Mielenterveyden palvelut on saatava osaksi terveydenhuollon peruspalveluita

Mielenterveydestä puhutaan, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? MIELI (Suomen Mielenterveys ry) määrittelee sen myönteiseksi kokonaisuudeksi, johon sisältyy voimavaroja ja toimintakykyä. Kun mielenterveys on kunnossa, ihminen tunnistaa kykynsä ja selviytyy niiden avulla arjen haasteista.

Työelämän kiristyvät vaatimukset ja niiden sovittaminen yksityiselämään eivät aina onnistu toivotulla tavalla. Digitaalisuus mahdollistaa yhteydenpidon vuorokauden ympäri, mutta siihen saattaa liittyä olettamus olla koko ajan tavoitettavissa.

Pitkään jatkuessaan stressi ja riittämättömyyden tunne voivat johtaa yleisiin mielialahäiriöihin, ahdistukseen ja masennukseen.

Myös koulua käyvät nuoret ovat ahdistuneita ja he masentuvat aikuisten tavoin. Lisäksi heitä vaivaa yksinäisyys. Koronapandemiasta aiheutunut etäopetus on lisännyt erityisesti toisen asteen oppilaiden mielenterveyshäiriöitä.

Aikainen tunnistaminen nopeuttaa toipumista

Ensimmäisten mielenterveyshäiriöiden havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin ovat ensiarvioisen tärkeitä. Samalla ehkäistään tilanteen pahenemista ja nopeutetaan toipumista. Samalla vähennetään inhimillistä kärsimystä. Nopea apu tulee myös yhteiskunnalle edullisemmaksi, joten siihen todella kannattaa panostaa.

Tavoitteen saavuttamiseksi mielenterveyden palvelut pitää liittää terveydenhuollon peruspalveluihin. Terveyskeskuksiin, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon pitäisi palkata mielialahäiriöihin perehtyneitä hoitajia, jotka tunnistavat ongelmien oireet.

Kannattaisi kokeilla myös avoimien, maksuttomien mielenterveysklinikoiden perustamista. Kuka tahansa voisi kävellä niihin sisään, kun tuntuu, ettei enää jaksa. Klinikat voisivat myös järjestää mielenterveyden ensiapukursseja, joissa opitaan tunnistamaan omia tai toisten alkavia mielenterveysongelmia.

Lisäksi palveluiden pitäisi olla helposti saavutettavissa Varsinais-Suomen jokaisessa kolkassa. Se on mahdollista digitaalisten palveluiden avulla. Puhelin on melkein kaikkien käytössä ja etäterapia on tutkitusti tehokasta.

Sote-uudistuksen myötä koulujen psykologit ja kuraattorit siirtyvät oppilaitosten palkkalistoilta hyvinvointialueen työntekijöiksi. Työnantajan vaihtumisesta huolimatta on pidettävä huolta, että koulut tarjoavat heille oppilaitoksen alueella sijaitsevat ja tarkoitukseen sopivat työskentelytilat, joihin oppilailla on helppo pääsy ilman ennakkovarausta.

Voisi myös pohtia mielenterveystaitojen liittämistä osaksi koulujen opetusohjelmaa. Lääkärin tekemään terveystarkastukseen verrattavissa oleva, psykologin suorittama mielenterveystarkastus voisi olla harkinnan arvoinen.

Välitunneilla, koulumatkalla ja somessa tapahtuva koulukiusaaminen johtaa helposti kiusattujen oppilaiden jaksamisen ja mielenterveyden heikkenemiseen. Kiusaamisvilkun kehittäminen voisi tuoda kiusaamistilanteet näkyviin. Koulun pihalle asennettavaa sähkökäyttöistä vilkkunappulaa voisi painaa, jos näkee jotakuta kiusattavan tai joutuu itse kohteeksi.

Viikon terapiatakuu myös mielenterveyshäiriöille

Erityisen tärkeää on ulottaa viikon terapiatakuu koskemaan myös mielenterveyshäiriöitä. Hoidon tarpeen arviointi pitäisi tehdä samana päivänä. Jokaiselle asiakkaalle pitäisi suunnitella sujuva hoitopolku, joka huomioi yhtäläisesti terveys- ja sosiaalipalvelut. Ne pitäisi saada samasta osoitteesta yhden luukun periaatteella. Asiakkaiden juoksuttaminen paikasta toiseen ei ole kenenkään etu.

Erityisryhmien mielenterveyteen pitää myös kiinnittää huomiota. Vammaissosiaalityön asiakkaiden pääsy mielenterveyspalveluihin on tällä hetkellä haasteellista, eivätkä hoitopolut toimi. Palveluita pitää tarjota kaikille yhdenvertaisesti.

Yhteistyö järjestöjen ja yksityisten yritysten kanssa on kaikkien etu. Sen vuoksi tavoitteellisen ja kustannustehokkaan yhteistyön kehittämisen pitäisi sisältyä hyvinvointialueen toimintojen suunnitteluun jo alkuvaiheessa.

