Tag Archives: poliisi

Terroristi iski kotikadulla

    Ajoin moottoritietä Helsingistä Turkuun radion ajankohtaisohjelmaa kuunnellen. Aiheena oli Barcelonassa edellispäivänä tapahtunut terrori-isku. Toivoin, että kaupungissa lomaileva työtoverini olisi kunnossa. Tuskin hän viettäisi aikaa turistien joukossa, koska oli sieltä kotoisin.

    Turvallisuusasiantuntija sanoi, ettei pidä pelätä. Paras tapa on, että hyväksyy odottamattoman väkivallan mahdollisuuden missä vain ja valmistautuu siihen. Hän neuvoi, että kun liikkuu terroriteolle otollisessa paikassa, kannattaa heti silmäillä ympärilleen ja painaa mieleen, mistä ja miten voisi paeta.

Kansalaiset kerääntyivät hiljaisina terroripaikalle Turun kauppatorilla. Asun taustalla näkyvän kadun varrella.

    Mieleen palautui kesäinen kaupunkiloma. Milanon katedraaliin, Duomoon, mentäessä vaatteet tarkastettiin metallinpaljastimella ja hellepäivän juomaveden aitous piti todistaa ottamalla pullosta kulaus. Siinä autossa istuessani yritin kuvitella, mihin olisin juossut, jos jotain odottamatta olisi sattunut. En ollut ihan varma, koska tarkat muistikuvat olivat jo hämärtyneet. Palauduin tähän hetkeen. Onneksi tunnen Turun eikä siellä tarvitse varautua mihinkään.

    Kaartaessani asuintaloni parkkipaikalle radiossa kerrottiin, että Turun puutorilta oli kuultu laukauksia, kolme ihmistä oli maassa ja yksi heistä makasi liikkumatta. Samassa lähestyvien hälytysajoneuvojen sireenit alkoivat ulvoa korvissa. Asun lähellä uutisen tapahtumapaikaa.

    Verkkoviestimistä kävi ilmi, että kolmen korttelin päässä Turun kauppatorilla oli riehunut puukottaja, joka oli paennut ja otettu kiinni puutorilla. Laukaukset liittyivät siihen. Mies ei ollut totellut virkavallan käskytystä ja sen vuoksi poliisi ampui häntä jalkaan. Se pysäytti epäillyn.

    Useampi henkilö oli saanut pistoja puukosta, uhreista yksi menehtyi torinkulmassa kotikatuni varrella. Poliisi kehotti ihmisiä poistumaan Turun keskustasta. Kaupat olivat kiinni. Ruokakauppaan ei voinut lähteä. Vakituinen kuntosalini lähetti tviitin, että se oli suljettu koko perjantai-illan.

Liput liehuvat puolitangossa kauppatorin varrella. Sade ja harmaa taivas vahvistavat apeaa tunnelmaa.

    Seuravana aamuna keskusta oli hiljainen ja yleensä vilkkaat myymäläkorttelit tyhjiä. Kauppatori oli jokseenkin autio tavanomaiseen lauantaipäivään verrattuna. Paikalle saapuneet olivat kokoontuneet hiljaisina murhapaikalle. He jättivät sinne kukkia ja palavia hautakynttilöitä.

    Myös torikauppiaita oli paikalla tavanomaista vähemmän. Hedelmien ja marjojen myyjät olivat jääneet kotiin. Vain ruusuja tarjoavan kukkakauppiaan myyntipöydän edessä kiemurteli jono. Liityin sen päähän.

    Puukottajan uhrien luku on kaikkiaan kymmenen, kahdeksan naista ja kaksi miestä. Miehet tulivat auttamaan veitsestä saaneita naisia tai he yrittivät muuten estää pahantekijää. Kaikki loukkaantuneet vietiin sairaalaan, jossa yksi heistä, nainen hänkin, kuoli. Myös ampuma-aseesta haavoittunut puukottaja saatettiin samaan paikkaan hoitoa saamaan.

    Keskusrikospoliisi tutkii tragediaa Suomen ensimmäisinä terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina ja niiden yrityksinä. Kun suojelupoliisi jokin aika sitten nosti terrorin uhka-arviota, kuvittelin uhan olevan suurinta Helsingin seudulla. Ensimmäiseksi kohteeksi valikoitui kuitenkin entinen pääkaupunki. Sanotaan, että sivistys tuli Suomeen Turun kautta. Nyt myös kansainvälinen terrorismi astui maahan samaa reittiä.

    Pelko on tunne, jonka tarkoituksena on suojata meitä uhkaavilta vaaroilta. Pelolle ei kuitenkaan pidä antaa valtaa. Juuri sitä terroristi haluaa. Kun ei anna pelon hallita, terroristi on epäonnistunut tavoitteessaan. Pelon rinnalla minussa rehottaa uhmakas kiukku. Periksi en anna. Elämä ja arki jatkuvat kotikadun terrori-iskusta huolimatta.

