Tag Archives: maatalous

Ihmisen lyhyt luonnonhistoria

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Kaikesta väestöstä jo yli puolet asuu kaupunkialueella, myös Suomessa. SYKE (Suomen ympäristökeskus) ennustaa, että suuntaus vain jatkuu. Koronapandemiasta johtuva etätöiden tekeminen vapaa-ajanasunnoilla ei merkittävästi vaikuta tilanteeseen.

Kaupungissa asumisen historia on kovin lyhyt, jos sitä vertaa ihmisen omaan kehitykseen osana luontoa. Alkuhistoriansa aikana lajimme vietti liikkuvaa elämää, jolloin ravinto saatiin keräämällä ja saalistamalla. Tuolloin metsien tai alavien maiden vihreä luonto ympäröi varhaisia esi-isiämme koko elinajan.

Paikoilleen asettuminen tapahtui maatalouden alkaessa muotoutua noin kymmenentuhatta vuotta sitten. Ensimmäiset kaupunkitaajamat syntyivät sen jälkeen.

Vaikka nykyisin elämme kivisissä kaupungeissa viimeisen teknologian ympäröimänä, kehityshistoriamme vuoksi olemme edelleen osa luontoa. Se on syy, miksi rentoudumme liikkumalla luonnossa, lajimme alkuperäisessä elinympäristössä. Myös pelkällä vihreällä värillä on meihin rauhoittava vaikutus. Siksi sairaaloiden ja julkisten rakennusten sisäseinät on usein maalattu vihreän sävyillä.

Myös ihmisen biologia on peräisin ajoilta, jolloin esi-isämme elivät tiiviissä kosketuksessa maapohjaan. Sen myötä heidän elimistönsä sopeutui siihen, että ympärillä oli jatkuvasti paljon muun muassa bakteereita. Elimistö kehitti niitä vastaan tehokkaan puolustuksen, immuunijärjestelmän.

Meidän aikanamme lasten allergiat ovat yleistyneet. Yhdeksi syyksi epäillään liian puhdasta elinpiiriä. Ikivanha puolustusjärjestelmämme on edelleen virittynyt kierroksille, joilla se kävi kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Jos tiivistä kosketusta maaperään ei ole, lasten kehittyvä immuunipuolustus etsii uusia toimintakohteita, jotka voivat olla esimerkiksi kasvien siitepölyä tai ruoka-aineita.

Tutkimustieto on paljastanut, että juuri tietyt maabakteerit koulivat lasten kypsyvää puolustusjärjestelmää. Sen vuoksi on välttämätöntä, että lasten puolustusjärjestelmä pääsee varhaiseen kosketukseen maaperän bakteereiden kanssa.

Kun rakennamme kaupunkeja, meidän pitää tiedostaa, että olemme osa luontoa ja tarvitsemme sitä päivittäin. Tiivis yhdyskunta on usein kaupunkirakenteen tavoitteena, koska siten rakennusmaa saadaan tehokkaaseen käyttöön, vesi- ja viemäriverkostot ovat edullisempia ja liikkumisen välimatkat lyhenevät.

Kaupunkisuunnittelun pitää tarjota jokaiselle asukkaalle mahdollisuus kävellä kotiovelta viheralueelle. Kaupunkiluontoa vastustetaan kustannusten vuoksi. Joko viheralueen muodostaminen ja ylläpitäminen aiheuttavat kuluja tai kyseinen alue on pois tuottoisalta rakentamiselta. Mutta vastahanka on lyhytnäköistä.

Jos arvioimme, miten monta sairaspoissaoloa kaupunkiluonnossa liikkuminen estää, saadaan vihreälle kaupunkitilalle laskennallista euromääräistä tuottoa. Myös allergialta säästyneet lapset vähentävät sairaanhoidon kuluja. Kaupunkien viheralueet eivät ole pelkkiä kuluja. Ne lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja sen myötä alueen houkuttelevuutta ja tuottavuutta.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokkaana Turussa. Tämä kirjoitus liittyy vaalikampanjaani.

