisin periaattein toimitettuihin uutisiin asuinkuntansa päätöksenteosta.

Avoin ja luotettava tiedonsaanti oman kotiseudun asioista auttaa sen oikean ehdokkaan löytämisessä. Demokraattiset vaalit perustuvat avoimuuteen.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokkaana Turussa. Tämä kirjoitus liittyy vaalikampanjaani.

 

Rokotejonon häntäpäästä huudellaan

Koronavirus riehuu Suomessa. Kuulun väestöryhmään, joka rokotetaan viimeisenä viruksen aiheuttamaa sairautta vastaan. Synkistelyyn taipuvainen tekisi johtopäätöksen, että olen yhteiskunnassa niitä vähiten arvostettuja häntäpään kansalaisia. Positiivisemmin asiaa voi lähestyä ajattelemalla, että en kuulu riskiryhmiin työn, perussairauksien tai iän puolesta.

Koronarokotteet kehitettiin kansainvälisenä yhteistyönä ennätyksellisen nopeasti noin vuodessa. Rokotteiden tehosta ja turvallisuudesta vastaavat viranomaiset vakuuttavat, että tautipaineesta huolimatta käyttöön hyväksyttyjen valmisteiden laatuvaatimuksista ei ole tingitty.  

Luotan viranomaisten tekemiin lupapäätöksiin, mutta jokaiseen uuteen markkinoille tulevaan rokotteeseen (ja lääkkeeseen) liittyy aina ennalta tuntemattomien sivuvaikutusten riski. Vaikka riski on hyvin pieni, se on kuitenkin olemassa.

Koronavirus pani ihmiskunnan polvilleen. Siitä tuskin päästään kokonaan eroon edes rokotuksilla. Todennäköisesti korona jää harmiksemme tautina, jonka useimmat sairastavat jo lapsena. Nuorena hankittu immuniteetti suojaa sairaudelta aikuisiässä. Kuva Pixabay.

Rokotejonon häntäpäähän sijoitettuna lohduttaudun, että vuoroni tullessa pari kolme miljoonaa suomalaista on jo piikitetty ennen minua. Niin suuressa joukossa rokotteen aiheuttamat harvinaiset haitalliset vaikutukset ehtivät tulla ilmi.

Syksyllä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi aikataulun, joka ajoitti vuoroni tämän vuoden loppuun. Siinä suunnitelmassa rokotteiden saatavuus ei ollut ongelma. Niitä oli EU:n yhteistilauksen kautta tulossa tarpeeksi jokaiselle suomalaiselle.

Muutaman viime viikon aikana on kuitenkin käynyt ilmi, että rokotteita ei tule maahan sovittua määrää sovitussa aikataulussa. Kyse on rokotteiden valmistamiseen liittyvistä ongelmista. Näillä näkymin rokotukseni on siirtymässä seuraavaan vuoteen.

Koronavirusta on joka puolella maailmaa ja rokotteista pulaa, joten ikävää tilannetta ei voi paeta mihinkään. Silloin viranomaisten ohjeiden noudattaminen tuntuu ainoalta järkevältä vaihtoehdolta. Pysy kotona, älä tapaa perheen ulkopuolisia ihmisiä, jos se ei työn vuoksi ole pakko. Pese kädet, käytä maskia. Älä lipsu ohjeista, vaikka mieli tekisi.

Ajoittain tajunnanvirtaan putkahtaa ajatus, että poistun rokotusjonosta vapaaehtoisesti ja annan vuoroni seuraavalle. Toisin sanoen kieltäydyn rokotteesta ja ryhdyn laumasuojan vapaamatkustajaksi. Viranomaisohjeet pysyisivät muuttumattomina, mutta rokotusajan jatkuva siirtyminen lakkaisi kismittämästä.

En kuitenkaan. Ihmiskunta selviää koronapandemiasta vain yhteistyöllä, jossa jokainen tekee osansa. Maailman jokaisesta ihmisestä muodostuvassa virustorjuntaverkostossa kohdalleni sattunut vastuu on kuuliainen nököttäminen rokotusjonossa. Niin se vain on.