Sote-uudistus ei sellaisenaan takaa parempia palveluita, mutta se antaa siihen hyvän mahdollisuuden. Tavoitteen onnistuminen riippuu valituksi tulleen aluevaltuuston osaamisesta.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Varttuneiden palvelut turvattava koko hyvinvointialueella

Väestörakenne on muutoksessa. Lasten ja työikäisten lukumäärä vähenee ja ikääntyvien määrä kasvaa. Iän lisääntyessä yhteiskunnan järjestämää apua tarvitaan entistä useammin. Sen vuoksi ikäihmisten tarvitsemien palveluiden järjestäminen kannattaa ennakoida, kun hyvinvointialueen toimintoja suunnitellaan ensimmäistä kertaa.

Seniorikansalaiset eivät elä muusta yhteiskunnasta erillään, vaan he osallistuvat sen toimintaan aktiivisesti. Siksi ikäihmisille tulee tarjota monipuolisia mahdollisuuksia erilaisiin harrastuksiin. Liikunta pitää vetreänä kaiken ikäiset, joten sopivien liikunnallisten vaihtoehtojen tarjoamiseen kannattaa panostaa.

Omassa kodissa on voitava asua mahdollisimman pitkään

Suurin osa ihmisistä haluaa asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista. Ikäihmisten kotihoitoa on kehitettävä monipuoliseksi ja moniammatilliseksi hoitomuodoksi. Myös perhehoidon kaltaisia uusia palveluita kannattaa kokeilla laajemmin. Perhehoidossa asiakas asuu hoitajan kodissa väliaikaisesti tai pysyvästi.

Omaishoitoa on kehitettävä yhdenvertaisesti koko hyvinvointialueilla. Omaishoitajien jaksamista ja pääsyä terveyspalveluihin on helpotettava. Sen lisäksi omaishoitajille on tarjottava riittävästi lomittajia kotiin, jotta he voivat viettää vapaapäiviä. Vaihtoehtona on hoidettavan omaisen tilapäinen siirtäminen hoivakotiin.

Iäkkään hoidokin oikea-aikainen pääsy ympärivuorokautiseen hoivaan on kuitenkin varmistettava, jos toimintakyky heikkenee ja sen myötä turvattomuus lisääntyy. Sopivien hoivapaikkojen riittävyyteen olisi järkevää panostaa ennakolta, koska niiden niukkuus alkaa nopeasti kuormittaa sairaaloiden vuodeosastoja.

Hoitoon päästävä viikossa

Terveydellisiin ongelmiin on saatava apua viikon kuluessa. Hoidontarpeen arviointi pitäisi tehdä samana päivänä. Sen varmistamiseksi tarvitaan liikkuvia palveluita. Hoitajat, lääkärit ja laboratoriot menevät sinne, missä asiakkaat ovat.

Etäyhteyksin toteutuvat digitaaliset palvelut ovat tulleet jäädäkseen. Niiden avulla hoitaja ja lääkäri voivat tulla asiakkaan vuoteen ääreen asui hän missä tahansa hyvinvointialueella.

Eri syistä johtuen kaikilla ei ole mahdollisuutta itse käyttää tarvittavia digilaitteita. Heille on järjestettävä laitteita lainaksi ja avustaja, joka neuvoo niiden käytössä. Jos sekään ei onnistu, sitten pitää mahdollistaa kasvokkain asiointi. Kukaan ei saa jäädä ilman apua sen vuoksi, että digilaitteet tai -taidot puuttuvat.

Paljon palveluita käyttäville asiakkaille on laadittava tarkoituksenmukainen palvelukokonaisuus, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat toisiaan. Etuuksien hakemista pitäisi selkeyttää.

Vanhusneuvosto on perustettava

Hyvinvointialueen on perustettava vanhusneuvosto, joka varmistaa varttuneen väen vaikuttamismahdollisuudet heitä koskevien palveluiden suunnittelussa. Vanhusneuvostoa pitää hyödyntää erityisesti, kun arvioidaan palveluiden tarkoituksenmukaisuutta ja saatavuutta. Myös valtakunnallisen vanhusasiavaltuutetun kanssa kannattaa tehdä aktiivista yhteistyötä.

Hyvinvointialueen tulee tehdä kokonaissuunnitelma iäkkäiden tarpeenmukaisesta hoidosta. Suunnitelmaan pitää sisältyä eri palveluiden säännöllinen vaikuttavuusarviointi, jotta kustannukset pystytään pitämään kurissa. Jos vaikuttavuudessa on toivomisen varaa, toimintatapoja pitäisi olla valmis muuttamaan.

Tehdään yhdessä ikäystävällinen Varsinais-Suomi.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Mitä aluevaltuusto tekee?

Ensimmäisen aluevaltuuston toimikausi alkaa maaliskuun alussa. Koska hyvinvointialueiden pitäisi toimia vuoden 2023 ensimmäisenä päivänä, aikaa Varsinais-Suomen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen suunnittelemiseen ja järjestämiseen on kymmenen kuukautta. Tehtävän suuruuteen nähden se on todella vähän. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut aluevaltuutetuille oman oppaan, joka löytyy täältä.