Metsästys on tappava harrastus

    Toisiin Euroopan maihin verrattuna Suomessa on paljon metsästyksen harrastajia. Noin kolmesataatuhatta henkilöä lunastaa metsästyskortin vuosittain. Yhtenä suosion syynä voi olla, että harrastus on melko helposti kansalaisten ulottuvilla. Kovin kaukana ei myöskään ole aika, jolloin eränkäynti oli melkein elinehto. Metsällä käytiin, jotta saatiin lihaa pöytään ja turkiksia maksuvälineeksi.

Metsästyksen estetiikka viehättää kansalaisia. Valokuva Ilta-Sanomista 30.1.2016.

Metsästyksen estetiikka viehättää kansalaisia. Valokuva Ilta-Sanomista 30.1.2016.

    Metsästys ei enää ole juuri kenenkään elinkeino, mutta silti villieläinten lahtaaminen huvin vuoksi on hyväksyttyä. Ainakaan tahallista jahtiporukoille aiheutettua haitantekoa ei tapahdu siinä määrin, että asia päätyisi julkisuuteen. Ehkä se heijastaa vanhoja arvoja ajalta, jolloin yhteiskunta eli vain maataloudesta.

    Jonkinlainen ujous metsästäjiä kuitenkin vaivaa. Puheessa eläimen tappaminen on etäännytetty sanavalinnoilla. Puhutaan eläinkannan hoidosta tai häirikköeläimen poistamisesta. Kyse on kuitenkin yksinkertaisesti siitä, että posautetaan elävä ja hengittävä yksilö pois päiviltä.

    Eläinten ampumista ei pelkästään hyväksytä, sitä myös arvostetaan. Metsästysporukoiden sosiaalinen ulottuvuus tunnustetaan laajasti. Mediassa eliitin ja julkkisten eräretkien eleganssia ihannoidaan.

    Uusien harrastajien värvääminen alkaa varhain. Suomen Metsästäjäliiton kotisivuilla annetaan kuvan kanssa ymmärtää, että ase kainalossa eläinten pyydystäminen sopii myös lapsille.

Suomen Metsästäjäliitto suosittelee lasten harrastukseksi eläinten tappamista. Kuvakaappaus järjestön kotisivuilta 23.1.2016.

Suomen Metsästäjäliitto suosittelee lasten harrastukseksi eläinten tappamista. Kuvakaappaus järjestön kotisivuilta 23.1.2016.

    Iästä riippumatta metsästäjän tavoitteena on tappaa elävä eläin. Jos kuolema tapahtuu heti, saaliin kärsimys jää lyhytaikaiseksi. Näin ei kuitenkaan aina käy. Jokaisella metsästyskaudella haavoittuneita eläimiä jää metsiin tai rannoille kitumaan. Jos saaliilla on hoidettavanaan jälkeläisiä, kärsimys kertautuu, koska yleensä nekin menehtyvät huoltajan mentyä. Silloin tällöin luoti voi vahingossa osua kotieläimiin, laiduntaviin lehmiin tai vaikka metsästyskoiraan.

    Muutaman viime vuoden aikana ihmisiin kohdistuneiden metsästysonnettomuuksien lukumäärä on ollut laskussa. Ikävä poikkeus sattui vuoden alussa. Nuori varsinaissuomalainen mies kuoli, kun ystävänsä vahingossa ampui kohti. Uhri menehtyi jo metsässä.

    Ampumataitoisille henkilöille on hyödyllistä käyttöä silloin, kun suurikokoisia koti- tai villieläimiä pitää lopettaa sairauden, loukkaantumisen tai muun syyn vuoksi. Metsästäjät avustavatkin poliisia liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden eläinten jäljestämisessä ja lopettamisessa. He myös suorittavat riistalaskentaa Luonnonvarakeskus LUKE:n apuna. On mielenkiintoista, että metsästäjien toteamat eläinmäärät ovat järjestään suurempia kuin LUKE:n havaitsemat. Suuriksi paisuneiden eläinmäärien pienentäminen onkin yleisimpiä syitä, jolla veristä harrastusta puolustetaan.

    Rentoutuminen metsästämällä on kulttuurinen jäänne, jonka perusteet pitää päivittää viimeistään nyt, kun uusi tieteellinen tieto on muuttanut käsityksemme eläimistä. Ne osaavat olla iloisia, vihaisia tai peloissaan ihan niin kuin me. Eläimet myös osoittavat empatiaa toisiaan kohtaan. Sen vuoksi metsästysoikeus pitäisi antaa vain sellaisille henkilöille, jotka käyttävät tappavaa taitoaan eläinsuojelullisesti ja yhteiskunnallisesti tarpeellisissa tilanteissa.

    Luonnossa liikkuminen tutkitusti edistää terveyttä ja hyvinvointia, mutta suolla tarpomisesta voi nauttia kainalossa jokin muu kuin tuliluikku. Kamera tai marjasanko ovat erinomaisia vaihtoehtoja. Ne eivät vie kenenkään henkeä.