Tag Archives: asiakas

Robottiruohonleikkuri ei tunnista siiliä

Kesän tietää saapuneen, kun robottiruohonleikkurit ilmestyvät pihanurmikoille mönkimään kuin suuret kilpikonnat. Teknologian avulla nurmimatto pysyy lyhyenä ja siistinä melkein itsestään.

Sähkökäyttöiset leikkurit ovat vaivattomia ja jokseenkin äänettömiä, joten työskennellessään ne eivät häiritse pihapatiolla rentoutuvien asukkaiden korvia. Kun akku alkaa olla lopussa, laitteet osaavat itse palata latausasemalle hakemaan lisää virtaa.

Itsenäisesti toimivan ruohonleikkurin työala määritetään ja varmistetaan rajakaapelilla, joka asennetaan hoidettavan nurmikon reunoille. Tavoitteena on, että koko haluttu alue tulee hoidettua, mutta samalla varmistetaan, ettei kone livahda muualle.

Valmistajat korostavat robottileikkureiden turvallisuutta

Omatoimisesti liikkuva robotti voi vaurioittaa ympäristöä. Sen vuoksi leikkureiden turvallisuuteen on panostettu. Laitevalmistajat vakuuttavat automaattileikkureiden turvaominaisuuksien takaavan, etteivät ne aiheuta vahinkoa käyttäjille, kotieläimille tai muulle ympäristölle.

Robottien esteenvälttämiskyvyt ohjaavat laitteen kiertämään reitille sattuvat esteet. Mainosten mukaan niitä voivat olla puut, kivet ja työskentelyalueella kulkevat lemmikit. Älykäs ruohonleikkuri tunnistaa ja väistää ne turvallisesti.

Erityiset kallistus- ja nostotunnistimet varmistavat, että kone pysähtyy ja leikkaavat terät lakkaavat pyörimästä, jos laite kallistuu liikaa tai se nostetaan maasta.

Silti siilit silpoutuvat

Monista edistyneistä antureistaan huolimatta robottiruohonleikkurit eivät taida tunnistaa siiliä. Sen voi päätellä lukuisista some- ja lehtikirjoituksista, joissa surraan piikikkäiden symppisten kohtaloa. Ruohonleikkurit silpovat siilejä niin pahasti, että yleensä ainoaksi keinoksi jää uhrin nopea tappaminen, jos se ei jo ole menehtynyt saamiinsa vammoihin.

Siili on hyönteissyöjä, jonka ravinto koostuu pääasiassa selkärangattomista eläimistä. Niitä se etsii nurmikoilta. Kuva Shutterstock.

Siilit eivät välttämättä huomioi robottileikkurien hiljaista ääntä, joten ne eivät osaa poistua uhkaavan koneen tieltä. Myös siilien luontainen tapa puolustautua voi lisätä törmäyksiä. Pelästyessään siili kiertyy kerälle, jonka yli leikkuri ajaa helposti.

Jostain syystä törmäyksiä estävät anturit eivät tunnista siiliä, vaikka tarvittava teknologia lienee saatavissa. Uusi herkkä anturi todennäköisesti nostaisi laitteen hintaa, joten suunnittelupöydän ääressä se on päätetty jättää pois.  Valmistajat eivät taida uskoa, että siilien ystävien joukosta löytyisi tarpeeksi kiinnostuneita asiakkaita.

Vähintä mitä leikkurirobottia käynnistäessään voi tehdä, on leikattavan ruohoalan tarkastaminen siilien varalta. Jos piikikkäitä löytyy, olisi asiallista siirtää leikkurin käyttöä myöhemmäksi.

Voisi myös pohtia, olisiko vähemmän hoidettu kukkaniitty lyhyeksi kynittyä ruohomattoa luontoystävällisempi vaihtoehto. Siilien lisäksi myös pölyttäjät kiittäisivät.

Pöytävaraus nosti ruoka-annokseni hintaa lähes kolmanneksen

Kaveriporukkamme käy kerran kuukaudessa yhteisellä lounaalla. Viimeisin syötiin vasta uusiin tiloihin muuttaneessa Brahen Kellarissa. Meillä oli verkon kautta tehty pöytävaraus. Kokemuksesta olemme oppineet, että kuuden hengen seurueelle sellainen kannattaa tehdä, jos mahdollista.

