Tag Archives: hyvinvointi

Ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointi on yhteinen

Varsinais-Suomen hyvinvointialue polkaistaan käyntiin vuoden 2023 alussa. Kunnianhimoisen sote-uudistuksen tavoitteena on järjestää sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut entistä toimivammaksi kokonaisuudeksi.

Eläinten ja ympäristön terveys eivät kuulu sote-uudistukseen, mutta niillä on silti monipuolinen vaikutus ihmisiin.

Eläimet lisäävät tai vähentävät hyvinvointia

Emme asuta maapalloa eläinlajeista irrallaan vaan yhtenä muiden joukossa. Sen vuoksi ihmisten ja eläinten hyvinvointi ovat vuorovaikutuksessa. Mitä läheisempi rinnakkaiselo, sitä suurempi on vaikutus.

Hyvinvoivat ihmiset jaksavat pitää asianmukaista huolta vastuullaan olevista eläimistä. Vastaavasti terveet ja elinvoimaiset eläimet tuottavat ihmisilleen enemmän iloa tai suurempaa taloudellista hyötyä.

Lemmikkien terveyttä ja hyvinvointia tukeva vaikutus on vahvistettu monissa tutkimuksissa. Koirat ja kissat vähentävät stressiä ja lisäävät hyvän olon tunnetta. Tunneside toimii myös toisinpäin. Eläimet rauhoittuvat, leikkivät ja tuntevat iloa ihmistensä kanssa puuhatessaan.

Kotieläimistä saadaan monenlaisia elintarvikkeita, maitoa, munia, lihaa. Alkutuotannon eläinten terveys ja hyvinvointi ovat turvallisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden perusedellytys. Sairaudet heikentävät esimerkiksi eläimestä saadun lihan laatua ja säilyvyyttä.

Useat taudinaiheuttajat, bakteerit, virukset, alkueläimet ja loiset, ovat lajien yhteisiä. Ne voivat tarttua eläimistä ihmisiin, mutta myös toisinpäin.

Pälvisilsa on sienen aiheuttama ihotulehdus, joka kosketuksessa siirtyy eläimen iholta ihmisen iholle. (Kokemusta on.) Vakavaa ripulia aiheuttava salmonellabakteeri puolestaan kulkee yksilöstä ja lajista toiseen ulosteiden mukana.

Ympäristö vaikuttaa ihmisten ja eläinten terveyteen

Ympäristön tila on yhteydessä ihmisten ja eläinten hyvinvointiin. Teollisuusjätteillä pilattu vesistö tai maaperä heikentävät ihmis- ja eläinasukkaiden terveyttä. Vastaavasti ilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa hengitystieoireita.

Luonnontilaisen ympäristön muokkaaminen rakennustonteiksi voi olla ihmisten etu, mutta samalla teko vaikuttaa kyseisen alueen eläinten ja kasvien olemassaoloon. Heikentyneistä elinmahdollisuuksista johtuen jotkin lajit taantuvat tehden tilaa muiden runsastumiselle.

Koronapandemia on itse luotu vitsaus. Koronavirus kehittyi todennäköisesti lepakoissa. Ihmiset pilkkoivat niiden luonnollisia asuinalueita ja siitä seurannut ahtaus pakotti lepakot elämään liian lähellä toisiaan. Tilanne oli suotuisa koronaviruksille, jotka lisääntyivät nopeasti. Sattumalta muodostui myös ihmisiin tarttuva muunnos. Se levisi lepakosta toiseen, mutta itse ne eivät sairastuneet.

Paikalliset asukkaat pyydystivät virusta kantaneita lepakoita ravinnoksi ja veivät niitä myytäväksi eläviä eläimiä kauppaaville toreille. Jossain vaiheessa lepakoissa kehittynyt koronavirus pääsi karkaamaan toiseen lajiin, ihmisiin, tunnetuin seurauksin.

Ei ole yhdentekevää, miten kohtelemme muita eläimiä ja yhteistä ympäristöä. Pitämällä niistä hyvää huolta takaamme samalla omaa terveyttämme.

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus kuuluu vaalikampanjaani.

Koira tukee hyvinvointia

Tapahtui pari kesää sitten kongressin paluumatkalla Phoenixin lentokentällä Yhdysvalloissa. Lento oli ylibuukattu eikä minulla ollut paikkaa koneessa. En ollut ainoa. Meitä kiukkuisia matkustajia tungeksi palvelutiskillä muutamia kymmeniä.

Sitten kulman takaa ilmestyi suurikokoinen berninpaimenkoira isäntänsä kanssa. Määrätietoisesti hurtta alkoi raivata tietään ärtyneessä väkijoukossa. Kun koira sattui kohdalle, taputin ja paijasin rauhallista jättiläistä kuten moni muu. Stressi helpottui hetkeksi.

Eläimen yllä oli tukevat valjaat ja niissä selkeä merkki, joka osoitti, että koira oli töissä. Se oli varta vasten tuotu paikalle rauhoittamaan äkäisiä matkustajia. Lopulta paluulentokin järjestyi.

Meillä on kotoisat kaverikoirat, joiden pelkkä läsnäolo tuottaa hyvää mieltä. Tehtävään koulutetut hännänheiluttajat vierailevat muun muassa vanhainkodeissa, joissa niiden visiittejä odotetaan innolla. Asukkaiden päivän kohokohta voi olla lämpimän ja pörröisen eläimen pitäminen sylissä.