Jaossa on paljon valtaa

Aluevaaleissa jaetaan valtaa. Tulevat valtuutetut päättävät, miten hyvinvointialueen sote-asiat ja pelastustoimi järjestetään. Käytännössä he määräävät, missä terveyskeskukset ja sairaalat sijaitsevat ja miten hoitajaan tai lääkäriin saa yhteyden.

Sosiaalipalvelujen kehittäminen kuuluu myös aluevaltuuston tehtäviin. Etuuksien hakemisesta pitää tehdä helpompaa ja selkeämpää. Keskeistä on myös huolehtia esimerkiksi tuetun asuminen järjestämisestä lähellä, mielellään asiakkaan kotikunnassa.

Aluevaltuuston vastuulla on, että uudet rakenteet ja toimintatavat todella vähentävät asukkaiden välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja. Sen vuoksi ei vanhan järjestelmän viilaaminen riitä, vaan tarvitaan täysin uusia ratkaisuja palveluiden tuottamiseksi.

Hajanainen palveluverkko on nivottava toimivaksi kokonaisuudeksi

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen haasteena on muuta maata hajanaisempi palveluverkosto. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kattavaksi kokonaisuudeksi vaatii yhteistyökykyä. Aluevaltuustolta pitää löytyä halua ja osaamista tehdä yhteistyötä kuntien, järjestöjen sekä yksityisen sektorin kanssa.

Palveluiden käyttäjiä, meitä asiakkaita, tulee kuulla osana aluehallinnon päätöksentekoa.

Palveluita on tarjottava kaikenikäisille kaikissa elämänvaiheissa. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut pitäisi koota perhekeskuksiin. Myös ikääntyvien asukkaiden alati lisääntyvään avun tarpeeseen kannattaisi varautua jo tässävaiheessa.

Ammatti- ja sopimuspalokuntien toiminta on järjestettävä niin, että jokainen voi saada nopeasti apua asuinpaikastaan riippumatta.

Henkilöstöpolitiikka hoidettava hyvin 

Varsinais-Suomen hyvinvointialue tulee työllistämään noin kaksikymmentätuhatta henkilöä. Aluevaltuuston pitäisi osata hoitaa suuren maakunnan henkilöstöpolitiikka kaikkia henkilöstöryhmiä tyydyttävällä tavalla. Se merkitsee palkkamenojen kasvamista.

Kustannuksia syntyy, kun yhdenvertaista työtä tekevien työntekijöiden palkkoja sovitetaan saman suuruisiksi. Toisten palkka nousee, toisten pysynee samana. Tarvitaan hyvää johtamista, jotta tavoite saavutetaan ilman ristiriitoja.

Menojen kasvu saatava kuriin

Aluevaltuustolla on valtaa, mutta myös vastuuta. Tavoitteena on sote-menojen kasvun hillitseminen ja se valtuutettujen on osattava tehdä. Aikaisemmin kunnissa on käytetty rahaa rakennusten pystyttämiseen, mutta jatkossa pitäisi panostaa enemmän itse palveluihin.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointi on yhteinen

Varsinais-Suomen hyvinvointialue polkaistaan käyntiin vuoden 2023 alussa. Kunnianhimoisen sote-uudistuksen tavoitteena on järjestää sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut entistä toimivammaksi kokonaisuudeksi.

Eläinten ja ympäristön terveys eivät kuulu sote-uudistukseen, mutta niillä on silti monipuolinen vaikutus ihmisiin.

Eläimet lisäävät tai vähentävät hyvinvointia

Emme asuta maapalloa eläinlajeista irrallaan vaan yhtenä muiden joukossa. Sen vuoksi ihmisten ja eläinten hyvinvointi ovat vuorovaikutuksessa. Mitä läheisempi rinnakkaiselo, sitä suurempi on vaikutus.

Hyvinvoivat ihmiset jaksavat pitää asianmukaista huolta vastuullaan olevista eläimistä. Vastaavasti terveet ja elinvoimaiset eläimet tuottavat ihmisilleen enemmän iloa tai suurempaa taloudellista hyötyä.

Lemmikkien terveyttä ja hyvinvointia tukeva vaikutus on vahvistettu monissa tutkimuksissa. Koirat ja kissat vähentävät stressiä ja lisäävät hyvän olon tunnetta. Tunneside toimii myös toisinpäin. Eläimet rauhoittuvat, leikkivät ja tuntevat iloa ihmistensä kanssa puuhatessaan.

Kotieläimistä saadaan monenlaisia elintarvikkeita, maitoa, munia, lihaa. Alkutuotannon eläinten terveys ja hyvinvointi ovat turvallisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden perusedellytys. Sairaudet heikentävät esimerkiksi eläimestä saadun lihan laatua ja säilyvyyttä.

Useat taudinaiheuttajat, bakteerit, virukset, alkueläimet ja loiset, ovat lajien yhteisiä. Ne voivat tarttua eläimistä ihmisiin, mutta myös toisinpäin.