Saavuimme ajoissa klo 13 ja asetuimme pöytään. Ravintolasali oli remontin jäljiltä viihtyisä ja tunnelma rauhallinen. Jälkimmäinen saattoi johtua osittain siitä, että pöytiä oli enemmän tyhjinä kuin ruokailijoiden käytössä.

Uuden Brahen Kellarin ravintolasali. Kuva on kuvakaappaus ravintolan verkkosivuilta, tehty 16.5.2024.

Lounaslista ei ollut näkyvillä, joten hetken odottelun jälkeen menin kysymään sitä tarjoilijalta. Hän tuli pöytäämme ja esitteli listan suullisesti. Lounasruokia oli tarjolla kolme, kokoliha, jauheliha ja kala. Samassa yhteydessä tarjoilija kertoi selkeästi annosten hinnat, jotka vaihtelivat 13,50 € ja 17,90 € välillä.

Kasvisruoka puuttui lounaslistalta

Jäin kaipaamaan kasvisvaihtoehtoa, joka odottamatta puuttui listalta. En kuitenkaan tohtinut kysyä sitä vaan valitsin kalan, kuten yleensä vastaavissa tilanteissa. Tällä kertaa tarjolla oli savulohipasta ja tillillä maustettua kurkkua.

Maukas alkusalaatti tuli jokseenkin nopeasti keittiön tervehdyksenä. Toisin sanoen sitä ei voinut valita.

Salaatin jälkeen ruoka-annoksia ei tarvinnut odotella ja ne ehtivät pöytään lämpiminä. Savulohipasta oli periaatteessa ihan hyvää, mutta turhan suolaista. Se ei ollut yllättävää, koska melkein kaikilla savulohiruoilla on sama ominaisuus.

Jälkiruoka ja kahvi haettiin itsepalveluna kassan viereiseltä pöydältä.

13,50 € olikin 19 €, koska pöytävaraus

Ruokailun päättyessä meille jo tuttu tarjoilija tuli tuomaan laskut, jokaiselle omansa. Siinä vaiheessa koimme yllättävän pettymyksen. Pöytävarauksen vuoksi jokaisen lounas maksoi 19 €. Ruokani listahinta oli 13,50 €, mutta se maksoikin 19 €. Tämän tarjoilija oli jättänyt mainitsematta, kun esitteli lounaslistan.

Tieto pöytävarauksen vaikutuksesta hintoihin on kuulemma verkossa. Kuitenkaan se ei löydy kohdasta, josta pöytävaraukset tehdään. Ei voi olettaa, että jokainen asiakas käy ravintolan verkkosivut läpi tarkastaakseen mahdolliset poikkeukselliset ehdot.

Kun tarjoilija ruokia tilatessamme oli kertonut normaalit listahinnat, hän ei maininnut mitään pöytävarauksen vaikutuksesta. Pöydässämme oli selkeä kyltti ’varattu’, joten hän ei voinut olla siitä tietämätön.

Jos ravintola ei halua pöytävarauksia lounasruuhkan ajaksi, niitä ei yksinkertaisesti pidä ottaa vastaan.

Jos tarkoitus on korkeamman hinnan avulla opettaa asiakkaat koettamaan onneaan ja tulemaan ilman varausta, menetelmä toimii aivan päinvastoin: asiakkaat eivät tule ollenkaan.

Pettynyt asiakas on entinen asiakas.

EDIT. 19.5.2024

Lähetin ravintolaan yllä olevan palautteen. Ravintoloitsijan rakentava vastine tuli nopeasti. Toivotan onnea ja menestystä Brahen Kellarille.

Paremmat SOTE-palvelut samalla rahalla – miten se on mahdollista?

Kustannusten kasvun hillitseminen on SOTE-uudistuksen suurista tavoitteista toinen. Asukkaiden välisten hyvinvointierojen kaventaminen on se toinen.

Kulujen jatkuva lisääntyminen johtuu suureksi osaksi väestön ikääntymisestä. Kun elämme entistä pidempään, välttämättömien palveluiden tarve kasvaa.

Jo tällä hetkellä terveyspalveluiden tarve on suurempi kuin tarjonta. Tilanne on johtanut siihen, että apua tarvitseva asiakas ei saa palvelua, jota on lähtenyt hakemaan. Tai hän saa turhaa palvelua tai ei saa palvelua lainkaan.

Kun asiakas joutuu odottamaan, hänen ongelmansa usein lisääntyvät, ja niiden ratkominen edellyttää taas uusia palveluita.