Ihmisen ja koiran kohtaaminen vaikuttaa positiivisesti myös parivaljakon nelijalkaiseen. Kun koira ja sen ihminen leikkivät keskenään, molempien onnellisuushormoni oksitosiinin pitoisuus lisääntyy. Se on selkeä osoitus lajirajat ylittävästä yhteisestä ilon tunteesta.

Koirien omasta jaksamisesta on myös pidettävä huolta. Turun viheralueilla on tällä hetkellä seitsemäntoista koira-asukkaille tarkoitettua puistoa, joissa yleensä on omat tilat pieni- ja suurikokoisille vierailijoille.

Elämään koiran kanssa liittyy ajoittain tummia sävyjä. Kun eläin sairastuu, se voi tarvita eläinlääkärin palveluita. Kaupungilla on lakisääteisen velvoite tarjota alueellaan oleville koirille, kissoille ja muille pienikokoisille lemmikkieläimille kiireellistä eläinlääkärin apua.

Turku on ulkoistanut nämä palvelut yksityisille klinikoille. Ne ovat hyvin varusteltuja ja henkilökunta on ammattitaitoista, mutta ne myös perivät antamastaan hoidosta hinnastonsa mukaisen maksun.

Valtakunnallinen eläinsuojelujärjestö SEY Suomen eläinsuojelu teetti pari vuotta sitten kyselyn lemmikkien omistajille. Viidennes vastaajista arvioi, ettei heillä ole taloudellisia mahdollisuuksia viedä lemmikkiään eläinlääkäriin. Tässä piilee vaara, etteivät eläimet saa tarvitsemaansa hoitoa.

Aika ajoin minulta kysytään, miksi eläinlääkärit ovat niin kalliita? Yhtenä syynä on, ettei eläimillä ole Kelan kaltaista järjestelmää, joka vastaisi ainakin osasta kustannuksia. Sen lisäksi eläinlääkäripalvelut kuuluvat yleiseen arvonlisäverokantaan, joka on 24%. Näin ollen lähes neljäsosa eläinlääkärikäynnin hinnasta muodostuu arvonlisäverosta.

Koira tukee monipuolisesti ihmisen hyvinvointia, mutta jos se itse sairastuu, vastuussa oleva henkilö voi joutua vaikean kysymyksen ääreen. Onko varaa hoitaa vai pitääkö lopettaa?

Kaupungin kannattaisi huomioida myös eläinasukkaansa ja etsiä tapoja, joilla koirat, kissat ja muut pienikokoiset lemmikkieläimet voisivat saada kiireellistä eläinlääkärin apua hinnoilla, jotka niiden omistajilla on mahdollisuus maksaa.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Miksi paratiisi on vihreä?

Kiertelen vanhassa vehreässä puutarhassa, jonka kaariportti on puoliksi villiviinin tukkima. Ikääntyneiden omePuutarhavierailusta on vuosia, mutta edelleen muistan, miten paikka tuntui oikealta paratiisilta.napuiden katveessa perennat kirjovat komean taustan yksivuotisille istukkaille. Sammaleen täplittämä kivetty polku hiipii ujona kukkapenkkien lomitse. Mikään ei ole ihan viimeisen päälle, mutta kaikki on rehevää ja vehreää.

Myös se alkuperäinen Paratiisi eli Eedenin puutarha kuvataan Raamatun kertomuksissa suureksi puutarhaksi, johon Jumala istutti kauniita puita, jotka tuottivat syötäviä hedelmiä. Ei niin kaukana omasta kokemuksestani.

Vihreä ympäristö nostaa asunnon arvoa

Asuntokaupoilla kulkeva ostaja syynää tarkasti asunnon pohjapiirustuksen ja rakennuksen oleelliset kuntotiedot, mutta samalla hän kurkistaa, millaiset ovat näkymät ikkunoista. Vihreästä puistosta saa taatusti maksaa enemmän kuin naapuritalon seinästä.

Joillakin on kakkosasunto käytössä tai ainakin sellaisen hankintaa pohditaan. Ne sijaitsevat lähes yksinomaan maaseudulla puiden katveessa ja mielellään järven tai meren rannalla. Aurinko paistaa pisimpään etelään viettävillä tonteilla ja läntiset rinteet ovat auringonlaskun ihailijoiden unelmapaikkoja. Moni ostaja niitä tavoittelee, mikä näkyy myös hinnoissa.

Ihminen on osa luomakuntaa

Kehittynyt teknologia ja monimuotoinen kulttuuri erottavat meidät muista eläinlajeista, mutta biologiaa ei voi kumota. Olemme edelleen osa sitä samaa luomakuntaa, jossa varhaiset esi-isät elelivät lajina muiden joukossa.

Oma kokemus ja lukuisat tutkimukset vahvistavat, että metsässä liikkuminen rentouttaa, vähentää stressiä ja auttaa palautumaan arjen haasteista. Kyselytutkimusten tulokset on vahvistettu mittauksilla, joissa rentoutuminen on todennettu stressihormoni kortisolin pitoisuuden ja sydämen sykkeen madaltumisena.

Koska yli puolet väestöstä asuu kaupungeissa, myös rajoitetun kaupunkiluonnon vaikutuksista on alettu ottaa entistä tarkemmin selvää.

Puiden lähellä kannattaa asua

Viime vuoden lopulla julkaistussa tieteellisessä artikkelissa verrattiin saksalaisen Leipzigin kaupungin asukkaille kirjoitettujen masennusreseptien lukumäärää siihen, miten paljon heidän kotinsa läheltä löytyi puita.