Pälvisilsa on sienen aiheuttama ihotulehdus, joka kosketuksessa siirtyy eläimen iholta ihmisen iholle. (Kokemusta on.) Vakavaa ripulia aiheuttava salmonellabakteeri puolestaan kulkee yksilöstä ja lajista toiseen ulosteiden mukana.

Ympäristö vaikuttaa ihmisten ja eläinten terveyteen

Ympäristön tila on yhteydessä ihmisten ja eläinten hyvinvointiin. Teollisuusjätteillä pilattu vesistö tai maaperä heikentävät ihmis- ja eläinasukkaiden terveyttä. Vastaavasti ilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa hengitystieoireita.

Luonnontilaisen ympäristön muokkaaminen rakennustonteiksi voi olla ihmisten etu, mutta samalla teko vaikuttaa kyseisen alueen eläinten ja kasvien olemassaoloon. Heikentyneistä elinmahdollisuuksista johtuen jotkin lajit taantuvat tehden tilaa muiden runsastumiselle.

Koronapandemia on itse luotu vitsaus. Koronavirus kehittyi todennäköisesti lepakoissa. Ihmiset pilkkoivat niiden luonnollisia asuinalueita ja siitä seurannut ahtaus pakotti lepakot elämään liian lähellä toisiaan. Tilanne oli suotuisa koronaviruksille, jotka lisääntyivät nopeasti. Sattumalta muodostui myös ihmisiin tarttuva muunnos. Se levisi lepakosta toiseen, mutta itse ne eivät sairastuneet.

Paikalliset asukkaat pyydystivät virusta kantaneita lepakoita ravinnoksi ja veivät niitä myytäväksi eläviä eläimiä kauppaaville toreille. Jossain vaiheessa lepakoissa kehittynyt koronavirus pääsi karkaamaan toiseen lajiin, ihmisiin, tunnetuin seurauksin.

Ei ole yhdentekevää, miten kohtelemme muita eläimiä ja yhteistä ympäristöä. Pitämällä niistä hyvää huolta takaamme samalla omaa terveyttämme.

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus kuuluu vaalikampanjaani.

Asukkaiden erilaiset tarpeet on huomioitava hyvinvointialueen palveluissa

Tammikuun aluevaalien jälkeen tiedämme, ketkä suunnittelevat ja päättävät uusista sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Valituiksi tulleilla on vastuullinen tehtävä järjestää ne yhdenvertaisesti koko maakunnan alueella.

Asuinpaikasta ja iästä riippumatta jokaisen asukkaan pitäisi saada tarvitsemansa palvelu nopeasti ja sujuvasti omalla äidinkielellä. Hoidon tarpeen arviointi pitäisi tehdä saman päivän aikana ja varsinainen hoito aloittaa viikon sisällä.

Terveyskeskukset kuntoon

Tehtävä ei ole helppo, koska tällä hetkellä meillä on lukuisia sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia. Tilanne on johtanut hajanaiseen palveluverkkoon. Toimintayksiköiden työtavat vaihtelevat, tehdään päällekkäisiä töitä, asiakkaita juoksutetaan paikasta toiseen, eikä välttämätön tieto aina siirry heidän mukanaan.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako on päässyt vinoutumaan. Kun terveyskeskuksiin ei mahdu, apua hakevat ohjautuvat kuormittaman erikoissairaanhoitoa, vaikka asia voitaisiin paremmin hoitaa terveyskeskuksissa.

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on ohjata perusterveydenhuoltoon tarpeeksi resursseja, jotta potilaat voidaan hoitaa nopeasti lähipalveluna. Vaativampaa hoitoa tarvitsevat ohjattaisiin edelleen erikoissairaanhoidon piiriin.

Selkeä hoitopolku jokaiselle

Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat. Tämä pitäisi huomioida hyvinvointialueiden palveluiden tarjonnassa ja voimavaroissa heti alusta alkaen. Helposti haavoittuvat lapset ja nuoret tarvitsevat erityistä huolenpitoa. Mielenterveyspalveluita hakevien asiakkaiden lukumäärä kasvaa. Moniongelmaiset tarvitsevat muita runsaammin kaikenlaisia yhteiskunnan palveluita.

Erikoisryhmien lisäksi pitäisi muistaa myös ihan tavalliset ihmiset, jotka hakevat terveydenhuollosta apua vaikka flunssan ikävien jälkitautien kukistamiseen.

Varsinaissuomalaiset ikääntyvät. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna viidesosa turkulaisista oli yli 64 vuotiaita. Vastaavasti Taivassalon asukaista heitä oli joka kolmas. Ja suunta jatkuu, eläkeikäisten määrä kasvaa joka kunnassa.

Ikääntyvän väestön vuoksi pitäisi hyvinvointialueen tulevien toimintojen suunnittelussa kyetä ennakoimaan lisääntyvä hoitotarve ja esimerkiksi tuetun asumisen kysynnän kasvu.

