Tag Archives: viesti

Facebookin niskalenkki ahdistaa

Kun mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Facebook toistakymmentä vuotta sitten tarjosi mahdollisuutta pitää yhteyttä ystäviin, tuttuihin ja yhteisöihin, liityin joukkoon. Maksuttomuus lausui uudet asiakkaat tervetulleeksi, vaikka melko nopeasti hinnaksi paljastui pakollinen mainosten tuijottelu ystävien kommenttien ohella.

En ole kovin aktiivinen somettaja, mutta ystävien ja tuttujen kanssa on helppo ja mukava vaihtaa kuulumisia pitkienkin välimatkojen päästä. Teen päivityksiä, kun sattuu olemaan aikaa tai inspiraatiota, aina ei ole.

Meta alkaa syyttää yhteisösääntöjen rikkomuksista

Runsas puoli vuotta sitten sain Metalta – Facebookin emoyhtiöltä – viestin, että tilini sisällöstä on tullut runsaasti ilmiantoja. Olen rikkonut yhteisön sääntöjä. Mikä oli rike, sitä ei kerrottu. Meta pyysi lähettämään kopion passistani, jotta voin jatkaa palvelun käyttöä. Niin tein.

Pyynnöstä kopio piti lähettää vielä neljä viisi kertaa muutaman viikon välein. Samalla Metan viestien sävy tiukentui. Tilini uhattiin sulkea, koska siitä tuli jatkuvasti niin paljon ilmiantoja sääntöjen rikkomisesta.

Meta sulki Facebook-tilini, koska väitti minun toistuvasti rikkovan yhteisösääntöjä. Uusi tili avattiin sen jälkeen, kun lähetin itsestäni kasvokuvan. Ehkä epäiltiin, etten ole henkilö, joka sanon olevani. Kuvakaappaus Metan sivuilta.

Meta sulkee tilin

Lopulta tuli tyly viesti: tilisi on suljettu jatkuvien rikkomusten vuoksi.

En uskonut, että niin voisi tapahtua, koska olen ollut huolellinen kuvien ja tekstien sisällöstä ja tekijänoikeuksista. Julkaisen vain asiallista tekstiä sekä sellaista, mihin minulla varmasti on oikeus.

Facebook-tilin sulkemisen jälkeen Meta yllätti antamalla yhden mahdollisuuden reklamoida. Se tapahtui lähettämällä selkeä valokuva kasvoistani, ei muuta. Pistin kuvan menemään.

Sen jälkeen algoritmi nähtävästi uskoi, että olen henkilö, joka sanon olevani, ja avasi tilini. Se ei kuitenkaan ollut vanha suljettu, vaan aivan uusi ja ihan tyhjä.

Vaikea valinta

Uutta tiliä olen rakennellut vanhan kopioksi, mutta kaikilta osin se ei ole onnistunut. Joihinkin suljettuihin ryhmiin liittyminen toista kertaa ei ole ollut mahdollista. Se vaikeuttaa erityisesti harrastuksia, joissa viestit ja muut yhteydet kulkevat Facebookissa.

Jotkut tutut eivät ole hyväksyneet minua uudestaan ystäväkseen, koska ovat luulleet pyyntöäni valeprofiilin tekemäksi.

Meta ja muut teknologiayhtiöt ovat ikävästi ottaneet meistä tavallisista somettajista tiukan niskalenkin. Kismittää, miten riippuvaiseksi olen tullut. Salaa kadehdin ystäviäni, jotka alusta asti ovat vältelleet yhteisöpalveluiden houkutuksia.

Pohdin päivittäin, haluanko roikkua mukana ja kuinka pitkään?

Tyhmä ei puhetta ymmärrä

    KUULOAISTIN avulla ihmiset ja eläimet tarkkailevat ympäristöään sekä pitävät yhteyttä toisiinsa. Maalla ja ilmassa elävien lajien viestittely on yleensä omin korvin kuultavaa, mutta ei aina. Sen voi todeta esimerkiksi lemmikkeinä elävistä rotista. Ne kuulostavat äänettömiltä, mutta oikeasti niiden äänet ovat niin korkeita, etteivät korvamme rekisteröi niitä ilman apuvälineitä.

    OMAN lajimme ääntelyn olemme nimenneet puheeksi. Wikipedia määrittelee puheen ainoastaan ihmiselle ominaiseksi keinoksi koodata kielellisiä viestejä. Puheäänen tuottamiseen käytämme siihen tarkoitettuja anatomisia rakenteita ja fysiologisia ominaisuuksia, jotka muilta lajeilta puuttuvat.

    PUHEEN määritelmä rajaa sen avulla tapahtuvan viestinnän vain ihmisten väliseksi yhteydenpidoksi. Kuitenkin puhe on äänenkäyttöä samalla tavalla kuin naukuminen on kissan tai haukkuminen koiran. Oman lajimme sanomiset voimme ymmärtää, mutta lajien välinen kommunikointi on vaikeaa, koska tuskin osaamme edes alkeita eläinten ääni-ilmaisuista.

Kissa kertoo ajatuksistaan, mutta toisen lajin edustajana en sen ääniviestiä ymmärrä.

    PÄIVÄNÄ muutamana kissani käveli vastaan olohuoneessa. Kun ohitimme toisiamme, mirri kirahti sarjan siriseviä kurkkuääniä. En yllättynyt, koska tämä otus naukuu harvoin. Äänestä ja tilanteesta tunnistin, ettei kyseessä ollut tervehdys, mutta tarkempaa selkoa kotipedon viestistä en saanut.

    SANATTOMIEN eläinten kummalliselta kuulostavan ääntelyn sisältö ei ole kiinnostanut tutkijoita, joiden panostukset ovat kohdistuneet esimerkiksi rehuihin. Niitä on kehitetty tieteellisin menetelmin, jotta turvattaisiin paras mahdollinen kasvu ja tuotos.

    MYÖS eläinten pito-olosuhteita on tutkimuslähtöisesti muutettu paremmin vastaamaan niiden lajinmukaisia tarpeita. Nykyisin lehmät saavat liikkua ja sioille tarjotaan mahdollisuus tonkia ja puuhata.

    VIIMEISIMMÄT tieteelliset hankkeet ovat tuottaneet hyvinvoinnin mittareita, jotka ympäristön sijasta perustuvat eläimen käyttäytymisen ja sitä kautta sen oman kokemuksen arviointiin. Puuhakas eläin on todennäköisesti terve ja joltisenkin hyvinvoipa.

    VASTA viime vuosina on luonnontieteissä alettu laajemmin tutkia eläinten kognitiivisia eli tietoiseen tiedonkäsittelyyn liittyviä ominaisuuksia. Siksi meille on ehtinyt kertyä melko niukasti tietoa eläinten älystä. Yleisvaikutelma on, että eläimet ovat kyvykkäitä. Ne osaavat ja ymmärtävät enemmän kuin olemme luulleet.

    MUIDEN lajien äänenkäytön sisällöstä on kovin vähän tietoa. Pidämme eläimiä tyhminä, koska ne eivät ymmärrä puhetta, mutta tietämättömyys on suurta myös toisinpäin. Emme mekään ymmärrä, mitä eläimet ääntelyllään yrittävät kertoa. Mene ja tiedä. Ehkä ne vastaavasti pitävät meitä tyhminä.

    ELÄINTEN kuuloaistiin perustuvan kommunikoinnin tutkimiseen kannattaa panostaa. Kun ymmärrämme paremmin toislajisten ääniviestejä, voimme entistä kattavammin huomioida niiden tarpeet. Kylkiäisenä saamme syvempää tietoa myös itsestämme.