Tag Archives: yhdenvertainen

Keskusta ja lähiöt yhdessä tekevät kaupungin

Turku on eurooppalaisessa mittakaavassa keskikokoinen kaupunki. Keskustassa melkein kaikki tarpeellinen on vartin kävelymatkan päässä. Samassa ajassa pyörällä ehtii lähimpiin lähiöihin ja julkisilla kulkuvälineillä sekä omalla autolla tavoittaa myös kaukaisemmat kaupunkialueet.

Turun ensimmäinen lähiö, Patterinhaka, rakennettiin 1950-luvulla lähelle satamaa. Alueella oli tuolloin runsaasti työpaikkoja, mutta ei työntekijöille sopivia asuntoja.

Satamatyöläisten asumisen arkea helpottamaan Patterinhakaan luotiin myös peruspalveluita, ainakin ostoskeskus, neuvola ja lastentarha. Kirjastoauto porhalsi pari kertaa viikossa tuomaan hengen ravintoa. Liikenneyhteydet olivat hyviä, joten liikkuminen sujui vaivatta.

Patterinhaan jälkeen lähiöitä on rakennettu lisää. Tähän päivään mennessä niitä on kertynyt kolmisenkymmentä. Suuri osa turkulaisista asuu lähiöissä.

Lähiöasukkaita on monenlaisia ja heillä on erilaiset odotukset hyvälle asuinympäristölle. Kaupunkisuunnittelun tavoitteena on huomioida niitä tasapuolisesti. Yrityksestä huolimatta yhteiskunnassa pikkuhiljaa tapahtunut kehitys on alkanut tulla näkyväksi myös Turussa: asuinalueet ovat eriytyneet sosiaalisesti.

Kaupunkistrategiansa (voit lukea sen täältä) mukaan Turku haluaa vähentää asukkaiden eriarvoisuutta kiinnittämällä huomiota aktiiviseen lähiöpolitiikkaan.

Käytännössä monet kaupunkisuunnittelun lähiöpäätökset kohdistuvat alueen asuntokannan hahmottamiseen.  Halutaan turvata riittävä kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta, josta jokainen tarvitsija löytää itselleen sopivan. Monimuotoinen asuntotuotanto ei kuitenkaan yksinään takaa tasapuolista kaupunkikehitystä.

Asukkaiden hyvään elämään tarvitaan jotain muuta. Ihannetilanteessa asuinalueelta löytyisi peruspalveluiden lisäksi mahdollisuus varhaiskasvatukseen ja peruskoulutukseen. Kirjastot tarjoaisivat tilan monikulttuuriseen kohtaamiseen sekä muiden erilaisuuden ymmärtämiseen ja hyväksymiseen.

Harrastus- ja nuorisotilat ovat ensiarvoisen tärkeitä nuorten viihtymisen takaamiseksi ja mahdollisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Liikuntapaikat eivät tarkoita pelkkiä perinteisiä urheilukenttiä ja -halleja vaan skeittiparkkeja, parkhour-puistoja sekä mahdollisuutta vaikka skuuttaukseen. Kannattaisi kysyä paikallisilta nuorilta itseltään, mitä he toivovat lähiympäristöltään.

Jokaisella asuinalueella ei voi olla kaikkea, joten alueiden välisen liikkumisen pitäisi tapahtua sujuvasti. Julkisen liikenteen ja oman auton lisäksi kaupunginosasta toiseen pitäisi päästä helposti polkemalla. Pyöräteiden ei soisi olevan pelkkiä asfalttiliuskoja katujen laidoilla vaan ne kannattaisi ympäröidä viherkaistoilla, joiden puut ja pensaat ilahduttaisivat yhtäläisesti pyöräilijöitä ja autoilijoita. Samalla ne vaimentaisivat autoliikenteen aiheuttamia ilmavirtoja ja melua.

Kaupunkistrategian tavoitteena on vetovoimainen Turku. Se tarkoittaa kaupunkia, jossa keskustaa ja lähiöitä kehitetään yhdenvertaisesti.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Lapsilla ja nuorilla on oikeus laadukkaaseen koulutukseen

Koronapandemia kurittaa, mutta rokotusten myötä vihulainen saataneen kuriin. Kulkutaudin jälkiä kuitenkin hoidetaan pitkään. Sen vuoksi uusi kaupunginvaltuusto joutuu heti kohtaamaan haasteita, joista ei ole kokemuksia.

Koronan aiheuttamien ongelmien jälkihoito voi kestää kauan. Lapset ja nuoret ovat erityisen haavoittuvia sosiaalisten rajoitusten, harrastusten loppumisen ja etäkoulun vuoksi. Siksi he ovat ryhmä, johon kunnan tukitoimia pitää erityisesti kohdistaa. Kustannusten määrää on vaikea ennustaa.

Osalla nuoria etäkoulu on sujunut hyvin, mutta on myös heitä, joiden oppimista poikkeusolot ovat vaikeuttaneet. Oppimistavoitteiden saavuttamiseksi heille pitäisi järjestää tukiopetusta joko henkilökohtaisesti tai pienryhmissä. Luokkatovereiden matkassa pysyminen ja heiltä saatu vertaistuki voivat olla hyväksi koulu-uran jatkolle.

Koronarajoitusten aikana myös nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat ovat kiinnittäneet huomiota. Sen vuoksi olisi varmistettava, että kouluissa on tarjolla matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joihin ei tarvita lähetettä ja jotka sijaitsevat koulun omissa tiloissa. Mielenrauha edistää oppimista.

Perhe on ihmisen elämän perusta. Poikkeuksellisessa ajassa vanhemmilta vaaditaan erityisen paljon, kun he huolehtivat omasta ja lastensa hyvinvoinnista. Koronarajoitukset ovat voineet heikentää toimeentuloa ja lisätä päihteiden käyttöä. Syystä riippumatta perheen ongelmat heijastuvat lapsiin ja nuoriin. Sen vuoksi myös perheiden saataville pitäisi tuoda helposti tavoitettavia tukipalveluita.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa ensisijaisesti valtiota, mutta myös kuntia, joille valtio on jakanut tehtäviään. Sopimukseen perustuen kuntien pitäisi tehdä mahdolliseksi, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi ainakin yksi harrastus, jos sellainen syystä tai toisesta uupuu. Mieluisa vapaa-ajan tekeminen tukee hyvinvointia ja sen myötä oppimista.

Lasten ja nuorten koulutuksesta ja hyvinvoinnista on tarkoituksenmukaista huolehtia kokonaisvaltaisesti. Monikanavaiseen lähestymiseen liittyvät saumattomasti oppimiseen auttaminen ja mielen tasapainon turvaaminen, harrastaminen ja mahdollisesti myös koko perheelle annettu tuki. Lisäksi kannattaisi kysyä lapsilta ja nuorilta, mitä he itse tarvitsevat.

Suomalainen peruskoulu on kansainvälisesti arvostettua. Koronasta huolimatta pitää osata toimia niin, että laadukas koulutus jatkuu. Kuntapäättäjät ovat siinä avainasemassa. Jokaiselle oppivelvollisille on taattava yhdenvertainen mahdollisuus oppimiseen.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus liittyy vaalikampanjaani.