Menojen kasvu pitäisi saada talttumaan

Sujuvampien hoitopolkujen avulla on tarkoitus vähentää terveyden ja hyvinvoinnin eroja maakunnan eri osissa, mutta samalla pitäisi hillitä kustannusten nousua. Niiden paisumista ei voi pysäyttää, mutta järkevällä toiminnalla menojen kasvun hidastamisen pitäisi olla mahdollista.

Kireä aikataulu on haaste, joka realisoituu ensimmäisen aluevaltuuston aloittaessa työnsä maaliskuun alussa. Uuden järjestelmän pitäisi olla toimintakunnossa vuoden 2023 alussa. Ongelmista huolimatta sote-uudistus tarjoaa mahdollisuuden parempaan terveyteen ja hyvinvointiin.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Tosi tärkeät aluevaalit

Tammikuun 23. päivän aluevaalit ovat poikkeuksellisen tärkeät. Niissä valitaan edustajat Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustoon. Valituilla on vastuullinen tehtävä, joka vaikuttaa jokaisen elämään. He suunnittelevat ja järjestävät tulevien vuosien terveydenhuollon sekä sosiaali- ja pelastuspalvelut.

Hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy vuoden 2023 alussa. Ihan aluksi nykyiset terveyskeskukset, sairaalat, laboratoriot, sosiaalitoimistot ja palokunnat säilyvät entisillä paikoillaan. Samoin niiden henkilökunta. Asiakas ei siltä osin huomaa eroa.

Mainittujen organisaatioiden henkilökunta siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen, joten he näkevät muutoksen palkkakuitin sarakkeessa, jossa ilmoitetaan palkan maksaja.

Koska aikataulu on kireä, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen toimintojen suunnittelu on aloitettu väliaikaisessa valmistelutoimielimessä (vate). Muiden tehtävien ohella vaten on ratkaistava, miten kuntien ja sairaanhoitopiirin, molempien erityishuoltopiirien ja aluepelastuslaitoksen toimintojen yhdistyminen saataisiin parhaiten toimimaan.

Parempia palveluita hyvinvointialueen asukkaille

Suunnitelmiin sisältyy sotekeskusten perustaminen. Niihin sijoitettaisiin moniammatilliset yhteistyötiimit, jotka toteaisivat asiakkaan palvelutarpeen. Sen jälkeen hänet ohjattaisiin oikeaan palvelupisteeseen oli kyse terveys-, mielenterveys- tai sosiaalipalveluista tai näiden yhdistelmistä.

Kaikki alan palvelut olisivat tavoitettavissa samasta paikasta, joten asiakas ei joutuisi pompoteltavaksi paikasta toiseen. Myös eri toimialojen tiedonkulku ja yhteistyö olisi tiiviimpää samassa organisaatiossa toimittaessa. Seitsemän päivän hoitotakuu joka kunnassa kuuluu pakettiin.

Kunnat ovat erilaisia ja erikokoisia, mikä varmasti johtaisi toteutukseltaan erilaisiin sotekeskuksiin, mutta sillä tavalla joka kuntaan saataisiin räätälöityä palvelukokonaisuuksia sen omien asukkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi käyttäjiltä itseltään pitäisi kysyä, millaisia palveluita he haluaisivat.

Ennaltaehkäisy ja yhteistyö kunniaan

Ongelmien ennaltaehkäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota, koska se vähentää inhimillistä kärsimystä ja tulee ajan kuluessa taloudellisemmaksi. Yhteistyötä yksityisten palveluiden tuottajien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kannattaisi tiivistää, koska se lisää osapuolien työn vaikuttavuutta.

Koska pelastuslaitos siirtyy hyvinvointialueen vastuulle, välitön apu pitäisi kyetä takaamaan koko alueella. Aluevaalit ovat tavallisen ihmisen hyvinvointivaalit.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Koe-eläinten käyttö loppuu, kun korvaavia menetelmiä on riittävästi

Euroopan kemikaalivirasto ECHA ylläpitää listaa ihmisille ja ympäristölle vaarallisista kemikaaleista. Tällä hetkellä niitä on 219. Heinäkuussa kahdeksan ainetta lisättiin luetteloon.

Uusien joukossa on kaksi kemikaalia, joita on vuosia käytetty muun muassa kuluttajatuotteiden hajusteena. Ne ovat luonnollisia kasveista peräisin olevia hajuaineita, jotka antavat muun muassa ruusulle sen makeahkon tuoksun.

Viranomainen on huolestunut kyseisten uusien ainesosien vaikutuksesta ihmisten terveyteen ja sen vuoksi pyytää niitä tuotteissaan käyttäviä teollisuuslaitoksia testaamaan turvallisuuden eläimissä (TS 2.9.2021). Tutkimuspyyntö yllätti erityisesti kosmetiikkateollisuuden, koska EU kielsi kosmetiikan eläinkokeet jo vuonna 2012.

Myös kuluttajat reagoivat. Eläinsuojelujärjestöt Suomessa ja muissa EU-maissa keräävät parhaillaan allekirjoituksia eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen, joka vaatii Euroopan komissiolta kosmetiikan eläinkoekiellon vahvistamista. Hankkeen tavoitteena oleva yli miljoona allekirjoitusta lienee saavutettavissa.