Myöhästyneet tai turhat palvelut kuormittavat palvelutuotantoa ja lisäävät kustannuksia ilman vaikutusta asiakkaan hyvinvointiin. Niistä aiheutuneet kustannukset ovat järjestelmän itse aiheuttamia, joten niiden poistamisen pitäisi olla mahdollista. Käytännössä se tarkoittaa, että pitää muuttaa tapaa, jolla palveluita tuotetaan.

Pieni säätö tai muutaman lisähenkilön palkkaaminen eivät yleensä riitä, vaan tarvitaan näkemystä ja rohkeutta tehdä asiat toisin kuin ennen. Niitä löytyy Sotkamon kunnasta.

Jonotus loppuu, kun jokaiseen puheluun vastataan

Sotkamo pääsi eroon terveysaseman jonoista purkamalla vanhan toimintamallin. Vakiintunut jako akuuttiin ja kiireettömään palveluun poistettiin, ja jokaiseen yhteydenottoon vastattiin heti.

Uudistuksen tulos yllätti: kaikkia yhteyttä ottaneita ehdittiin palvella saman päivän aikana.

Jokaiselle potilaalle nimettiin omahoitaja, joka toimi yhteyshenkilönä ja vastasi asiakkaan palveluista kokonaisuudessaan.

Terveysasemalle soitettuaan asiakas kävi palvelutarpeen läpi omahoitajan kanssa. Samalla omahoitaja arvioi, miten olisi paras edetä: riittäisikö sairaanhoitajan apu vai tarvittiinko lääkäri.

Palvelu tapahtui tiimeissä, joissa tiimivastaavan tehtävät kiersivät. Lääkäri oli koko ajan lähellä, joten häntä saattoi konsultoida saman tien.

Puhelimella tuotettujen etäpalveluiden määrä tiimeissä vaihteli kolmasosasta lähemmäs sataa. Mitä pidempään tiimi oli työskennellyt samojen asiakkaiden kanssa, sitä suurempi osa asioista hoitui puhelimella.

Luottamuksen rakentaminen asiakkaan ja hoitotiimin kanssa on tärkeää, mutta puhelimessa se voi olla vaikeaa. Eikä kaikkia asioita voi hoitaa etänä niiden arkaluontoisuuden vuoksi. Näille asiakkaille varattiin tavanomainen mahdollisuus henkilökohtaiseen tapaamiseen terveysasemalla.

Uusiin toimintatapoihin tottuminen ottaa aikansa

Täysin uudenlainen tapa toimia vaati henkilökunnalta ja asiakkailta tottumista. Toisilta se sujui nopeammin ja paremmin, toisilta heikommin. Muutosvaiheen jälkeen hoitotiimin jäsenet yleensä olivat tyytyväisiä järjestelyyn.

Osa asiakkaista tykästyi nopeaan palveluun, mutta osa ei pitänyt siitä, että ensin asia piti kertoa omahoitajalle ja sen jälkeen uudestaan toiselle hoitajalle tai lääkärille.

Lopullista asiakastyytyväisyyttä ei Sotkamossa vielä ole mitattu, joten täsmällistä tietoa ei ole. Vielä ei myöskään tiedetä, kuinka paljon asioita lopulta voidaan hoitaa puhelimessa. 

Kustannukset kurissa

Perusterveydenhuollon kustannusten nousu on saatu taittumaan Sotkamossa.

Siihen on vaikuttanut muun muassa vähentynyt röntgenkuvien ja laboratoriotutkimusten määrä. Potilaat ovat tuttuja, joten tutkimuksia ei tehdä kaiken varalta.

Terveysasemalla on myös laskettu, että saman potilasmäärän hoitamiseksi entisellä tavalla, olisi tarvittu kuusi lääkäriä lisää. Nyt heidän palkkakulunsa säästyivät.

Sotkamossa on vähän yli kymmenentuhatta asukasta, joten sieltä saatuja kokemuksia ei voi suoraan soveltaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen lähes puoleen miljoonaan ihmiseen. Se on kuitenkin hyvä esimerkki, miten uusi toimintamalli parantaa palveluita ja leikkaa kuluja.