Tulokset osoittivat, että asukkaat käyttivät vähemmän masennuslääkkeitä, jos korkeintaan sadan metrin säteellä asunnosta kasvoi puita. Sen perusteella rohkenen tehdä johtopäätöksen, että kaupungissa puun istuttaminen kannattaa. Se tukee hyvinvointia. Mutta terveyshyödyn takeeksi puut pitää sijoittaa tarpeeksi lähelle koteja.

Kaupungin kaavoittajilla iso vastuu

Kaupungin julkisissa tiloissa ei voi noin vain istuttaa yhtään mitään. Siksi kaavoittajien ja kaupunkiympäristöstä vastaavien pitäisi huolehtia, että puita on tarpeeksi joka puolella kaupunkia.  Ihannetilanteessa asukkaat näkevät ne heti kotioven avattuaan.

Kaikesta ihmisen ja yhteiskunnan edistyksestä huolimatta luonto on lajinmukainen elinympäristömme. Sen vuoksi viihtyisä ja terveellinen kaupunki on vihreä.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Vihreä rakentaminen on ennakoivaa hyvinvointipolitiikkaa

Varhaiset esi-isämme elivät vihreässä ympäristössä, viidakkoisissa metsissä ja savanneilla. Ravinnokseen he metsästivät ja keräsivät luonnon antimia. Maanviljelys ja karjanhoito sitoivat ihmiset paikoilleen runsas kymmenentuhatta vuotta sitten. Ensimmäiset kaupungit alkoivat muodostua paria vuosituhatta myöhemmin.

Kaupungistuminen on globaali megatrendi

Nykyisin yli puolet suomalaisista elää viimeisen teknologian ympäröimänä kaupungeissa, mutta kehityshistoriamme vuoksi olemme edelleen osa luomakuntaa. Se ilmenee niin, että mielellämme rentoudumme liikkumalla ulkona luonnossa, lajimme alkuperäisessä elinympäristössä. Vihreä rauhoittaa myös sisätiloissa. Sen vuoksi julkisten rakennusten sisäseinät on monesti maalattu vihreän sävyillä.

Tiivis kaupunkirakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Tarvitaan vähemmän rakennusmaata, kunnallistekniikka tulee edullisemmaksi ja liikkumisen välimatkat lyhenevät. Kääntöpuolena ympäristön vihreä ja kattamaton maa-ala supistuu, vaikka vettä imevä maanpinta on tärkeää sadevesien imeytymiselle ja lähiluonnon monimuotoisuudelle.

Vihertehokkuus on tärkeää

Koska rakentamisen ja luonnon säilyttämisen yhteensovittaminen on haastavaa, käyttöön on otettu suunnittelua helpottava käsite, vihertehokkuus. Sen tavoitteena on varmistaa tontilla tietty kasvillisuuden määrää suhteessa rakennetun alueen pinta-alaan. Turun kaupunki on päättänyt vihertehokkuuden käyttämisestä uusissa asemakaavoissa, mutta päätös on vain suositus, josta voi perustelluista syistä poiketa.

Vihertehokkuuslaskelmien vastustajien pelkona on, että erityisesti keskikaupungin täydennysrakentaminen vaikeutuu, jos tontille ei enää mahdu lisää vihreyttä. Pelko on turhaa, koska perinteiset viheralueet voidaan korvata esimerkiksi viherkatoilla ja viherseinillä. Ne kuitenkin nostavat rakentamisen hintaa ja sen myötä asumiskustannuksia.

Kuluerästä tuotto-odotuksiin

Kaupunkiluonto ei kuitenkaan ole pelkkä kuluerä, vaikka se sellaiseksi mielletään. Luonnossa liikkumisen terveyttä ja hyvinvointia tukevalle vaikutukselle on laskettavissa euromääräinen arvo. Valmiita lukuja ei juuri ole, mutta terveystaloustieteen avulla ne ovat saatavissa.

Esimerkiksi lasketaan, miten paljon luonnossa liikkuminen vähentää lääkärissä käyntejä.  Kun tämä tiedetään, kerrotaan se yhden lääkärikäynnin hinnalla ja saadaan yksi osa hinta-arvioon luonnossa liikkumisen terveyshyödyistä. Vähentyneiden sairaspoissaolojen määrä on vastaavasti todennettavissa ja muutettavissa euroiksi.

Lasten lisääntyneiden allergioiden uskotaan johtuvan liian puhtaasta elinympäristöstä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että parhaiten lapsia suojaa allergioilta varhainen kosketus eläimiin ja maaperään. Maaperästä on eristetty bakteereita, jotka koulivat lasten kehittyvää immuunijärjestelmää ja sen myötä allergioita ilmaantuu entistä harvemmin. Lasten sairauksien estyminen vähentää suoraan heidän sairaanhoitokulujaan sekä välillisesti myös vanhempien poissaoloja työstä. Näillekin voidaan antaa rahallinen arvo.

