Tag Archives: aivot

Epäsymmetrinen keho toimii tehokkaasti ihmisillä ja eläimillä

Meissä on paljon toispuolisia toimintoja. Tutuin lienee kätisyys. Olen oikeakätinen. Ihmisistä noin kahdella kolmasosalla oikea käsi on vahvempi ja tarkempi. Vasenkätiset ovat suuri vähemmistö, joten esimerkiksi saksia valmistetaan oikea- ja vasenkätisille. Pieni joukko toimii yhtä hyvin sekä oikealla että vasemmalla kädellä.

Kätisyys-ilmiö löytyy myös eläimistä. Kissat ja koirat käyttävät useammin joko oikeaa tai vasenta tassua. Arvion mukaan kaikista kissoista ja koirista noin puolet on vasen- ja puolet oikeatassuisia. Urosten joukossa on kuitenkin enemmän vasentassuisia ja naaraiden joukossa oikeatassuisia.

Oikeatassuinen ex-kollikissa pyörittää minitomaattia lautasella.

Sydän sijaitsee enemmän rintakehän vasemmalla puolella. Sen seurauksena myös keuhkopuoliskot ovat kooltaan erilaiset. Vasen keuhko on oikeaa pienempi, koska sydän ottaa oman tilansa.

Ei ole tarkkaa tietoa, miksi sydän on sijoittunut kehon keskiviivaan nähden epäsymmetrisesti, mutta tuskin kyseessä on sattuma. Voisi ajatella, että jonkin verran toispuolinen sijainti antaa sydämelle enemmän tilaa rytmiseen supistumiseen. Suurempi tila mahdollistaa myös kookkaamman sydänlihaksen, jonka pumppausteho on parempi.

Anatomisesti aivot muodostuvat kahdesta jokseenkin samankokoisesta ja samanmuotoisesta puoliskosta. Toiminnallisesti niillä kuitenkin on työnjako. Vasen aivo ohjaa kehon oikeaa puolta ja oikea vastaavasti vasenta.

Lisäksi aivopuoliskot eroavat siinä, minkälaista tietoa ne käsittelevät. Vasen puolisko erittelee näköhavaintoja ja tallentaa tietoa. Se on analyyttinen. Oikea tunnistaa visuaalisia hahmoja, hahmottaa avaruudellisia suhteita sekä tulkitsee tunteita. Aivopuoliskot viestivät keskenään niitä yhdistävän aivokurkiaisen kautta.

Aivojen epäsymmetrinen toiminta ei ole evoluution lipsahdus vaan selkeä tavoite. Kun molemmat aivopuoliskot käsittelevät eri asioita, aivojen toimintakapasiteetti on suurempi kuin tilanteessa, jossa molemmat puolet hoitelisivat samoja juttuja.  

Ranskan bulldogin lyhyttä hännäntöpöä ei juuri voi heiluttaa. Hännän puuttuminen estää koiraa käyttämästä kaikkea kehon kieltä viestintään. Kuva GLady, Pixabay.

Toispuolisuus ei liity pelkästään kehon rakenteisiin ja toimintaan, vaan se heijastuu myös käyttäytymiseen. Koirien hännänheilutus on viestintää. Kun koira kohtaa vihamielisen lajitoverin, se lähestyy vastaantulijaa tarkkaillen ja häntä keskiviivan vasemmalla puolella heiluen. Tuttu eläin tai ihminen otetaan vastaan luottamusta osoittavilla oikeanpuolisilla huiskutuksilla.

Psykologit ovat tutkineet, miltä kaunis ihminen näyttää. Makuja on monenlaisia, mutta niille on yhteistä tasasuhtaisuus. Symmetrisiä kasvoja ja vartaloa pidetään kauniimpana kuin vähemmän symmetrisiä.

Eläinten kauneuskäsityksistä on tuskin mitään tietoa. Symmetrisen ulkonäön arvostaminen perustuu näköhavaintoon. On mahdollista, että lajeilla, joiden elämää ohjaa esimerkiksi hajuaisti, arvio toisen yksilön kauneudesta perustuu näköhavainnon sijasta hajuun.

Ehkä koira arvostaa enemmän hajuamme kuin nenämme kokoa tai silmien sijaintia.  

Arvio kirjasta Olemmeko riittävän älykkäät tunnistamaan, kuinka älykkäitä eläimet ovat?

