Tag Archives: maito

Hyödyllisiä ja hyödyttömiä eläimiä

    Muistat varmaan hempeän kesäillan, jonka lupaava tunnelma sortuu korvissa iniseviin hyttysiin. Käsien huitovan läiskinnän keskellä joku sadattelee ääneen, mitä hyötyä noista kiusallisista verenimijöistä voi olla? Jos seurueessa on eläintieteilijä, hän vastaa nopeasti, että esimerkiksi hyönteisiä syövät linnut ja lepakot syövät hyttysistä. Ikävät itikat ovat ravintoa suuremmilleen.

Vuohi tuottaa maitoa ja lihaa. Se on hyötyeläin. Kuva Pixabay.

    Lapsille opetetaan jo koulussa, että maatilojen perinteiset tuotantoeläimet ovat hyödyllisiä. Lehmistä saadaan maitoa ja lihaa ruokapöytään sekä nahkaa eri tarkoituksiin. Grillissä tirisevät kyljykset ja jouluaterian kinkut ovat sikojen panos ruokavalioomme.

    Kasvava joukko hamuaa appeeksi kevyempiä vaihtoehtoja. He hylkäävät punaisen lihan ja ryhtyvät siipikarjan tai kalan lihan kuluttajiksi. Hyötyeläimiä nekin.

    Sirkat ovat aterioidemme uusin eläinperäisen valkuaisen lähde. Hyödyllistä väkeä outoudestaan huolimatta.

    Turkiseläimiä kasvatetaan kauniin karvan vuoksi. Hyödymme niistä saamalla pehmeitä turkiksia, joista suurin osa päätyy asusteiden somisteiksi. Tieteellisissä tutkimuksissa elämäntyönsä tekevät laboratorioeläimet helposti unohtuvat keskustelusta. Virallisesti ne eivät ole tuotantoeläimiä, mutta kyllä nekin tuottavat: uutta tietoa. Sen vuoksi myös koe-eläimet ovat hyödyllisiä.

Hevosilla on kaksoisrooli. Ne voivat olla joko hyötyeläimiä tai harrastuseläimiä käyttötarkoituksesta riippuen. Kuva Pixabay.

    Hyödytön on hyödyllisen vastakohta. Koirat eivät lähtökohtaisesti kuulu hyötyeläimiin, joten niiden täytyy olla hyödyttömiä. Se tarkoittaa, etteivät ne tuota mitään konkreettista, jolla voisi ansaita rahaa. Opaskoirat sekä poliisin, armeijan, rajavartiolaitoksen ja tullin virkakoirat tuottavat palveluita. Sen vuoksi niitä nimitetäänkin hyötykoiriksi. Nimike tekee niistä muita koiria arvostetumpia.

    Faaraoiden Egyptissä kissat olivat viljavarastojen korvaamattomia työntekijöitä. Ne pitivät kurissa hiiret ja rotat, jotka hamusivat samoja ravintoaineita kuin ihmiset. Kissojen vienti pois Egyptistä oli kiellettyä ja salakuljetuksesta seurasi rangaistus. Kissojen arvostusta muinaisessa yhteiskunnassa kuvaavat meidän päiviimme säilyneet lukuisat kissamuumiot.

    Tämän päivän Suomessa kissojen asema on kovin toisenlainen. Kissoja ei juuri arvosteta. Ne ovat hyödyttömiä eläimiä, jotka on virallisesti julistettu tuholaisiksi. Maa- ja metsätalousministeriö on listannut kissan haittaa aiheuttavaksi vieraaksi maaselkärankaiseksi, jonka olemassaolo ja leviäminen pitää torjua. Kissavihan aiheuttaa sama ominaisuus, jota muinaiset egyptiläiset palvoivat: mestarillinen saalistustaito.

Kissa. Maa- ja metsätalousministeriö on luokitellut sen haittaa aiheuttavaksi vieraaksi maaselkärankaiseksi.

    Arvion mukaan miljoonassa suomalaisessa kodissa elää lemmikkinä koira tai kissa. Lisääntyvä tutkimustieto osoittaa, että niillä on sekä suora että välillinen positiivinen vaikutus isäntäväkensä terveyteen ja hyvinvointiin.