Kaupunkiluonto on hyvinvointipolitiikkaa

Meidän pitää kehittää välineitä viherrakentamisen positiivisten terveys- ja hyvinvointivaikutuksien mittaamiseksi euroissa. Kun laskukaavat ovat olemassa, tulevissa hankkeissa voidaan verrata asuntorakentamisen kustannuksia ja viherrakentamisen välillisiä tuottoja. Ne syntyvät terveydenhuollon resurssien säästymisestä sekä työnteon tuottavuuden lisääntymisestä. Tulos voi yllättää. Pitkällä aikajänteellä vihreän kaupunkiympäristön terveys- ja hyvinvointihyödyt voivat kattaa tai jopa ylittää viherrakentamisesta aiheutuneet kustannukset.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Turkuun tarvitaan eläinsuojelusuunnitelma

Eläimillä on tunteita. Ne kokevat kipua ja kärsivät. Sen vuoksi eettinen harkinta ja eläinsuojelulainsäädäntö edellyttävät, että kunnallisissa toimissa huomioidaan eläinten etu. Politiikkaa on, miten paljon tuo etu vaikuttaa päätöksentekoon.

Parhaiten eläinten etu toteutuu ehkäisemällä hyvinvointiongelmien synty ennakolta. Sen vuoksi Turun kaupungin pitää tehdä eläinsuojelusuunnitelma, joka kattaa kaikkiin eläviin eläimiin kohdistuvat toimenpiteet. Suunnitelma kannattaa päivittää säännöllisesti, jotta siitä on todellista hyötyä.

Eläinsuojelusuunnitelmassa kuvataan ne monet paikalliset toimijat, joiden vastuulla on huolehtia eläinten hyvinvoinnista. Koska heitä on useita, keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä käytettävissä olevat voimavarat tehdään näkyväksi. Kunnallisen suunnitelman vahvuutena on, että siinä voidaan huomioida paikalliset erityispiirteet.

Valvontaeläinlääkäri vastaa eläinsuojeluvalvonnasta ja tarvittaessa neuvoo eläinsuojelukysymyksissä. Hänen tukenaan on Turun kaupungin eläinhoitola, joka huolehtii löytöeläimistä ja eläinsuojelusyistä haltuunotetuista eläimistä.

Eläinsuojelun valvonta kuuluu myös poliisien ja terveystarkastajien tehtäviin. Käytännössä ei ole mahdollista, että jokaisella poliisihenkilöllä tai terveystarkastajalla olisi riittävä osaaminen eläinsuojeluasioissa. Sen vuoksi Turun alueelle pitäisi nimetä yksi tai useampi eläinsuojelutehtäviin keskittyvä poliisi, joka hoitaisi eläinsuojelutehtäviä sekä itsenäisesti että antamalla virka-apua esimerkiksi valvontaeläinlääkärille.

Eläinkolareissa autoilijan on vaikea arvioida loukkaantuneen eläimen vammojen vakavuus, jos se ehtii poistua paikalta. Poliisi johtaa mahdollisesti loukkaantuneen eläimen jäljestystä tai vaihtoehtoisesti Riistakeskus järjestää paikalle metsästäjät ja jälkikoiran.

Vaativissa eläinsuojelu- ja eläinpelastustehtävissä voidaan tarvita myös pelastustoimen osaamista. Jäihin pudonneen hirven tai kapeaan kalliokuiluun juuttuneen metsästyskoiran pelastaminen vaativat erityisosaamisen lisäksi välineistöä, jota on valmiina vain pelastustoimen edustajilla.

Pitkäaikaisen eläinten kaltoinkohtelun taustalla on usein henkilö, jonka oman elämän hallinta on jostain syystä horjunut. Sellaisessa tilanteessa asiaa hoitaviin virkamiehiin pitäisi ottaa mukaan sosiaalitoimen edustaja. Hänen tehtävänsä olisi auttaa eläimistä vastuussa olevaa ihmistä saamaan elämänsä sen verran järjestykseen, että eläimet voidaan palauttaa hänen hoitoonsa. Aina se ei onnistu.

Vapaaehtoisella eläinsuojelutyöllä on Turussa pitkät ja ansiokkaat perinteet. Turun eläinsuojeluyhdistys ry huolehtii apua tarvitsevien luonnonvaraisten eläinten hoidosta ja sen vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat antavat ohjeita koti- ja villieläinten pitoon liittyvissä kysymyksissä. Heille voi myös tehdä ilmoituksen, mikäli havaitsee tai epäilee eläimen huonoa kohtelua.

Eläinsuojeluun osallistuvien viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyötä kannattaisi tiivistää eläinsuojelun yhteistyöryhmän avulla. Yhteiskunnan toimintasektorit ylittävän laajan yhteistyön lisäarvosta hyötyisivät kaikki osapuolet: virkamiehet, vapaaehtoiset ja ennen kaikkea eläimet itse.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus liittyy vaalikampanjaani.

 

Koukussa itsensä mittaamiseen

Terveyssuositukset kehottavat liikkumaan enemmän. Tavoitteena on tarpoa vähintään 10 000 askelta joka päivä. Se vastaa noin seitsemän ja puolen kilometrin taivalta. Yltiöpäisimmät uskovat vasta 17 000 päivittäisen askeleen tuottavan todellista terveyshyötyä.

Aloin pohtia omia rutiineita, mutta en kyennyt minkäänlaiseen arvioon askeleina mitattavan liikunnan määrästä. Käyn ohjatussa ryhmäliikunnassa useamman kerran viikossa, mutta senkään tuottamista askelmääristä ei ollut arviota.

Aktiivisuusmittari asettui kellon viereen ranteeseen. Kello on tarpeeton, koska ajan näkee aktiivisuusmittarista, mutta en malttanut siitä luopua.