Geeniteknologisten menetelmien kehittyminen on lisännyt erityisesti hiirien käyttöä biotieteellisessä tutkimuksessa. Kuva Tibor Janosi Mozes, Pixabay.

Uusien kosmetiikkaa koskevien eläintutkimuksien vaatiminen on mahdollista, koska mainittuja kemikaaleja käytetään myös muissa kuluttajatuotteissa. Niitä koskeva REACH-asetus edellyttää käytössä olevien aineiden turvallisuuden varmistamista muun muassa eläinkokeissa. Koska kosmetiikan ainesosat on kirjattu myös yleislistalle, ne on testattava REACH-asetukseen perustuen.

Eläinten käyttö turvallisuustutkimuksissa jatkuu viranomaismääräyksinä, vaikka EU:n koe-eläimiä koskevaan direktiiviin on selkeästi kirjattu päämääräksi luopua eläimiä käyttävästä tutkimuksesta.

Tavoite on ehdollinen: eläinkokeista pidättäytyminen ei saa hidastaa ihmisten ja ympäristön terveyttä koskevan uuden tiedon karttumista. Aikarajaa tutkimuksen eläimettömyyden saavuttamiselle ei ole asetettu.

Suomessa tavoite koe-eläinten käytön vähentämisestä ja asteittaisesta loppumisesta tuli kansallisena lainsäädäntönä voimaan vuonna 2013. Siitä huolimatta kokeisiin otettujen eläinten lukumäärä on pysynyt ennallaan tai jopa kasvanut.

Erityisesti hiiriä on tarvittu entistä enemmän. Yhtenä syynä pidetään uusia tutkimusmenetelmiä, niin sanottuja geenisaksia. Ne ovat tehneet muuntogeenisten eläinten tuottamisen helpoksi ja tuloksista luotettavampia. Kun hiiren perimään istutetaan ihmisen geenejä, tutkimustuloksia voidaan aikaisempaa tarkemmin soveltaa omaan lajiimme.

Eläinkokeista luopuminen tieteellisessä tutkimuksessa on haastavaa, koska ei ole olemassa eläimiä yksi yhteen korvaavia menetelmiä. Tarvitaan monia eri metodeita, jotka yhdessä tuottavat vastaavan tiedon kuin eläimistä on saatu.

Edistääkseen koe-eläinten käytöstä luopumista EU edellyttää, että jäsenvaltiot panostavat eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen. Suomessa työ on keskitetty Tampereen yliopistoon, mutta myös useat yksittäiset tutkijat ja tutkimusryhmät työskentelevätsaman päämäärän hyväksi.

Rotat ovat hiirien ohella suosittuja laboratorioeläimiä. Kuva Karsten Paulick, Pixabay.

Eläintutkimuksien välttämistä ei pitäisi jättää pelkästään tutkijayhteisön vastuulle. Yliopistoissa tehtävä perustutkimus rahoitetaan suurelta osin ulkopuolisin varoin. Sen vuoksi olisi tärkeää, että rahoittajat alkaisivat rahoituspäätöksissään suosia tutkimussuunnitelmia, joissa eläinten sijasta käytetään niitä korvaavia menetelmiä.

Myös viranomaisten ohjeilla voi vaikuttaa. Olisi tärkeää, että EU:n omat kemikaali- ja lääketurvallisuutta koskevat tutkimusvaatimukset ohjaisivat käyttämään mahdollisimman paljon korvaavia menetelmiä.

Syyskuun puolivälissä EU:n parlamentti antoi päätöslauselman. Siinä komissiota kehotetaan määrätietoisesti edistämään eläimiä tutkimuksissa korvaavien menetelmien kehittämistä ja käyttöön ottamista. Tarkoituksena on ensin asettaa työryhmä, joka laatii yksityiskohtaisemman toimenpideohjelman.

Hyväksyttyjä vaihtoehtoisia menetelmiä on käytössä, mutta ne eivät tällä hetkellä kattavasti korvaa kaikkia tutkimuksen osa-alueita. Eläinkokeet loppuvat vasta, kun niitä korvaavia menetelmiä on saatavilla riittävä määrä.

 

Yllä oleva kirjoitukseni (ilman valokuvia) julkaistiin Turun Sanomien yleisönosastossa 29.9.2021

 

 

 

Vesi- ja energiayritys suunnittelevat yhteistyötä – asiakkaat maksavat

Turussa ja ympäristökunnissa juodaan laadukasta tekopohjavettä. Sen matka alkaa Virttaankankaalta, jossa Kokemäenjoesta pumpattua pintavettä varastoidaan hiekkaiseen harjumaastoon kaivettuihin altaisiin.

Altaista jokivesi imeytyy maaperään, jonka läpi suodattuessaan se puhdistuu ja lopulta asettuu pohjavedeksi, jonka vesilaitos, Turun Seudun Vesi Oy, jakelee kotitalouksille ja muille käyttäjille. Yrityksen omistaa Turun kaupunki ja kahdeksan muuta kuntaa.

