Tag Archives: turkulainen

Turun kaupungin talousmetsät kannattaa muuttaa ulkoilualueiksi

Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kauppi ehdotti (Turun Sanomat 8.1.2021), että kaupunkien talousmetsät kannattaisi myydä yksityisille, koska metsätulojen merkitys on kunnan taloudelle vähäinen.

Metsäteollisuus ry:n kotimaan metsäasioiden päällikkö Matti Mäkelä tuki kirjoituksessaan (Turun Sanomat 10.3.2021) kaupungin metsien myyntiä. Mäkelä totesi, että metsätalous ei ole kunnan ydintoimintaa, joten myynti on kuntalaisten etu.

Turulla on talousmetsiä 445 hehtaaria, mikä on runsas kymmenen prosenttia kaupungin omien metsien kokonaispinta-alasta. Talousmetsien määrä on noin viidesosa ulkoilu- ja virkistysmetsiin verrattuna. Ne sijaitsevat pääasiassa asutuksen ulkopuolella.

Taloustutkimus teki Suomen Kuvalehden (10/2021) toimeksiannosta kyselyn suomalaisten suhtautumisesta metsätalouteen. Vastanneista kolme neljäsosaa valitsi virkistyskäytön metsien kolmen tärkeimmän arvon joukkoon. Runsaalle neljäsosalle virkistäytyminen oli metsien ehdoton ykkösarvo. Metsissä liikkumista arvostettiin sukupuolesta, ammatista, iästä tai asuinpaikasta riippumatta.

Koska metsätalous ei ole kunnan ydintoimintaa, kaupungin kannattaa luopua talousmetsistään. Niitä ei kuitenkaan pidä myydä, koska kertaluontoinen tulo on pian käytetty ilman pidempiaikaista hyötyä. Muitakin vaihtoehtoja on, kun vaan etsitään ja löydetään.

Metsissä samoileminen, marjastaminen ja sienestäminen ovat turkulaisten suosittuja vapaa-ajan viettotapoja. Sen vuoksi kannattaisi harkita talousmetsien muuttamista ulkoilualueiksi. Jokaisen yksittäisen metsäpalstan käyttötarkoituksen muutoksen ei tarvitse tapahtua samalla kertaa, vaan se voi tapahtua vähitellen kokemuksista oppien.

Hoidettu talousmetsä on luontoarvoiltaan rajoitettu, joten niitä pitäisi kohentaa enemmän luonnonmetsien kaltaisiksi. Ajatusta on jo työstetty Turun kaupungin metsäsuunnitelmassa 2019 -2029. Se löytyy täältä. Suunnitelma sisältää kaupungin metsien käsittelylle erilaisia vaihtoehtoja, joissa hakkuumäärät ovat tavanomaista pienempiä. Hakkuukohteet valittaisiin niin, että metsien virkistyskäyttö, monimuotoisuus ja vaikutus kaupungin hyväksymiin ilmastotavoitteisiin tulisivat painokkaammin huomioiduiksi. Näistä on hyvä alkaa.

Ilman puunkorjuuta metsien yleensä katsotaan olevan tuottamattomia, koska niistä ei saada riihikuivissa euroissa laskettavaa tuloa. Eikä niille voi rakentaa. Kaiken lisäksi perinteisestä tuotannosta poistettujen metsäalueiden kevyestäkin hoidosta aiheutuu kuluja.

Metsien panos on epäsuoraa. Niiden tuotto on asukkaiden, eläinten ja ympäristön hyvinvointia, jolle ei tällä hetkellä ole valmista rahallista arvoa, mutta joka on laskettavissa.

Se on metsäkävelyllä voimaantuneiden asukkaiden parempaa työtehoa ja vähentyneitä sairaspoissaoloja. Se on eläin- ja kasvilajien suurempaa lajirunsautta. Se on ilmakehän hiilidioksidin sitomista kasvikuntaan ja siten ilmaston lämpenemisen hidastumista. Se on kaupungin vihertymistä ja sen myötä lisääntynyttä vetovoimaa. Kaadetuista puunrungoista saatu raha ei ole enää metsien ainoa arvo.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus liittyy vaalikampanjaani.

KISS <3 MY TURKU

Kooltaan vähäinen Lönnrotin puisto sijaitsee Turun tuomiokirkkoa vastapäätä Aurajoen rannalla. Puiston laidalla, korkealla joentörmällä on pieni näköalatasanne, jolla voi istahtaa ihailemaan suomalaista kansallismaisemaa, Unikankareen kumpua ja sen päällä yli seitsemän vuosisataa kohonnutta uljasta kirkkoa. Levähdyspaikka on sen verran näkymätön, ettei sen olemassaolo ole kaikkien tiedossa. Asun niin lähellä, että kuljen päivittäin puiston syrjää.

Lönnrotin puistoon ilmestyi hämärinä joulun jälkeisinä päivinä suurikokoinen valomainos. Taustalla on Turun tuomiokirkko.

Joulun jälkeen keskelle Lönnrotin puiston kolmion muotoista nurmikkoa ilmestyi Turun kaupungin isokokoinen valomainos: KISS <3 MY TURKU. Nähdessäni sen ensimmäistä kertaa häkellyin. Talviajan pimeinä päivinä valomainoksen räikeys korostui.  Jäin paikalle pohtimaan, mitä ihmettä kaupungin markkinointiosaston brändinkehittäjät tavoittelivat?

Jos tarkoituksena oli lisätä Turun tunnettuutta ja kohentaa sen mainetta hyvänä asuinpaikkana ja vireänä kulttuurikaupunkina, olisi ehkä kannattanut harkita toinenkin kerta.

Minuun valomainos vaikuttaa päinvastoin. Paljasjalkaisena turkulaisena liikun kaupungissa kävellen ja mieluiten Aurajoen rantoja pitkin. Nyt on pakko poiketa toimivista rutiineista. Kierrän kaukaa valomainospuiston joka kerta, kun se on mahdollista. Aina ei ole.

Lönnrotin puistoon sijoitettu valomainos on kytketty sähköverkkoon jykevillä kaapeleilla. Niiden kauneus lienee katsojan silmissä.

Facebook-kaverini oli asiassa aloitteellinen ja otti yhteyttä kaupungin virkamiehiin. Hänelle kerrottiin, että Lönnrotin puisto on vain väliaikainen sijoituspaikka valomainokselle. Siitä se on tarvittaessa helppo siirtää muualle. Toistaiseksi sellaista tarvetta ei ole tullut.

Eikö Turun kaupungilla ole muuta mainosten säilytyspaikkaa kuin puisto keskellä kansallismaisemaa?