Tag Archives: luontoarvo

Turun kaupungin talousmetsät kannattaa muuttaa ulkoilualueiksi

Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kauppi ehdotti (Turun Sanomat 8.1.2021), että kaupunkien talousmetsät kannattaisi myydä yksityisille, koska metsätulojen merkitys on kunnan taloudelle vähäinen.

Metsäteollisuus ry:n kotimaan metsäasioiden päällikkö Matti Mäkelä tuki kirjoituksessaan (Turun Sanomat 10.3.2021) kaupungin metsien myyntiä. Mäkelä totesi, että metsätalous ei ole kunnan ydintoimintaa, joten myynti on kuntalaisten etu.

Turulla on talousmetsiä 445 hehtaaria, mikä on runsas kymmenen prosenttia kaupungin omien metsien kokonaispinta-alasta. Talousmetsien määrä on noin viidesosa ulkoilu- ja virkistysmetsiin verrattuna. Ne sijaitsevat pääasiassa asutuksen ulkopuolella.

Taloustutkimus teki Suomen Kuvalehden (10/2021) toimeksiannosta kyselyn suomalaisten suhtautumisesta metsätalouteen. Vastanneista kolme neljäsosaa valitsi virkistyskäytön metsien kolmen tärkeimmän arvon joukkoon. Runsaalle neljäsosalle virkistäytyminen oli metsien ehdoton ykkösarvo. Metsissä liikkumista arvostettiin sukupuolesta, ammatista, iästä tai asuinpaikasta riippumatta.

Koska metsätalous ei ole kunnan ydintoimintaa, kaupungin kannattaa luopua talousmetsistään. Niitä ei kuitenkaan pidä myydä, koska kertaluontoinen tulo on pian käytetty ilman pidempiaikaista hyötyä. Muitakin vaihtoehtoja on, kun vaan etsitään ja löydetään.

Metsissä samoileminen, marjastaminen ja sienestäminen ovat turkulaisten suosittuja vapaa-ajan viettotapoja. Sen vuoksi kannattaisi harkita talousmetsien muuttamista ulkoilualueiksi. Jokaisen yksittäisen metsäpalstan käyttötarkoituksen muutoksen ei tarvitse tapahtua samalla kertaa, vaan se voi tapahtua vähitellen kokemuksista oppien.

Hoidettu talousmetsä on luontoarvoiltaan rajoitettu, joten niitä pitäisi kohentaa enemmän luonnonmetsien kaltaisiksi. Ajatusta on jo työstetty Turun kaupungin metsäsuunnitelmassa 2019 -2029. Se löytyy täältä. Suunnitelma sisältää kaupungin metsien käsittelylle erilaisia vaihtoehtoja, joissa hakkuumäärät ovat tavanomaista pienempiä. Hakkuukohteet valittaisiin niin, että metsien virkistyskäyttö, monimuotoisuus ja vaikutus kaupungin hyväksymiin ilmastotavoitteisiin tulisivat painokkaammin huomioiduiksi. Näistä on hyvä alkaa.

Ilman puunkorjuuta metsien yleensä katsotaan olevan tuottamattomia, koska niistä ei saada riihikuivissa euroissa laskettavaa tuloa. Eikä niille voi rakentaa. Kaiken lisäksi perinteisestä tuotannosta poistettujen metsäalueiden kevyestäkin hoidosta aiheutuu kuluja.

Metsien panos on epäsuoraa. Niiden tuotto on asukkaiden, eläinten ja ympäristön hyvinvointia, jolle ei tällä hetkellä ole valmista rahallista arvoa, mutta joka on laskettavissa.

Se on metsäkävelyllä voimaantuneiden asukkaiden parempaa työtehoa ja vähentyneitä sairaspoissaoloja. Se on eläin- ja kasvilajien suurempaa lajirunsautta. Se on ilmakehän hiilidioksidin sitomista kasvikuntaan ja siten ilmaston lämpenemisen hidastumista. Se on kaupungin vihertymistä ja sen myötä lisääntynyttä vetovoimaa. Kaadetuista puunrungoista saatu raha ei ole enää metsien ainoa arvo.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus liittyy vaalikampanjaani.