Syvällä maan uumenissa veden lämpötila pysyy kuudesta yhdeksään asteisena ympäri vuoden. Tähän ominaisuuteen perustuu vesilaitoksen tuore liikeidea, jonka kaupallisia edellytyksiä se on kehitellyt yhdessä Turun kaupungin omistaman Turku Energian kanssa.

Liikekumppanit ovat tehneet selvityksen ja sen perusteella johtopäätöksen, että tekopohjavedestä on mahdollisuus nipistää lämpöä muutaman asteen verran ja hyödyntää talteen otettu päästötön energia muualla.

Meille asiakkaille lämpöenergian talteenotto pohjavedestä näkyisi niin, että kraanasta tuleva kylmä vesi olisi aikaisempaa viileämpää. Heti valmista juotavaksi.

Vesi on erinomainen jano- ja ruokajuoma. Turun Seudun Vesi Oy ja Turku Energia suunnittelevat yhteistyötä, jonka seurauksena hanasta tuleva vesi olisi entistä viileämpää. Kuva Shutterstock

Kotitalouksien kuuma vesijohtovesi tuotetaan lämmittämällä kylmää. Jos sen lämpötila on muutaman asteen aikaisempaa alhaisempi, lämmittämiseen tarvitaan energiaa enemmän kuin ennen.

Jos pohjavedestä otettu lämpöenergia käytettäisiin korvauksetta käyttöveden lämmittämiseen, lämpötilan säätöä voisi pitää vesilaitoksen palveluna, jossa tuote tarjotaan asiakkaille virkistävän kylmänä.

Tämä ei kuitenkaan ole tavoite. Vesiyhtiön tarkoituksena on hyödyntää talteen otetuttu lämpöenergia taloudellisesi myymällä se energiayhtiölle, joka kauppaisi sen edelleen. Kuuman käyttöveden tuottamisen vaatiman lisäenergian me kuluttajat kustantaisimme omasta pussista.

Molemmat pohjaveden lämpöenergian kaupallistamista suunnittelevat liikeyritykset ovat kuntien, siis meidän asukkaiden, omistamia.

Kunnanvaltuustoihin valitsemamme edustajat tai virkamiehet eivät voi sekaantua yhtiöiden tekemisiin, koska ne toimivat itsenäisesti liiketaloudellisin perustein.

On hyvä, että firmat etsivät aktiivisesti uusia tulolähteitä. Jos näin saatu liikevoitto kuitenkin tulisi meidän kuntalaisten maksettavaksi, toimintaa voi pitää jokseenkin arveluttavana.

Valinta tapahtuu taloudellisen hyödyn ja kunnallisen palvelutehtävän välillä. Saa nähdä, kumpi on yrityksille tärkeämpää.

Itseään on vaikea myydä

Lähtiessäni Turun vihreiden kuntavaaliehdokkaaksi 2021 koronavirus rajoitti vielä vahvasti arkea. Puhuttiin tulossa olevista digivaaleista, joihin kaltaiseni vähäpuheinen ja uusia sosiaalisia tilanteita karttava noviisi voisi jotenkin solahtaa mukaan.

Demokratian ydintä ovat vapaat ja riippumattomat vaalit, joihin jokaisella on oikeus asettua ehdolle. Mutta miten ehdolle asettumisen yhdenvertaisuus toteutuu, kun vaalitapa vääjäämättä suosii ulospäin suuntautuneita henkilöitä?

Arviot väestön intro- ja ekstroverttien persoonallisuustyyppien määristä vaihtelevat. Yhden tutkimuksen perusteella ekstroverttejä on enemmän, toisen arvion mukaan molempia on suunnilleen saman verran.

Näistä lähtökohdista ja kokemukseen perustuen voisi spekuloida, että yhteisistä asioista päättävät luottamushenkilöt ovat useammin sosiaalisia ja ulospäin suuntautuneita kuin sisäänpäin kääntyneitä.

Kun ujo introvertti yllättää itsensä ryhtymällä kuntavaaliehdokkaaksi, hän on heti pois mukavuusalueeltaan. Sometilien profiilikuvien vaihtaminen kissan kasvoista omaan naamaan oli ensimmäinen stressitesti.

Noviisiehdokas aloitti digivaalien kampanjan vaihtamalla sometilien profiilikuvan kissan kasvoista omaan naamaan.

Tein digivaalikampanjan kotona sosiaalisen median sähköisillä alustoilla, Facebookissa ja Instagramissa. Somekiusaamisen mahdollisuus oli tiedossa alusta asti.

Kun sain ensimmäisen viestin, että sinun kaltaisiasi ihmisiä ei pitäisi olla olemassa, tuohduin, mutta vain hetkeksi. Ehkä olin samaa mieltä kirjoittajasta, mutta en kertonut sitä hänelle. Henkisen ja teknisen vertaistuen avulla opin nopeasti piilottamaan öyhöttäjien kommentit.