Älypuhelimesta löysin sattumalta askelmittarin, jonka lukemia aloin seurata. Puhelimen rekisteröimät askelmäärät jäivät vaatimattomiksi, joinakin päivinä saavutin vain kymmenesosan tavoitteesta. Syynä on, etten kanna puhelinta mukana. Töissä ja kotona se lojuu suurimman osan ajasta pöydällä. Lasketut askeleet ovat peräisin ajalta, jonka puhelin on olkalaukussa ja laukku olkapäällä. 

Pari viikkoa sitten rannekelloni sai vierelleen kilpailijan. Kiinnitin ranteeseen aktiivisuusmittarin. Sen perusnäytössä on askelluvun lisäksi kellonaika. Lyhyen kokemuksen perusteella aktiivisuusmittarin kellossa on se etu, että kesäaikaan siirryttäessä se päivittyi automaattisesti.

Kun aloin käyttää aktiivisuusmittaria, ensimmäiseksi kerroin sille tietoja itsestäni: pituus, paino ja syntymäpäivä. Nämä tiedot syötin mittarin kanssa yhteydessä olevaan älypuhelimen sovellukseen. Välttämättömien perustietojen jälkeen aktiivisuumittari antoi ensimmäisen suosituksen päivittäiseksi askelmääräksi.

Suositukseni oli 7150 askelta. Algoritmi suhteuttaa liikkumisen määrän ikään. Normia alhaisemmasta lukemasta voi päätellä, että tukevassa keski-iässä ollaan. Saavutin tavoitteen melko helposti ja heti seuraavana päivänä se oli korkeampi. Näin on käynyt joka päivä. Jos liikun tarpeeksi, seuraava tavoite on suurempi. Asia toimii myös toisinpäin. Jos tavoite ei täyty, seuraavana päivänä löydän aktiivisuusmittarista vähän pienemmän lukumäärän. Algoritmi näyttää osaavan kannustamisen taidon. Tavoite ei koskaan ole toivottoman kaukana.  

Oranssi väri kertoo, että mittauspäivänä olen ollut melkoisen stressaantunut koko ajan. Sininen väri merkitsee lepoa.

Käytän vain askelmittaria, mutta laite osaa eritellä muun muassa kävelyn, juoksun, pyöräilyn ja uinnin. Halutessa näkyviin saa myös noustujen rappusten lukumäärän. Itse voin vielä lisätä muita urheilusuorituksia, joita haluan seurata. En ole testannut, miten laite mittaa joogaa tai pilatesta.

Askellaskurin pakollisena kylkiäisenä saan tiedon sykkeestä ja sykevälivaihtelusta. Jälkimmäistä käytetään stressin määrän arviointiin. Ajoittain huvittelen kurkkaamalla, onko stressitasoni melko vai hyvin korkea. Lepolukemia saan vain ollessani makuulla. Itsensä tarkkailu teknologian avulla ei oikeastaan ole minun juttuni.

En tarvitse laitetta kertomaan, miten nukuin. Jos takana on hyvin tai huonosti nukuttu yö, tunnen sen aamulla jo ennen kuin avaan silmäni. Siitä huolimatta aktiivisuusmittari on alkanut kiehtoa. Se koukuttaa kuin some, mutta tirkistelyn kohteena ovat omat ruumiintoiminnot.

Laki uudistuu, mutta koheneeko eläinten hyvinvointi?

 

Eläinten hyvinvointilain luonnoksen lausuntoaika päättyi. Osallistuin työyhteisöni noin 20-sivuisen mielipiteen valmisteluun, eikä tehtävä ollut helppo. Eläimiä suojelevaa lainsäädäntöä on uudistettu seitsemän vuotta. Aikaa on käytetty, mutta mitä on saatu aikaan?

Nykyisen lain tarkoituksena on suojata eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Sen sijaan lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia. Lähestymiskulma on siis vaihtunut.

Eläinten hyvinvointilain luonnoksessa kielletään eläinten värjääminen ja tatuointi. Kuvan kissa on luonnonvärinen ruskea tabby.

Pelkän pahalta suojaamisen sijasta pyritään edistämään hyviä asioita. Muutoksen voi tulkita signaaliksi, että pelkkä ikävyyksien torjuminen ei enää riitä eläinten pidossa. Meidän on aktiivisesti yritettävä lisätä hyvinvointia niiden elämään.

Terveysalan ammattilaiset eivät lakkaa korostamasta liikunnan merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Riittävä reippailu on terveytemme kulmakivi. Sama pätee eläimiin, lajinmukainen liikunta on välttämätöntä, jotta eläin voi hyvin. Siitä huolimatta niiltä ollaan edelleen estämässä tämä keskeinen fysiologinen tarve. Lakiehdotus sallii emakoiden sulkemisen häkkiin porsimisen ja imetyksen ajaksi. Lypsylehmät saa vangita parteen suurimmaksi osaksi vuotta. Turkiseläimet viettävät koko elämänsä pienessä häkissä.

Kaikkein ensimmäinen eduskunnalle toimitettu kansalaisaloite kohdistui turkistuotannon kieltämiseen. Kansanedustajat kuitenkin päättivät, ettei muutoksia tarvita. Sen verran tulivat vastaan, että turkiseläinten pitämisen ehtoja luvattiin tarkentaa asetuksella, mutta se antaa edelleen odottaa itseään. Hyvinvointilain luonnos vaikenee turkiseläimistä muutoin kuin tuotantoeläiminä sallittujen lajien listassa.