Kirjoittanut Frans de Waal                                                                                                        Suomentanut Juha Pietiläinen                                                                                                  Terra Cognita 2018

Kirjoittaja on alun perin hollantilainen etologi ja vertailevan kognition tutkija, joka jo uransa varhaisessa vaiheessa siirtyi työskentelemään Yhdysvaltoihin ja vaikuttaa siellä edelleen. Esipuheessa hän huomauttaa, ettei pyri kattavaan tai järjestelmälliseen evolutiivisen kognitiotieteen yleisesitykseen. Tavoitteena on ollut tutkijan oman innostuksen välittäminen lukijalle.

Heti aluksi kirjoittaja vastaa otsikon kysymykseen: kyllä. Sen jälkeen hän keskittyy perustelemaan vastaustaan. Rivikansalaisten lisäksi teksti on kohdennettu niille eläintutkijoille, jotka ovat pitkään suhtautuneet skeptisesti eläinten älykkyyteen ja pitäneet niiden tarkoituksellisesta toiminnasta ja tunteista puhumista naiivina höpötyksenä.

Kirjan keskeiset teemat liittyvät yksilöiden kognitiivisiin ominaisuuksiin. Kognitio tarkoittaa aivojen tietoista tietojen käsittelyä. Siten siihen sisältyvät prosessit, joissa aistien tuottama informaatio muuttuu ympäristöä ja itseä koskevaksi tiedoksi, sekä tämän tiedon hyödyntämistä.

Lapsi kognitiivisessa testissä. Koehenkilö istuu vanhempansa sylissä, kun koettaa ohjaa aikuinen lajitoveri. Kirjan kuvistusta.

Perinteisen eläinten käyttäytymisen ja kognition tutkimuksen lähtökohtana on ollut vertailu ihmisiin. Me olemme olleet standardi, jonka mukaan muita lajeja on mitattu. Oikeampi tapa on tutkia ominaisuuksien vaihtelua eri lajien välillä järjestelmässä, jossa ihminen on yksi laji muiden joukossa. Toisin sanoen ihmisen kognitio on vain eläinkunnan erilaisten kognitioiden yksi muoto, ei sen mitta.

Eläinlajit käsittelevät ympäristöstä keräämiään tietoja joustavasti ja älynsä avulla ne kehittävät ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin. Olennaista on, että ne tekevät sen jokseenkin eri tavalla. Sen vuoksi ei pitäisi puhua älykkyydestä, koska sillä yleensä viitataan ihmiseen, vaan pitäisi puhua älykkyyksistä.

Jokaisella lajilla on oma älykkyytensä. Oravalta on epäreilua kysyä, osaako se laskea kymmeneen, koska se ei mitenkään liity sen elämästä selviytymiseen. Omassa ekologisessa lokerossaan oravat ovat älykkäitä, koska ne ovat verrattomia kiipeilijöitä ja erinomaisen taitavia löytämään ruokakätkönsä.

Ihmisapina kognitiivisessa testissä. Se suorittaa tehtävää yksin aidan takaa. Koetta ohjaa toisen lajin edustaja. Kirjan kuvitusta.

Kädelliset ovat olleet kognitiotieteilijöiden runsaan mielenkiinnon kohteena. Lapsia ja täysikasvuisia ihmisapinoita on testattu samoissa koeasetelmissa. De Waal kuitenkin pitää tällä tavalla toteutettuja vertailevia tutkimuksia jo lähtökohdiltaan virheellisinä, koska ne saattavat toisen testattavan lajin epäedulliseen asemaan.

Koetilanteessa lapset istuvat vanhempansa sylissä ja tutkija antaa ohjeita samassa tilassa. Ihmisapinat joutuvat ratkaisemaan testikysymyksen yksin väliseinän takaa. Suurin ero on kuitenkin siinä, että vain ihmisapinat työskentelevät toisen lajin edustajan kanssa. Lapset testataan lajikumppanien seurassa.

Kirja kannattaa lukea. Meidän on vaikea tietää, miten eläimet kokevat ympäröivän maailman. Asiaa on kuitenkin tärkeä selvittää tieteen keinoin. Tähän mennessä muodostettu ymmärrys voi olla virheellistä, mutta juuri sen vuoksi menetelmiä on kehitettävä, jotta käsityksemme eläinten todellisuudesta tarkentuu. Samalla paranee kykymme ymmärtää niitä ja niiden tarpeita. Toivottavasti se lisää kaikkien lajien hyvinvointia.

Siirryin istumatyöstä seisomatyöhön

    TOIMISTOTILOJA piti tiivistää ja siinä rytäkässä jouduimme työtoverieni kanssa muuttamaan pienempiin tiloihin. Muutosvastarinta oli voimakas ja sen murtamiseksi meille luvattiin jotain ekstraa, sähköllä säädettävät työpöydät jokaiselle.