Kun alkuperäinen huhtikuun vaalipäivä siirrettiin terveysturvallisuuden vuoksi kesäkuuhun, myös kampanjointiaika pidentyi parilla kuukaudella. Se merkitsi itsensä mainostamisen jatkumista ja kustannusten kasvua.

Lähellä uutta äänestyspäivää koronatilanne helpottui sen verran, että vaalityötä voitiin tehdä ulkona. Tuntemattoman henkilön pysäyttäminen kadulla politiikasta puhumista varten oli noviisille aikamoinen haaste, mutta vertaistuella pääsin alkuun.

Kaduilla kohtaamani vieraat ihmiset osoittautuivat mukaviksi ja muutamien kanssa sukeutui rakentava keskustelu. Rajallisesta kokemuksestani huolimatta ehdin kuulla monenlaisia ehdotuksia kaupunkiympäristön ja asumiskokemuksen parantamisesta. Viheralueista ja maksuttomista parkkipaikoista ei haluttu luopua.

Tein vaalikampanjan lähes yksin ilman kampanjapäällikköä tai vaalitiimiä. Somen käytöstä sain vinkkejä lähisukulaiselta. Nyt tiedän enemmän hakukoneiden logiikasta ja Facebookin algoritmien toiminnasta.

Maksoin kampanjani kulut omasta pussista. Virallisen vaalirahoitusilmoituksen voi lukea Valtiontalouden tarkastusviraston sivuilta.

Vaikka itseään on vaikea myydä, suosittelen kuntavaaliehdokkaaksi ryhtymistä neljän vuoden kuluttua. Vakuudeksi lainaan filosofi Friedrich Nietzschen lentävää lausetta: mikä ei tapa, se vahvistaa.

Vihreä yrittäjyys on hyvä asia

Yli puolet meistä suomalaisista asuu kaupungeissa. Korona-ajan maallepako on hetkeksi hidastanut kaupungistumista, mutta muuttoliikkeen valtavirran suunta on pysynyt samana.

Turku on yksi niistä kolmesta kaupungista, joka vetävät väkeä puoleensa. Kaksi muuta ovat Helsinki ja Tampere. Kun Suomessa jo asuvat muuttavat maan sisällä tai muualta tullaan tänne, tulijoista kilpaillaan näiden kaupunkiseutujen kesken.

Elinvoimaiset paikkakunnat houkuttelevat myös yrityksiä, jotka tuovat mukanaan työpaikkoja, työntekijöitä ja verorahoja. Sen vuoksi kuntien kannattaa tukea yrityksiä. Vaalien alla Suomen Yrittäjät teki yrittäjille kyselyn, mitä se voisi olla.

Ehkä yllättäen kävi ilmi, että paras tapa tukea yrittäjiä on pitää huolta kunnan vetovoiman vahvistumisesta. Siinä asiassa kuntien ja yritysten etu on yhteinen. Varsinkin kaupan ja palvelualojen firmat pitivät sitä tärkeänä, koska kunnan vetovoimaisuus vaikuttaa myös siihen, miten yritys kykenee houkuttelemaan asiakkaita ja työvoimaa.

Ripeä hankkeiden edistyminen kunnan hallintorattaissa on elinkeinoelämälle mieleen. Varsinkin hidas, pahimmassa tapauksessa vuosia kestävä kaavoitus aiheuttaa epävarmuutta, joka viivyttää investointipäätösten tekemistä.

Jos on tiedossa, että kunnan kaavoitusprosessi ja rakentamiseen tarvittavien lupapäätösten saaminen kestävät vuosia, yrittäjät menevät helposti naapuriin, jossa asiat hoituvat kuukausissa.

Turun maine nopeana kaavoittajana ei ole paras mahdollinen, joten tässä kaupungilla on parantamisen varaa. Toimeen pitää ryhtyä heti uuden valtuustokauden alettua.

Vihreä yrittäjyys perustuu kestävään talouteen. Se tarkoittaa, että talouspoliittisten päätösten avulla pidetään kunnan talous tasapainossa. Hankinnat ja investoinnit kohdennetaan vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hankinnoissa suositaan lähialueen yrittäjiä.

Julkisten hankintojen kustannustehokkuutta on mahdollista parantaa yritysten välistä kilpailua lisäämällä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan kuntien tekemissä kilpailutuksissa yli puolessa tarjouksia tuli korkeintaan kaksi. Yhden yrityksen lisääminen tarjouskilpailuun voisi tuoda jopa viiden prosentin säästön. Reilu kilpailu on myös yrittäjien mieleen.

Elävät kaupunkikeskustat ry valitsi Turun vuoden 2021 kaupunkikeskustaksi. Valintaa perusteltiin seuraavasti: ”Turku vahvisti keskustansa vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta. Keskusta, joka rakentuu kauppatorin ympärille, on Turun sydän ja myös kaupan keskus.”

Vihreässä Turussa kestävä ja tasapainoinen talous palvelee asukkaita, yrityksiä ja ympäristöä.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.