Lakiluonnoksen valmistelun aikana eläinten suojelijat toivat esiin eläinten itseisarvon, joka haluttiin kirjata tekstiin. Tieteellinen tutkimus on tuonut paljon uutta ymmärrystä muiden lajien tiedollisista ominaisuuksista sekä kyvystä tuntea ja kärsiä. Se pitäisi huomioida myöntämällä eläimille itsearvo: ne ovat arvokkaita olemassaolonsa perusteella, eivät pelkän välinearvon vuoksi.

Villikettu. Sen tarhatut sukulaiset saa sulkea pieneen häkkiin koko elämän ajaksi. Kuva Pixabay.

Tunneasiat on huomioitu EU:n peruskirjassa, niin sanotussa Lissabonin sopimuksessa, joka tuli Suomessa voimaan melkein vuosikymmen sitten. Siinä todetaan yksiselitteisesti, että eläimet ovat tuntevia olentoja (sentient beings). Olisi ollut linjakasta kirjata tämä myös uudistuvaan kansalliseen lainsäädäntöön.

Valmisteilla olevan lain perusteluista löytyy suomalaisten päättäjien vankka näkemys: eläinten itsearvo ei muuttaisi niiden asemaa omaisuutena, joten asia kannattaa unohtaa. Korvauksesi tarjotaan eläinten kunnioitusta.

Kunnioitukseen vedoten kielletään esimerkiksi eläinten värjääminen ja tatuointi. Kiellot ovat varmasti perusteltuja, mutta niiden vaikutus on marginaalinen, koska meillä turkin tai höyhenten luonnollisen värin muuttaminen on muutenkin hyvin vähäistä. Todellista kunnioitusta olisi osoittanut eläinten itseisarvon tunnustaminen.

Ennakkoon maailman parhaaksi mainostetusta laista ei ole tulossa kovinkaan edistyksellinen.

Koiratutkimus edistää ihmisen hyvinvointia

    Koira asuu, nukkuu ja syö isäntäväkensä seurassa joka viidennessä suomalaisessa kodissa. Ei ihme, koska muihin eläimiin verrattuna koiran suhde ihmiseen on erityinen. Yhteinen historiamme yli 30.000 vuoden ajalta on vaikuttanut molempien perimään samansuuntaisesti. Ihmisen ja koiran aineenvaihdunta, kognitiiviset eli tiedolliset ominaisuudet ja jotkin sairaudet muistuttavat toisiaan enemmän kuin useimpien muiden eläinten.

Koiran työskentely agility-radalla on erinomainen esimerkki lajien välisestä yhteistyöstä.

    Vasta viime aikoina tiedeyhteisö on havahtunut, että läheisyydestään huolimatta koirasta on suhteellisen vähän tutkimukseen perustuvaa tietoa. Jokaisella koiran kanssa elävällä on paljon kokemuksia ja käsityksiä oman lemmikkieläimensä kyvyistä, mutta niitä havaintoja ei voi yleistää koskemaan muita koiria ilman hyväksi koettuja lähestymistapoja.

    Tutkimusryhmäni on käyttänyt tieteellisiä menetelmiä sen selvittämiseen, miten koirat hahmottavat ympärillään eläviä ihmisiä ja lajitovereitaan. Osoitimme koiran katsovan sekä ihmisen että toisen koiran kasvoja ja tulkitsevan niillä näkyviä ilmeitä ja tunteita samaan tapaan kuin me ihmiset. Todistimme myös, ettei sellainen kyky ole ’vaistoa’ vaan koiran aivoilla on kyky erotella kasvojen yksityiskohtia ja tehdä niistä tunnetilaan liittyviä johtopäätöksiä. Tutkimuksessa koirat näkivät kasvokuvia tietokoneen näytöltä, joten ne eivät hyödyntäneet erinomaista hajuaistiaan.

    Laumaeläimenä koiraa kiinnostavat yksilöiden väliset sosiaaliset kohtaamiset. Yhdessä tutkimuksessa totesimme, että erilaisista sosiaalisista tilanteista koirat olivat kiinnostuneimpia kasvokkain tapahtuvasta ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Koirat näyttävät ymmärtävän ihmisten välisiä suhteita. Se voi olla yksi syy, miksi ne ovat niin suosittuja lemmikkejä.

    Perustunteet, kuten pelko, viha, ilo ja suru, ovat ohjanneet käyttäytymistä jo varhain lajinkehityksen alkuhämärissä. Tunteet auttavat meitä ja muita ryhmissä eläviä yksilöitä mukautumaan vaihtuviin sosiaalisiin tilanteisiin. Esimerkiksi viha ihmisen tai koiran kasvoilla on varoittava signaali, joka kertoo, että tätä yksilöä kannattaa varoa. Sen vuoksi oli luontevaa, kun yhdessä koeasetelmassa totesimme, että koirat tutkivat tarkasti vihaisia kasvoja ja kaikkein tarkimmin toisen koiran vihaa uhkuvaa naamataulua.

Yhteinen miellyttävä hetki edistää sekä koiran että ihmisen hyvinvointia.

    Tunnetilat voivat tarttua lajista toiseen. Koiran silittäminen ja paijaaminen lisäävät koiran omistajan hyvänolon tunnetta ja laskevat verenpainetta. Samanaikaisesti myös koira tuntee mielihyvää. Tutkimus osoitti, että kuvatun kaltaisessa koetilanteessa onnellisuushormoniksi nimitetyn oksitosiinin erittyminen lisääntyi kummallakin. Positiivinen yhdessäolo vaikutti molempiin lajeihin samalla tavalla.