Sähköllä toimiva työpöytä, jonka korkeuden voi säätää portaattomasti.

Sähköllä toimiva työpöytä, jonka korkeuden voi säätää portaattomasti.

    ENSIMMÄINEN päivä uusissa tiloissa kuulosti surisevalta ampiaispesältä, kun pöytien sopivia korkeuksia etsittiin. Monitoimitilassa ääni kulkee vapaasti sermeistä huolimatta.

    EN ole aikaisemmin tehnyt luku- ja kirjoitustöitä seisten, joten kokeileminen houkutti. Vähän yllättyneenä huomasin, että seisomatyö sopii kropalleni. Aluksi päivä alaraajojen päällä tuntui väsyttävän, mutta jalat tottuivat nopeasti.

    PARAS seisoma-asento on jokaisella erilainen ruumiinrakenteesta ja terveydentilasta riippuen. Minun on sellainen, jossa ruumiinpaino on yhtäläisesti molemmilla jaloilla. Jalkaterässä painopisteitä ovat kantapään lisäksi päkiän ulko- ja sisäsyrjät. Ne muodostavat kolmiot, joiden varassa pysyy hyvin pystyssä.

    KOKOLATTIAMATTO peittää avokonttorin lattian jokaisen neliösentin. Seison sen päällä sukkasillani. Valitun lattiamateriaalin puhtaudesta ja epäedullisista vaikutuksista terveyteen puhutaan paljon. Nukkaisen pinnan eduksi on sanottava, että se on jaloille mukava, lämmin ja pehmeä.

Tasapainolauta, jonka päällä voi harjoitella kehon hallintaa samalla kun tekee töitä näyttöpäätteellä. Satulatuoli on piilossa työpöydän alla satunnaista istumista varten.

Tasapainolauta, jonka päällä voi harjoitella kehon hallintaa samalla kun tekee töitä näyttöpäätteellä. Satulatuoli on piilossa työpöydän alla satunnaista istumista varten.

    AIVAN istuimeton ei työpisteeni ole. Satulatuoli on siltä varalta, että haluan istua. Näin tapahtuu harvoin, yleensä puhelinneuvotteluissa. Näköhavaintoon perustuva lukeminen ja kirjoittaminen sujuvat seisten, mutta kuuloaistiin perustuva yhteydenpito tehostuu, kun istuu. Aivojen evoluution tutkijoilla olisi tässä selvitettävää.

    ERILAISTEN terveyskenkien valmistajat kävivät tarjoamassa jalkineita, joissa on muutaman sentin korko. Olivat kuulemma parhaat seisoen työskentelyyn. Ohje perustunee enemmän myyntipäällikön toiveisiin kuin tutkimukseen. Ihmisen lajinmukaisin asento jalkojen päällä on takuulla kengätön.

    TYÖASENTOIHIN perehtyneet ergonomit varoittelevat koko päivän kestävistä istumasessioista. Ne pitäisi katkaista kerran tunnissa nousemalla seisomaan ja venyttelemään. Istuminen litistää reisien verisuonia, minkä vuoksi jalkojen verenkierto häiriytyy. Pidemmän päälle se on haitallista. Myös selkä rasittuu, jos istuma-asento on huono.

    TYÖNANTAJA puhuu paljon työhyvinvoinnin tukemisesta, mutta teot rajoittuvat vartin ohjattuun keppijumppaan kerran viikossa. Se vetreyttää hartioita yhtenä päivänä ja pakottaa nousemaan tuolilta kerran. Tuskin riittää ehkäisemään istumahaittoja.

Pyörivä lauta tasapainon ja vinojen vatsalihasten harjoittamista varten..

Pyörivä lauta tasapainon ja vinojen vatsalihasten harjoittamista varten..

    KORKEUDELTAAN portaattomasti säädettävien pöytien hinta on tullut edullisemmaksi viime vuosina. Tällä hetkellä se on suunnilleen sama kuin toimiston normipöydän, mutta työnantaja kitsastelee niiden hankkimisessa. Yleensä pitää tuoda terveydenhuollon ammattilaisen todistus, josta selviää, että terveydentila on sellainen, että kirjoituspöydän korkeutta pitää voida säädellä.

    TYÖKYVYSTÄ huolehtiminen olisi työnantajalle kannattavaa. Kun keho on kunnossa, myös tietotyöläisen aivot toimivat vilkkaammin. Omituista, että välineet parempaan työtulokseen eivät ole vapaasti kaikkien saatavilla.