Kansallispuistossa kannattaa käydä

Tuttujen seurassa ajauduin päiväretkelle Kurjenrahkan kansallispuistoon. Se sijaitsee puolen tunnin ajomatkan päässä Turun kauppatorilta, josta turkulaiset mittaavat kaikki etäisyydet. Paikalle pääsee linja-autolla tai omalla kulkuvälineellä. Parkkipaikkoja riittää.

Käynti oli elämäni ensimmäinen, vaikka olen asunut lähellä koko ikäni. Niin se on. Floridan suot ja rämeet on tullut nähtyä, mutta omien nurkkien suojelualueisiin en ole ehtinyt tutustua. Lähellä oleva on tuntunut liian tavanomaiselta.

Keidassuota Kurjenrahkan kansallispuistossa. Lumi on vasta sulanut, joten uutta kasvillisuutta ei vielä ole näkyvissä.

Suojelualue muodostuu pääasiassa suomaasta ja ikivanhasta luonnontilaisesta metsästä. Suot ovat tyypiltään keidassoita, joissa mättäät ja niiden väliset pienet lampareet muodostavat sattumanvaraisen mosaiikin. Soiden keskiosa on jonkin verran laitoja korkeammalla. Sen vuoksi ympäristöstä ei kulkeudu ravinteita valumavesien myötä vaan kasvuston on tultava toimeen sillä, mitä sateet mukanaan tuovat. Ei siis paljon mitään. Se ilmenee kasvivalikoimassa, joka talven jälkeen näyttää tavanomaista ankeammalta.

Ympäröivät metsät ovat kangasmaita. Paikoilleen jääneet kaatuneet puut ja moninaiset tiheät kasvustot tekevät etenemisen vaikeaksi muualla kuin merkityillä reiteillä. Ne ovat kuluneita polkuja, joihin paljaiksi hankautuneet puiden juuret lisäävät askellukseen haastavuutta. Samalla ne kuitenkin tehokkaasti estävät hoidetun puiston vaikutelman.

Kurjet ovat luonnollisesti Kurjenrahkan tunnuseläimiä. Niitä ei kuitenkaan näkynyt, koska oli vasta kevättalvi. Kurjet palaavat talvehtimisalueiltaan jonkin verran myöhemmin. Suonsilmien ympärillä törröttävien kuivien korsien välissä kuitenkin vilahteli kirkkaan keltainen välähdys. Sitruunaperhonen lepatti hetken vieraanamme kuin kevään ensi henki.

Paikoitellen pitkospuut jäivät jäähileisen veden alle. Kengät kädessä paljain jaloin oli neuvokas tapa edetä.

Vetisellä suolla pitkospuut ovat ainoa mahdollisuus edetä turvallisesti. Kiitän kansallispuistoa ylläpitävää metsähallitusta vasta lumen alta paljastuneiden pitkospuiden melkoisen hyvästä kunnosta.

Laturaivon kaltaista pitkospuuraivoa en kohdannut, vaikka kulkijoita oli paljon. Oikeastaan liian paljon, koska neljän tunnin reissun aikana melkein koko ajan oli muita kulkijoita näkö- tai ainakin kuulomatkan päässä. Pisimmillä pitkopuilla edettiin jonossa.

Kansallispuistot ja muut tarpeeksi laajat luonnonsuojelualueet antavat meille näytteen, millaista luonto oli ennen kuin lajimme alkoi sitä voimallisesti muokata tarpeidensa mukaiseksi. Samalla ne tarjoavat ehkä viimeisen paikan eläimille ja kasveille, jotka elinympäristön muutosten vuoksi eivät muualla enää selviä.

Suojelluissa metsissä ei saa tehdä metsänhoidollisia töitä. Niitä on Suomessa enemmän kuin muualla Euroopassa. Siitä huolimatta itsetyytyväisyyteen ei ole varaa. Yhteiskunnan pitää suojella luontoa tehokäytöltä niin paljon kuin mahdollista. Suojelupäätös ei ole peruuttamaton. Luonnontilainen voidaan myöhemmin ottaa hyötykäyttöön, jos siihen on painavia syitä. Hyötykäyttöön otetun luontoalueen palauttaminen koskemattomaan muotoon ei enää myöhemmin onnistu.