    Joskus koira omistajineen käyvät toistensa hermoille. Esimerkiksi koira leikkii mattoa repien, ihminen kieltää ääntään korottaen, mutta leikki jatkuu. Silloin on selvää, että ensin ihminen ja kieltohuutojen jälkeen myös koira stressaantuvat. Voi myös olla, että stressaantunut ihminen aiheuttaa vastaavan reaktion koirassa ilman erityistä tilannetta tai yhteenottoa. Stressi tarttuu ihmisestä koiraan. Sama voinee tapahtua myös toisinpäin, stressaantunut koira aiheuttaa stressireaktion omistajassa.

    Olemme uuden haasteen edessä. Koiran huonovointisuus voi välillisesti vähentää myös ihmisen hyvinvointia. Jotta saamme tieteellisen näytön ihmisen ja koiran väliselle tarttuvalle hyvinvoinnin heikentymiselle, tarvitsemme lisää koiratutkimusta.

Siirryin istumatyöstä seisomatyöhön

    TOIMISTOTILOJA piti tiivistää ja siinä rytäkässä jouduimme työtoverieni kanssa muuttamaan pienempiin tiloihin. Muutosvastarinta oli voimakas ja sen murtamiseksi meille luvattiin jotain ekstraa, sähköllä säädettävät työpöydät jokaiselle.

Sähköllä toimiva työpöytä, jonka korkeuden voi säätää portaattomasti.

Sähköllä toimiva työpöytä, jonka korkeuden voi säätää portaattomasti.

    ENSIMMÄINEN päivä uusissa tiloissa kuulosti surisevalta ampiaispesältä, kun pöytien sopivia korkeuksia etsittiin. Monitoimitilassa ääni kulkee vapaasti sermeistä huolimatta.

    EN ole aikaisemmin tehnyt luku- ja kirjoitustöitä seisten, joten kokeileminen houkutti. Vähän yllättyneenä huomasin, että seisomatyö sopii kropalleni. Aluksi päivä alaraajojen päällä tuntui väsyttävän, mutta jalat tottuivat nopeasti.

    PARAS seisoma-asento on jokaisella erilainen ruumiinrakenteesta ja terveydentilasta riippuen. Minun on sellainen, jossa ruumiinpaino on yhtäläisesti molemmilla jaloilla. Jalkaterässä painopisteitä ovat kantapään lisäksi päkiän ulko- ja sisäsyrjät. Ne muodostavat kolmiot, joiden varassa pysyy hyvin pystyssä.

    KOKOLATTIAMATTO peittää avokonttorin lattian jokaisen neliösentin. Seison sen päällä sukkasillani. Valitun lattiamateriaalin puhtaudesta ja epäedullisista vaikutuksista terveyteen puhutaan paljon. Nukkaisen pinnan eduksi on sanottava, että se on jaloille mukava, lämmin ja pehmeä.

Tasapainolauta, jonka päällä voi harjoitella kehon hallintaa samalla kun tekee töitä näyttöpäätteellä. Satulatuoli on piilossa työpöydän alla satunnaista istumista varten.

Tasapainolauta, jonka päällä voi harjoitella kehon hallintaa samalla kun tekee töitä näyttöpäätteellä. Satulatuoli on piilossa työpöydän alla satunnaista istumista varten.

    AIVAN istuimeton ei työpisteeni ole. Satulatuoli on siltä varalta, että haluan istua. Näin tapahtuu harvoin, yleensä puhelinneuvotteluissa. Näköhavaintoon perustuva lukeminen ja kirjoittaminen sujuvat seisten, mutta kuuloaistiin perustuva yhteydenpito tehostuu, kun istuu. Aivojen evoluution tutkijoilla olisi tässä selvitettävää.

    ERILAISTEN terveyskenkien valmistajat kävivät tarjoamassa jalkineita, joissa on muutaman sentin korko. Olivat kuulemma parhaat seisoen työskentelyyn. Ohje perustunee enemmän myyntipäällikön toiveisiin kuin tutkimukseen. Ihmisen lajinmukaisin asento jalkojen päällä on takuulla kengätön.

    TYÖASENTOIHIN perehtyneet ergonomit varoittelevat koko päivän kestävistä istumasessioista. Ne pitäisi katkaista kerran tunnissa nousemalla seisomaan ja venyttelemään. Istuminen litistää reisien verisuonia, minkä vuoksi jalkojen verenkierto häiriytyy. Pidemmän päälle se on haitallista. Myös selkä rasittuu, jos istuma-asento on huono.

    TYÖNANTAJA puhuu paljon työhyvinvoinnin tukemisesta, mutta teot rajoittuvat vartin ohjattuun keppijumppaan kerran viikossa. Se vetreyttää hartioita yhtenä päivänä ja pakottaa nousemaan tuolilta kerran. Tuskin riittää ehkäisemään istumahaittoja.

Pyörivä lauta tasapainon ja vinojen vatsalihasten harjoittamista varten..

Pyörivä lauta tasapainon ja vinojen vatsalihasten harjoittamista varten..

    KORKEUDELTAAN portaattomasti säädettävien pöytien hinta on tullut edullisemmaksi viime vuosina. Tällä hetkellä se on suunnilleen sama kuin toimiston normipöydän, mutta työnantaja kitsastelee niiden hankkimisessa. Yleensä pitää tuoda terveydenhuollon ammattilaisen todistus, josta selviää, että terveydentila on sellainen, että kirjoituspöydän korkeutta pitää voida säädellä.