Aluevaaleissa valituksi tulevat aluevaltuutetut ovat ison tehtävän edessä. Heidän pitää kyetä irtautumaan vanhoista kuvioista ja etsiä rohkeasti tuoreita ratkaisuja. Sotkamon kunnan terveysasema käy hyvästä esimerkistä.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

 

Varttuneiden palvelut turvattava koko hyvinvointialueella

Väestörakenne on muutoksessa. Lasten ja työikäisten lukumäärä vähenee ja ikääntyvien määrä kasvaa. Iän lisääntyessä yhteiskunnan järjestämää apua tarvitaan entistä useammin. Sen vuoksi ikäihmisten tarvitsemien palveluiden järjestäminen kannattaa ennakoida, kun hyvinvointialueen toimintoja suunnitellaan ensimmäistä kertaa.

Seniorikansalaiset eivät elä muusta yhteiskunnasta erillään, vaan he osallistuvat sen toimintaan aktiivisesti. Siksi ikäihmisille tulee tarjota monipuolisia mahdollisuuksia erilaisiin harrastuksiin. Liikunta pitää vetreänä kaiken ikäiset, joten sopivien liikunnallisten vaihtoehtojen tarjoamiseen kannattaa panostaa.

Omassa kodissa on voitava asua mahdollisimman pitkään

Suurin osa ihmisistä haluaa asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista. Ikäihmisten kotihoitoa on kehitettävä monipuoliseksi ja moniammatilliseksi hoitomuodoksi. Myös perhehoidon kaltaisia uusia palveluita kannattaa kokeilla laajemmin. Perhehoidossa asiakas asuu hoitajan kodissa väliaikaisesti tai pysyvästi.

Omaishoitoa on kehitettävä yhdenvertaisesti koko hyvinvointialueilla. Omaishoitajien jaksamista ja pääsyä terveyspalveluihin on helpotettava. Sen lisäksi omaishoitajille on tarjottava riittävästi lomittajia kotiin, jotta he voivat viettää vapaapäiviä. Vaihtoehtona on hoidettavan omaisen tilapäinen siirtäminen hoivakotiin.

Iäkkään hoidokin oikea-aikainen pääsy ympärivuorokautiseen hoivaan on kuitenkin varmistettava, jos toimintakyky heikkenee ja sen myötä turvattomuus lisääntyy. Sopivien hoivapaikkojen riittävyyteen olisi järkevää panostaa ennakolta, koska niiden niukkuus alkaa nopeasti kuormittaa sairaaloiden vuodeosastoja.

Hoitoon päästävä viikossa

Terveydellisiin ongelmiin on saatava apua viikon kuluessa. Hoidontarpeen arviointi pitäisi tehdä samana päivänä. Sen varmistamiseksi tarvitaan liikkuvia palveluita. Hoitajat, lääkärit ja laboratoriot menevät sinne, missä asiakkaat ovat.

Etäyhteyksin toteutuvat digitaaliset palvelut ovat tulleet jäädäkseen. Niiden avulla hoitaja ja lääkäri voivat tulla asiakkaan vuoteen ääreen asui hän missä tahansa hyvinvointialueella.

Eri syistä johtuen kaikilla ei ole mahdollisuutta itse käyttää tarvittavia digilaitteita. Heille on järjestettävä laitteita lainaksi ja avustaja, joka neuvoo niiden käytössä. Jos sekään ei onnistu, sitten pitää mahdollistaa kasvokkain asiointi. Kukaan ei saa jäädä ilman apua sen vuoksi, että digilaitteet tai -taidot puuttuvat.

Paljon palveluita käyttäville asiakkaille on laadittava tarkoituksenmukainen palvelukokonaisuus, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat toisiaan. Etuuksien hakemista pitäisi selkeyttää.

Vanhusneuvosto on perustettava

Hyvinvointialueen on perustettava vanhusneuvosto, joka varmistaa varttuneen väen vaikuttamismahdollisuudet heitä koskevien palveluiden suunnittelussa. Vanhusneuvostoa pitää hyödyntää erityisesti, kun arvioidaan palveluiden tarkoituksenmukaisuutta ja saatavuutta. Myös valtakunnallisen vanhusasiavaltuutetun kanssa kannattaa tehdä aktiivista yhteistyötä.

Hyvinvointialueen tulee tehdä kokonaissuunnitelma iäkkäiden tarpeenmukaisesta hoidosta. Suunnitelmaan pitää sisältyä eri palveluiden säännöllinen vaikuttavuusarviointi, jotta kustannukset pystytään pitämään kurissa. Jos vaikuttavuudessa on toivomisen varaa, toimintatapoja pitäisi olla valmis muuttamaan.