Arvio kirjasta Sapiens – Ihmisen lyhyt historia

    Yuval Noah Harari kirjoittaa ihmisen historiasta ennen näkemättömällä tavalla. Kirja perustuu historian professorin suosittuihin verkkokursseihin, joita hän vetää Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa. Hararin laaja-alainen teksti kattaa melkein kaiken yksilön elämässä ja ihmislajin evoluutiossa maailman herraksi.

    Melkein kaikkea ei voi osata syvästi, joten erityisesti biologian alaan kuuluvissa kysymyksissä rymistellään eteenpäin vähän miten sattuu. Voi olla, että jokaisen detaljin saattaminen kohdalleen ei edes ole ollut tavoitteena. Pinttyneitä ajatussolmuja kuitenkin avataan melkein joka sivulla. Vetävä kirjoitustyyli ja hyvä juoni takaavat viihdyttävän lukukokemuksen.   

    Yksityisen ihmisen onnea on vaikea määritellä, mutta pohjimmiltaan on kyse serotoniinin, dopamiinin ja oksitosiinin tasapainosta aivojen hermosolukoissa. New age -liikkeen lisäksi länsimaisten psykologien armeijat opettavat, että onni lähtee itsestä. Kirjoittaja ei sitä purematta niele. Jos onni on sitä, että sovittaa omat halunsa ympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin, eikö onni silloin perustu itsepetokseen?

    Harari määrittelee historian alkaneeksi kognitiivisesta vallankumouksesta noin 70 000 vuotta sitten. Suunnilleen siihen aikaan historia itsenäistyi biologiasta. Merkityksellisin historiallinen tapahtuma on ollut metsästäjä-keräilijä esi-isiemme asettuminen paikoilleen viljelemään maata. Siitä seurasi maanviljelyn vallankumous, joka on osoittautunut historian suurimmaksi huijaukseksi. Itse asiassa ihminen ei tehnyt vallankumousta alistamalla luontoa. Sen tekivät vehnä, riisi ja peruna, jotka kesyttivät ihmisen.

    Maatalouden vallankumousta seurasi uskonnollinen vallankumous, jonka kohteeksi joutuivat myös eläimet. Kun metsästäjä-keräilijät jahtasivat villieläimiä, he ajattelivat niiden olevan tasavertaisia itsensä kanssa. Maatalous on alusta saakka perustunut utilitarismiin, eläinten hyväksikäyttöön.

    Utilitarismista kirjoittaja lataa täysillä. Parin viimeisen vuosisadan aikana kymmenet miljardit eläimet on alistettu riistolle, jonka julmuudella ei ole vertaa maapallon historiassa. Harari kiteyttää, että moderni teollinen maatalous saattaa hyvinkin olla historian suurin rikos. Ihmisten jatkuva välinpitämättömyys ylläpitää ja lisää eläinten massatuotantoa edelleen.

    Vuoden 1500 vaiheilla historia teki kohtalokkaan valinnan tieteen hyväksi. Tieteellisen vallankumouksen johtavana ajatuksena on antaa ihmiselle ikuinen elämä. Tähän mennessä ihmiskunnan tieteellisen osaamisen huiput ovat olleet ensimmäinen atomipommin onnistunut räjäyttäminen ja käynti kuussa.

    Eurooppalaisen imperiumin tärkein perintö on tieteen ja kapitalismin liitto. Lähes kaikki maapallon asukkaat katsovat politiikkaa, lääketiedettä, sotaa ja taloutta eurooppalaisin silmin. Tieteen, talouden ja politiikan yhteenliittymä ruokkii edelleen jatkuvaa tieteellistä vallankumousta.

    Nyt on tultu tilanteeseen, jossa tiede rikkoo luonnonvalinnan lakeja. Kykenemme muuttamaan pysyvästi haluamallamme tavalla omaa ja muiden elollisten perimää. Olemme siirtymässä älykkään suunnittelun aikakauteen eikä kukaan tiedä, mihin se johtaa.

    Kirja-arvosteluissa olen suositellut kirjan lukemista. Tämän teoksen osalta voi vain sanoa, että jokaisen ajattelevan ihmisen on luettava Sapiensin lyhyt historia.

Kirja: Yuval Noah Harari, Sapiens – Ihmisen lyhyt historia, Bazar 2016