    TYÖKYVYSTÄ huolehtiminen olisi työnantajalle kannattavaa. Kun keho on kunnossa, myös tietotyöläisen aivot toimivat vilkkaammin. Omituista, että välineet parempaan työtulokseen eivät ole vapaasti kaikkien saatavilla.

 

Iho on kehon kuvastin

Erikoistuminen on pitkällä. Rasvoja silmien ympäristöön ja muualle kasvoihin käytettäväksi eri vuorokauden aikoina.

Erikoistuminen on pitkällä. Rasvoja silmien ympäristöön ja muualle kasvoihin käytettäväksi eri vuorokauden aikoina.

    Suihkun jälkeen levitän kropalleni vartalovoidetta, mutta en ajattele kehon suurimman elimen olevan käsittelyn kohteena. Itseni ja ympäröivän todellisuuden rajapintana toimiva iho ei ole pelkkä kuori, joka suojaa ympäristön haitallisilta vaikutuksilta. Terve ja ehjä hipiä estää elimistön kuivumisen samalla, kun se säätelee ruumiinlämpöä ja toimii hikipisaroiden reittinä ulkomaailmaan.

    Iho on myös aistinelin, jonka tarkkuus vaihtelee paikasta toiseen. Sormissa ja huulissa tunto on erityisen herkkä. Sormenpäillä koskettelemalla saamme parhaiten selville erilaisia muotoja ja pintojen rosoisuuksia. Joissakin tilanteissa kosketustunto voi korvata jopa silmät. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun näkövammaiset lukevat pistekirjoitusta sormillaan.

    Katseet pysähtyvät ihoon, joka on oikea juorukello. Se suorastaan liputtaa, miten kauan se on meitä suojannut. Iho pysyy paikallaan kiinnittymällä alustaansa sidekudoksella, jonka kimmoisuus pikku hiljaa vähenee. Kimmo-ominaisuus toimii kuin kuminauha, joka löystyessään päästää ihon roikkumaan. Ajan kuluessa erityisesti naamanahka alkaa näyttää liian suurelta ja mahtuakseen kasvoillemme se ajautuu rypyille samalla kun roikkua lerpattaa leukapielistä.

Ihmeaine, jonka pitäisi peittää tummat renkaat silmien alta.

Ihmeaine, jonka pitäisi peittää tummat renkaat silmien alta.

    Sen lisäksi iho ilmiantaa monenlaisia asioita terveydestä ja elintavoista. Elokuvissa ihon paljastuksia korostetaan meikkaamalla sairaat kalpeiksi ja vaikutelma liian vähäisestä unesta tuotetaan silmien alle piirtyvillä tummilla renkailla. Rusketus puolestaan kertoo reippaasta ulkoilmaelämästä tai ainakin oleskelusta solariumissa tai ihomaaliruiskun kantomatkan etäisyydellä.

    Kaunis hipiä huomataan ja muistetaan. Runoilijat ylistävät liljanvalkoista kaulaa tai helmenhohtoista otsaa. Sen vuoksi ei ole ihme, että haluamme huolehtia ulkopintamme kunnosta parhain mahdollisin keinoin.

    Kosmetiikkateollisuus on osunut ehtymättömään kultasuoneen nuoruutta ja kauneutta palvovassa kulttuurissamme. Sen voi todeta käymällä tavarataloissa, joiden kosmetiikkatarjonnan kasvulla ei näytä olevan rajoja. Usein tuotteet vielä sijoitetaan niin, että muille ostoksille on mentävä rasva- ja ihomaaliosaston läpi.

    Ainakin vartalolle, käsille, jaloille, kasvoille ja huulille on jo kauan ollut omat tököttinsä. Ja koko ajan kauneusteollisuus työskentelee puolestamme kehittämällä meille uusia tarpeita. Sen tuloksena pelkkä kasvorasva ei enää riitä vaan kasvojen eri osille on kehitetty omat salvansa, joiden tehon tieteellinen näyttö muistuttaa homeopatiaa: muutoksia ihon kunnossa näkee ken haluaa. 

Aito silmäpussi. SIlmänympärysvoide ja mustien renkaiden häivyttäjä eivät tehoa, kun haaste on tämän näköinen.

Aito silmäpussi. SIlmänympärysvoide ja mustien renkaiden häivyttäjä eivät tehoa, kun haaste on tämän näköinen.

  Jotkut tuotteet oikeasti vähentävät ryppykuilujen syvyyttä, mutta se tapahtuu ihon alla olevaa kudosta turvottamalla ja siten altapäin kuilun pohjaa nostamalla. Matalampi ryppy merkitsee sileämpää pintaa. Ihon kimmoisuus ei siis oikeasti palaudu, vaikka siltä näyttää. Eikä tulos ole pysyvä.

    Joka tapauksessa kalliit voiteet tuntuvat iholla hyvältä. Tiedän kokemuksesta. Vaikutus voi olla oikeasti ravitseva ja siten ihon hyvinvointia edistävä. Ihan yhtä usein aivot tekevät meille tempun, meistä vain tuntuu, että tämän elegantin tölkin sisällön avulla ihoni ja minä voimme paremmin ja olemme kauniimpia. Kokemusta ei silti pidä väheksyä. Se on arjen luksusta ja mielenterveystyötä.

    Jos silmät ovat sielun peili, niin vastaavalla tavalla iho on kehon kuvastin.