Tehdään yhdessä ikäystävällinen Varsinais-Suomi.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Mitä aluevaltuusto tekee?

Ensimmäisen aluevaltuuston toimikausi alkaa maaliskuun alussa. Koska hyvinvointialueiden pitäisi toimia vuoden 2023 ensimmäisenä päivänä, aikaa Varsinais-Suomen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen suunnittelemiseen ja järjestämiseen on kymmenen kuukautta. Tehtävän suuruuteen nähden se on todella vähän. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut aluevaltuutetuille oman oppaan, joka löytyy täältä.

Jaossa on paljon valtaa

Aluevaaleissa jaetaan valtaa. Tulevat valtuutetut päättävät, miten hyvinvointialueen sote-asiat ja pelastustoimi järjestetään. Käytännössä he määräävät, missä terveyskeskukset ja sairaalat sijaitsevat ja miten hoitajaan tai lääkäriin saa yhteyden.

Sosiaalipalvelujen kehittäminen kuuluu myös aluevaltuuston tehtäviin. Etuuksien hakemisesta pitää tehdä helpompaa ja selkeämpää. Keskeistä on myös huolehtia esimerkiksi tuetun asuminen järjestämisestä lähellä, mielellään asiakkaan kotikunnassa.

Aluevaltuuston vastuulla on, että uudet rakenteet ja toimintatavat todella vähentävät asukkaiden välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja. Sen vuoksi ei vanhan järjestelmän viilaaminen riitä, vaan tarvitaan täysin uusia ratkaisuja palveluiden tuottamiseksi.

Hajanainen palveluverkko on nivottava toimivaksi kokonaisuudeksi

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen haasteena on muuta maata hajanaisempi palveluverkosto. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kattavaksi kokonaisuudeksi vaatii yhteistyökykyä. Aluevaltuustolta pitää löytyä halua ja osaamista tehdä yhteistyötä kuntien, järjestöjen sekä yksityisen sektorin kanssa.

Palveluiden käyttäjiä, meitä asiakkaita, tulee kuulla osana aluehallinnon päätöksentekoa.

Palveluita on tarjottava kaikenikäisille kaikissa elämänvaiheissa. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut pitäisi koota perhekeskuksiin. Myös ikääntyvien asukkaiden alati lisääntyvään avun tarpeeseen kannattaisi varautua jo tässävaiheessa.

Ammatti- ja sopimuspalokuntien toiminta on järjestettävä niin, että jokainen voi saada nopeasti apua asuinpaikastaan riippumatta.

Henkilöstöpolitiikka hoidettava hyvin 

Varsinais-Suomen hyvinvointialue tulee työllistämään noin kaksikymmentätuhatta henkilöä. Aluevaltuuston pitäisi osata hoitaa suuren maakunnan henkilöstöpolitiikka kaikkia henkilöstöryhmiä tyydyttävällä tavalla. Se merkitsee palkkamenojen kasvamista.

Kustannuksia syntyy, kun yhdenvertaista työtä tekevien työntekijöiden palkkoja sovitetaan saman suuruisiksi. Toisten palkka nousee, toisten pysynee samana. Tarvitaan hyvää johtamista, jotta tavoite saavutetaan ilman ristiriitoja.

Menojen kasvu saatava kuriin

Aluevaltuustolla on valtaa, mutta myös vastuuta. Tavoitteena on sote-menojen kasvun hillitseminen ja se valtuutettujen on osattava tehdä. Aikaisemmin kunnissa on käytetty rahaa rakennusten pystyttämiseen, mutta jatkossa pitäisi panostaa enemmän itse palveluihin.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Pankkikyykky

    Kun vuosia sitten menin pankkiin anomaan ensimmäistä asuntolainaa, tein sen empien ja vähän pelokkaana. Pankkisalin loisto toi mieleen ruhtinaan palatsin. Mahtavien puitteiden oli kai tarkoitus osoittaa rahoittajan vakavaraisuus, mutta samalla se pisti pienen ihmisen nöyräksi. Tavallinen tallaaja ymmärsi varmasti, kuka on isäntä ja kuka renki. Neuvottelutilanteessa virkailija esitti tiskin takaa ehdot enkä tohtinut niistä purnata.