Sus siunakkoon – susihysteria iski mökkikuntaan

Mökkikunnassa alkoi paniikki, kun eräs asukas julkaisi Facebookissa valokuvan keskikokoisesta harmaasta susioletetusta. Sillä oli suden kroppa, mutta koiran korvat. Joku naapuri tunnisti otuksen ja kehotti tuttua omistajaa pistämään hurttansa kaulaan punaisen nauhan, jotta se erottuisi villieläimistä.

Yhtenä yönä sen jälkeen toisen asukkaan kesälampaat kokivat väkivaltaa, jonka seurauksena laitumelta löytyi lammasvainaa. Susi sen tappoi, tiesi Facebook, vaikka havaintoja ei ollut.

Norjalainen susi lepäilee. Norjan susikanta on tutkijoiden mukaan saanut alkunsa Suomesta ja Venäjältä vaeltaneista susista. Kuva Pixabay, Pieter Wijnen.

Ohjeita jaettiin. Suomen riistakeskukselta olisi saanut korvauksetta petoaitaa lampaiden suojaksi, mutta aidan pystytykseen ei haluttu ryhtyä.

Laumanvartijakoiran hankintaa suositeltiin, mutta sellaisen kouluttaminen kestää kauan ja isokokoinen otus syö niin paljon, että tulee kalliiksi.

Muutaman yön aikana toisen talon pihalle yöksi jäänyt muovinen kastelukannu oli siirtynyt nurmikon toiseen laitaan. Janoinen susi se oli, vaikka havaintoja ei tehty, tiesi Facebook.

Kuntalaisista kehittyi myös suden jättämien kakkakasojen asiantuntijoita. Parin asumuksen pihan laidalta löytyi suden tuotoksia, jotka olivat selvästi koiraeläimen, mutta eivät oman koiran.

Jossain välissä vilahti myös oikea susi. Seuraavana päivänä sille oli jo haettu tappolupa, mutta metsästäjien pettymykseksi viranomainen päätti ensin yrittää pedon karkotusta. Se ei kaikkia miellyttänyt ja Facebookiin ilmestyivät ohjeet, miten suden voi aina ampua itsepuolustuksena.

Ihmisten ja varsinkin lasten turvallisuus nousi huolenaiheeksi. Viimeiset tiedot susien Suomessa tekemistä lapsitapoista ovat 1880-luvulta, mutta voihan se tapahtua tälläkin vuosituhannella. Näin on, mutta mökkikunnassa on kattava koulukyytijärjestelmä, joka suojaa myös susilta.

Seuraavaksi esiin tuotiin susispesialistin muutaman vuoden takainen kirjoitus, jossa todettiin, että kaikki Suomen sudet ovat koirasusia. Sillä perusteella ne voi tappaa ilman seuraamuksia. Siinä on totuuden siemen. Koirasudet eivät ole meillä sallittuja, koska ne voivat vaarantaa villisusien geneettisen puhtauden. Suomen sudet on tutkitusti todettu puhtaiksi susiksi, mutta omaa tarkoitusta tukevan käsityksen ja virallisen tiedon välinen ristiriita ei haittaa, kun tunteet vievät.

Sudenpentu ihmettelee maailmaa Sveitsin maisemissa. Kaveri kuuluu samaan alalajiin kuin kotoiset sudet. Kuva Pixabay, Marcel Langthim.

Sudet saapuivat Suomen niemelle reilut 10 000 vuotta sitten runsaiden saaliseläinten perässä. Samoihin aikoihin ja todennäköisesti samoista syistä metsiin ilmaantuivat myös ensimmäiset oman lajimme edustajat.  Susi ja suomalaiset olivat samanaikaisia tulokaslajeja, joille syötävää riitti.

Rinnakkaiselo sai särön, kun ihmiset alkoivat kasvattaa karjaa. Sudet eivät tehneet eroa luonnonvaraisten saaliiden ja kotieläinten välillä. Siitä alkoi konflikti, joka jatkuu yhä.