    Koiranomistajat ulkoilevat säännöllisesti ja solmivat samalla uusia tuttavuuksia. Liikunta kohentaa sekä ihmisen että mukana kulkevan karvaturrin ruumiinkuntoa ja mielen tasapainoa. Kävelylenkki on oiva esimerkki, miten yhdessä tekeminen edistää molempien osapuolien hyvää oloa. Erilajisuus ei ole este vaan positiivisen vuorovaikutuksen perusta.

    Jako hyötyeläimiin ja ei-hyötyeläimiin on keinotekoinen. Se ei tee oikeutta hyödyttömiksi julistetuille. Eläimet ovat tuntevia olentoja, joten ne ansaitsevat itseisarvon riippumatta siitä, mitä niistä nettoamme.

Maitokeskustelu kiehuu

    Ravintoasiantuntija suositteli runsasta maidon juontia, mutta myönsi samalla, että ihan ilmankin tulee toimeen. Ota siitä sitten selvää. Maito on vastasyntyneelle täydellistä juomaa, jonka koostumus vaihtelee eläinlajin pilttien tarpeiden mukaan. Hylkeen maito on lehmänmaitoa ja äidinmaitoa rasvaisempaa, koska kuutit tarvitsevat enemmän energiaa kuin vasikka tai vauva. Teollisen prosessin jälkeen tölkkiin päätyneen valkoisen juoman lehmä tuotti omalle vasikalleen.

    Hyvän ravintoarvonsa vuoksi maitoa suositellaan juotavaksi päivittäin 5-6 lasillista. Määrä on suurempi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Moni on kuitenkin kokenut saavansa pienemmästäkin määrästä vatsanväänteitä tai muita epämukavia oireita, jotka ovat kadonneet, kun maito on jätetty tölkkiin. Ristiriita virallisten hyvinvointia tukevien väitteiden ja omien kokemusten välillä aiheuttaa hämmennystä.

    Tieteellinen tieto ei yksiselitteisesti tue runsaan maidonjuonnin edullisia terveysvaikutuksia. Uuden tutkimuksen mukaan maitotuotteet eivät estä osteoporoosia. Jos estäisi, osteoporoosia pitäisi esiintyä Suomessa vähemmän kuin muissa maissa. Totuus on toinen. Runsaasta maitolasien kallistelusta huolimatta meillä on osteoporoosia sairastavia enemmän kuin useissa muissa Euroopan maissa. Maidonjuonnista voi myös olla suoranaista haittaa: tutkimustulos osoitti, että jo kolme lasillista maitoa päivittäin juovilla naisilla oli suurentunut riski kuolla ennenaikaisesti.

Maidon perusteeton tuputtaminen saa maitokeskustelun kiehumaan.

Maidon perusteeton tuputtaminen saa maitokeskustelun kiehumaan.

    Suomalainen maitokulttuuri tukee pyrkimystä pitää koko maa asuttuna. Keskinen Suomi ei sovellu leipäviljan viljelyyn, mutta rehuvilja kasvaa. Lehmien kautta kierrättämällä se muutetaan meille kelvolliseksi elintarvikkeeksi. Mukana on myös ripaus talouspolitiikkaa. Se tuli ilmi kevään hallitusneuvotteluissa, joissa meijeriteollisuus haluttiin sulkea kilpailulainsäädännön ulkopuolelle.

    Usko virallisiin ravintosuosituksiin on koetuksella. Kenen etua ajetaan? Suositusten pitää perustua tasapuoliseen tietoon, jossa huomioidaan sekä maidonjuonnin edut että haitat. Suositusten vaikuttavuus pitää osoittaa. Maidottoman ruokavalion vaikutuksista on vain vähän julkaistua tietoa. Siksi maitovapaan ruokavalion tieteelliseen tutkimiseen pitää panostaa enemmän, jotta meillä on aito mahdollisuus punnita maidonkäytön hyviä ja huonoja vaikutuksia terveyteemme.

    Kuluttajien luottamuksen palauttamiseksi maitosuositukset pitää päivittää riippumattomaan ja tasapuoliseen tietoon perustuen. Politiikka pois maitolasista!