Askelkyykky.

Askelkyykky.

    Tämän päivän pankit eivät lymyile mahtisaleissa. Jos harvalukuisten konttoreiden ovet ylipäätään ovat avoinna meille hiekkaa lattioille kantaville perusasiakkaille, tila on pieni huone, joka nopeasti täyttyy jonottajista. Lainaa ei enää anota, sitä yksinkertaisesti haetaan. Mieluiten se tapahtuu sähköisesti, koska sillä tavalla pankkikonttorin siistijä pääsee vähemmällä.

    Pohjoismaiden suurimmaksi finanssipalvelukonserniksi itseään kutsuva rahoituslaitos avautuu verkkosivuilla arvoistaan. Sanojensa mukaan se on vastuullinen yritys, joka panostaa asiakaslähtöiseen toimintatapaan. Pankin tarkoituksena on varmistaa, että asiakkaille jää asioinnista positiivinen kokemus.

    Se kai tarkoittaa, että pankin kanssa asiat hoituvat minun etuni huomioiden ja hyvillä mielin. Kuulostaa loistavalta, koska käytännössä jonkun pankin asiakas on pakko olla. Kaupankäynti ja rahaliikenne ovat menneet sellaisiksi, että ilman tilinumeroa ei pärjää. Jopa palkan saaminen ilman numeroriviä on työlästä, lähes mahdotonta.

Haarakyykky.

Haarakyykky.

    Nuori tuttavapariskunta avasi yllä mainitussa finanssipalvelukonsernissa valtion tukeman asuntosäästötilin ja saavutti säästötavoitteen ihanneajassa. Kun sopiva ensiasunto löytyi, tuttavani kävivät pankissa sopimassa lainasummasta ja sen korosta. Kolmea muuta pankkia kilpailutettiin pyytämällä vastaavanlaiset lainatarjoukset, mutta alkuperäinen oli edullisin.

    Lainan nostopäivän aamuna pankista soitettiin tutuilleni, että heidän asioitaan hoitava virkailija vaihtuu. Uusi virkailija ilmoitti ensimmäiseksi, että lainasumma on sovittua pienempi ja korkoprosentti korkeampi. Asunnon kauppakirja oli tarkoitus allekirjoittaa heti seuraavaksi, joten pariskunnalla ei juuri ollut muuta mahdollisuutta kuin tyrmistyneenä hyväksyä yllättäen heikennetyt ehdot.

    Pankki tiesi tarkalleen, että ystävilläni oli säästötilillä tuo lainasta uupuva rahasumma, joten asunnon kauppahinta saatiin kasaan. Mutta nuo rahat oli varattu uuden asunnon remonttiin. Lainan korko nousi, mutta vain sen verran, että siitä oli mahdollisuus selvitä kunnialla. Tämäkin tieto oli rahoittajan käytössä pariskunnan tilien aikaisempien rahavirtojen perustella.

    Pankin toiminta ystävieni asuntolainan otossa muistuttaa parasiittien käytöstä. Viisaat loiset eivät tapa. Ne riistävät uhriltaan vain sen verran, että se pysyy kunnossa ja toimintakykyisenä. Jos ottaisi enemmän, uhri voisi menehtyä ja se tietäisi myös loisen kuolemaa.

Pankkikyykky.

Pankkikyykky.

    Lehtitietojen mukaan sama pankkikonserni kehittää edelleen asiakaslähtöisiä palveluitaan. Parhaillaan se suunnittelee asettavansa meille rivikansalaisille käyttökattoa pankkiautomaatteihin. Tulevaisuudessa rahaseinällä saa käydä maksutta korkeintaan neljä kertaa kuukaudessa. Jos tarvetta on useammin, ylimenevästä käytöstä menee maksu. Viimeisin ehdotus on ryhtyä perimään kahden euron kuukausimaksua tavallisista pankkitileistä. Kun korko on nolla prosenttia, pelkästä rahojen makuuttamisesta tilillä joutuu maksamaan.

    Maailma muuttuu ja rahalaitokset sen mukana, mutta yksi on ja pysyy: asiakkaan kyykytys. Tuttavieni pankki taitaa tosissaan panostaa asiakaslähtöiseen toimintaan, mutta se ei tarkoita asiakkaan etua. Päinvastoin. Pienasiakas on se, jolta otetaan, kun pankki haluaa enemmän.

Valokuvat JKivinen