Meneillään oleva koronapandemia johtuu kestämättömistä elintavoistamanne. Ihmislaji on ottanut hallintaansa yhä suuremman osan maapallon pinta-alasta ja ajanut muut lajit ahtaalle. Sen seurauksena kuudes sukupuutto on jo alkanut. Se on ihka ensimmäinen, joka on itse aiheutettu.

Mökkikunnan susiepisodi on pieni paikallinen heijastuma jättikokoisesta ongelmasta. Elintapojemme on muututtava eläimet ja ympäristö paremmin huomioiviksi. Siitä voi aloittaa, että sietää sutta mökkikunnan kesässä.

Koronaepidemia sumputtaa ihmisiä ulkoilureitillä

Kuluneen viikon aikana Suomi sulkeutui. Valmiuslaki otettiin käyttöön. Ihmiset siirtyivät etätöihin, jos tehtävät sen suinkin sallivat. Minä muiden mukana. Työskentelen yliopistossa. Yhden viikonlopun aikana opetus ja opiskelu siirtyivät verkkoon. Uusi opetusteknologia runnottiin kerralla käyttöön, koska vaihtoehtoja ei ollut. Digitalisaatio otti vähintään kolmiloikan. Metsien maassa myös vessapaperi loppui supermarkettien hyllyistä.

Halisten koski on kuntolenkin kääntöpaikka. Maaliskuussa vettä vielä riittää.

Kotikaupunkini keskusta on tyhjentynyt ihmisistä. Kauppakadut ovat autioita. Vain torin laidalla, suositun ruokakaupan liepeillä, muutama urhoollinen puskee eteenpäin rollaattoriin tukeutuen.

Koska kuntosalit ovat kiinni, liikuntatavat ovat menneet uusiksi. Pyrin ulkoilemaan päivittäin. Se on mahdollista, koska en ole varsinaisesti karanteenissa. Myös alkamassa oleva kevät houkuttaa luonnon äärelle kurkkimaan, missä jo mennään.

Sunnuntaiaamuna lähden liikkeelle melko varhain. Ajattelen, että toiset vielä juovat aamukahviaan. Olin väärässä. Moni muukin on päätynyt samaan ratkaisuun. Näyttää siltä, että kansalaiset ovat siirtyneet kaupungin kaduilta luontokohteisiin. Vakituisella lenkkipolullani ihmisiä riittää ruuhkaksi asti. Enemmän kuin kesällä.

Aamuauringon haaleassa kilossa kuljen joen vartta ylävirtaan. Savimaalla vesi virtaa syvässä uomassa, joten penkat ovat korkeita ja jyrkkiä. Siksi kaupunki on rakentanut osittain penkalle, osittain veden päälle pitkiä, rantaa myötäileviä puulaitureita. Leveyttä kulkuväylällä on vajaan parin metrin verran.

Kosken alajuoksulla on mahdollisuus kalastaa. Vain onkiminen on kielletty.

Edessäni kävelee isokokoinen pariskunta käsikädessä. Kumpikin kulkee puusillan laitaa omassa reunassaan. Käsivarret sulkevat keskitien. Heitä ei mahdu ohittamaan, koska toisella puolella on aita ja joki, toisella jyrkkä ryteikköinen piennar.

Me jäljestä tulevat jumiudumme pariskunnan taakse. Kukaan ei kehtaa sanoa heille mitään. Metrin tai parin etäisyyttä muihin kulkijoihin on vaikea säilyttää. Ihmistiheys neliömetrillä vastaa kaupan kassajonoa alennusmyynnin aikaan. Koronavirukset kiittävät. Tilanne laukeaa, kun puulaituri vaihtuu joentörmän hiekkatieksi.

Lähes luonnontilaisia rantapenkereitä kattavat heinikot ja isokokoiset pensaat. Talitiaisilla taitaa olla laulukisat menossa. Ti-tyy, ti-tyy. Linnut ovat uskomattomia. Miten pienestä kehosta saa lähtemään niin suuren äänen? Yhtäkkiä jähmetyn. Ti-ti-tyy. Yhden pensaan tietyssä pisteessä lintu päästää suustaan koko vanhanaikaisen värssyn. Tunnistan sellaisen vuosien takaa.

Hymyilyttää pandemiasta huolimatta.