Tag Archives: akku

Robottiruohonleikkuri ei tunnista siiliä

Kesän tietää saapuneen, kun robottiruohonleikkurit ilmestyvät pihanurmikoille mönkimään kuin suuret kilpikonnat. Teknologian avulla nurmimatto pysyy lyhyenä ja siistinä melkein itsestään.

Sähkökäyttöiset leikkurit ovat vaivattomia ja jokseenkin äänettömiä, joten työskennellessään ne eivät häiritse pihapatiolla rentoutuvien asukkaiden korvia. Kun akku alkaa olla lopussa, laitteet osaavat itse palata latausasemalle hakemaan lisää virtaa.

Itsenäisesti toimivan ruohonleikkurin työala määritetään ja varmistetaan rajakaapelilla, joka asennetaan hoidettavan nurmikon reunoille. Tavoitteena on, että koko haluttu alue tulee hoidettua, mutta samalla varmistetaan, ettei kone livahda muualle.

Valmistajat korostavat robottileikkureiden turvallisuutta

Omatoimisesti liikkuva robotti voi vaurioittaa ympäristöä. Sen vuoksi leikkureiden turvallisuuteen on panostettu. Laitevalmistajat vakuuttavat automaattileikkureiden turvaominaisuuksien takaavan, etteivät ne aiheuta vahinkoa käyttäjille, kotieläimille tai muulle ympäristölle.

Robottien esteenvälttämiskyvyt ohjaavat laitteen kiertämään reitille sattuvat esteet. Mainosten mukaan niitä voivat olla puut, kivet ja työskentelyalueella kulkevat lemmikit. Älykäs ruohonleikkuri tunnistaa ja väistää ne turvallisesti.

Erityiset kallistus- ja nostotunnistimet varmistavat, että kone pysähtyy ja leikkaavat terät lakkaavat pyörimästä, jos laite kallistuu liikaa tai se nostetaan maasta.

Silti siilit silpoutuvat

Monista edistyneistä antureistaan huolimatta robottiruohonleikkurit eivät taida tunnistaa siiliä. Sen voi päätellä lukuisista some- ja lehtikirjoituksista, joissa surraan piikikkäiden symppisten kohtaloa. Ruohonleikkurit silpovat siilejä niin pahasti, että yleensä ainoaksi keinoksi jää uhrin nopea tappaminen, jos se ei jo ole menehtynyt saamiinsa vammoihin.

Siili on hyönteissyöjä, jonka ravinto koostuu pääasiassa selkärangattomista eläimistä. Niitä se etsii nurmikoilta. Kuva Shutterstock.

Siilit eivät välttämättä huomioi robottileikkurien hiljaista ääntä, joten ne eivät osaa poistua uhkaavan koneen tieltä. Myös siilien luontainen tapa puolustautua voi lisätä törmäyksiä. Pelästyessään siili kiertyy kerälle, jonka yli leikkuri ajaa helposti.

Jostain syystä törmäyksiä estävät anturit eivät tunnista siiliä, vaikka tarvittava teknologia lienee saatavissa. Uusi herkkä anturi todennäköisesti nostaisi laitteen hintaa, joten suunnittelupöydän ääressä se on päätetty jättää pois.  Valmistajat eivät taida uskoa, että siilien ystävien joukosta löytyisi tarpeeksi kiinnostuneita asiakkaita.

Vähintä mitä leikkurirobottia käynnistäessään voi tehdä, on leikattavan ruohoalan tarkastaminen siilien varalta. Jos piikikkäitä löytyy, olisi asiallista siirtää leikkurin käyttöä myöhemmäksi.

Voisi myös pohtia, olisiko vähemmän hoidettu kukkaniitty lyhyeksi kynittyä ruohomattoa luontoystävällisempi vaihtoehto. Siilien lisäksi myös pölyttäjät kiittäisivät.

Töpseliähky vai pistokepula

    Arvion mukaan langattomien tietokoneiden lukumäärä kasvoi pöytäkoneita suuremmaksi viime kesän aikana. Puhelimet, tablettitietokoneet ja läppärit, jotka toimivat ilman suoraa yhteyttä verkkovirtaan, ovat vapauttaneet meidät sähköjohtojen talutusnuorasta. Muovipäällysteisen metallikimpun pituus ei enää rajoita toimintasädettämme. Kadulla yksinään höpöttävä kulkija ei ole kylähullu vaan puhelimeen puhuva normikansalainen. Elokuvia voi katsoa vaikka keskellä koskematonta metsää, jos sellaisen luontokokemuksen haluaa.

Päivittäitnen pistokeruuhka. Neljä töpseliä yhden pistorasian äärellä.

Päivittäinen pistokeruuhka. Neljä töpseliä yhden pistorasian äärellä.

    Teknisestä erinomaisuudestaan huolimatta kojeet kuitenkin toimivat sähköllä, joten jostain sitä on saatava. Akut ovat laitteiden sisään rakennettuja energiavarastoja, mutta tuohon varastoon elektronit menevät edelleen sähköjohtoa pitkin. Laturin johdon päässä on töpseli, mutta missä on sitä varten vapaa pistorasia?

    Voimme käyttää elektronisia laitteita missä vain, mutta sähkövirran saatavuudesta olemme silti kiusallisen riippuvaisia. Tyhjäakkuinen älypuhelin tai tabletti pilaa tunnelman. Mitä useampia langattomia laitteita käytämme, sitä enemmän tarvitsemme pistorasioita. Nurinkurista.

Jatkojohto on välttämätön. Sähköalan asiantuntuijat suosittelevat niitä vain tilapäiseen käyttöön.

Jatkojohto on välttämätön. Sähköalan asiantuntijat suosittelevat niitä vain tilapäiseen käyttöön.

    Siellä missä ihmiset liikkuvat, on myös voitava ladata akkuja. Ainakin julkisissa kulkuvälineissä ja joissakin ostoskeskuksissa tarpeeseen suhtaudutaan vakavasti. Ilmaisia tai maksullisia latauspaikkoja löytyy lisävirtaa tarvitseville.

    Laitteiden teknisiä käyttöominaisuuksia ja uusia ohjelmasovelluksia kehitetään niin rivakkaan tahtiin, että tänään en vielä tiedä, mitä ominaisuutta ilman en huomenna voi elää. Älypuhelinten heikko kohta onkin akkujen kesto. Kännykkäkauppiaiden lakoninen vakio-ohje on, että lataa kerran päivässä.

Jatkojohdot kiinnostavat kissoja.

Jatkojohdot kiinnostavat kissoja. Kuvassa näkyy selkeä turvallisuusongelma. Kiinteiden pistorasioiden asentaminen vähentää riskiä.

    Kuinka me kuluttajat siedämme tällaisia tuotteita? Ostamme uusia luureja kädet ojossa, vaikka tiedämme, että niiden virransäilöntä on jäänyt viime vuosituhannelle. Kyse ei voi olla insinöörien osaamattomuudesta. Kestävämpi akku ei vain liene yhtä hyvä myyntivaltti kuin entistä parempi kamera tai taskulamppu. Jos tuote menee kaupaksi surkean akun kanssa, sen tuotekehitykseen ei kannata panostaa.

    Jotain taikaa niissä kuitenkin on. Kosketusnäytölliset älypuhelimet liitettynä internetiin ovat osuneet herkkään kohtaan ihmisen perimmäisessä olemuksessa. Sormella tökkäämisen luontevuuden on oltava jonkinlainen biologinen lajiominaisuus meille kädellisille. Muuten ei huonosti kestävien akkujen ja älypuhelinten suosiota kulttuurista toiseen voi ymmärtää.