Tag Archives: hyvinvointialue

Eläinten asema hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueiden toiminta alkaa ensi vuoden alussa. Silloin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen järjestämisvastuut siirtyvät kunnilta alueille. Tavoitteena on parantaa mainittujen palveluiden saatavuutta ja sen myötä edistää asukkaiden terveyttä. Myös menojen kasvun hillitseminen olisi toivottavaa.

Eläinten hyvinvointi ja eläinsuojelu jäävät kuitenkin edelleen kuntien vastuulle. Syynä on, että ne kuuluvat ympäristöterveydenhuollon toimialaan, jota soten myllerrykset eivät koske.

Vaativat eläinpelastustehtävät siirtyvät alueille

Säännöstä on kuitenkin olemassa poikkeus. Vaativissa eläinpelastustehtävissä tarvitaan toisinaan pelastuslaitoksen osaamista ja kalustoa. Ensi vuodesta alkaen nämä palvelut tulevat alueilta, muut eläinten hyvinvointi- ja suojeluasiat kunnilta. Hyvinvointialueiden hallintorakenteen suunnittelu on tällä hetkellä sen verran vaiheessa, ettei ole tietoa, miten alueiden ja kuntien yhteistyö tältä osin tullaan järjestämään.

Kun hyvinvointialueiden hallintomalli on varmistunut, kunnan ja aluehallinnon viranomaisten saumaton yhteistyö on varmistettava. Yksi mahdollisuus voisi olla kuntiin nimettävä eläinten hyvinvointiryhmä, joka varmistaisi yhteistyön sujuvuuden.

Mukana moniammatillisessa ryhmässä olisivat edustettuna kaikki, joiden virkatehtäviä eläinten hyvinvointi tavalla tai toisella koskee. Heitä ovat mm. valvontaeläinlääkärit, poliisit, terveystarkastajat, sosiaalialan toimijat ja pelastajat.

Suunnitelmallinen yhteistyö kolmannen sektorin eläinsuojeluyhdistysten kanssa lisäisi kaikkien osapuolten toiminnan vaikuttavuutta. Sen vuoksi myös heidän edustajansa kannattaisi kutsua mukaan.

Ympäristöterveys kannattaisi siirtää hyvinvointialueelle

Ihmisten ja eläinten terveys on yhteinen. Molempien hyvinvointi tukee toistaan.

Ihmisten, eläinten ja ympäristön terveys ovat vahvassa vuorovaikutuksessa toisiinsa. Yhteisen terveyden vuoksi ei ole järkevää hallinnollisin päätöksi eristää ihmisten hyvinvointiasioita muista lajeista ja meidän kaikkien yhteisestä ympäristöstä.

Tämä on onneksi ymmärretty myös keskushallinnossa. Valtiovarainministeriö julkaisi 12.1.2021 ympäristöterveyteen liittyvän tiedotteen. Siinä aluehallinnon ja monialaisten maakuntien parlamentaarinen yhteistyöryhmä ehdottaa ympäristöterveyden siirtämistä hyvinvointialueille 2026 alkaen.

Jos parlamentaarisen yhteistyöryhmän ehdottama ympäristöterveyden siirtyminen toteutuu, eläinten terveys- ja hyvinvointiasiat tietysti siirtyvät mukana ja viranhaltijoiden vastuualueet laajenevat maakunnan laajuisiksi.

Eläinten hyvinvointiryhmät olisivat oiva ratkaisu siirtymävaiheen suunnittelussa ja toteutuksessa. Sen jälkeen ne voisivat organisoitua alueellisiksi eläinten hyvinvointiryhmiksi.

Mielenterveyden palvelut on saatava osaksi terveydenhuollon peruspalveluita

Mielenterveydestä puhutaan, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? MIELI (Suomen Mielenterveys ry) määrittelee sen myönteiseksi kokonaisuudeksi, johon sisältyy voimavaroja ja toimintakykyä. Kun mielenterveys on kunnossa, ihminen tunnistaa kykynsä ja selviytyy niiden avulla arjen haasteista.

Työelämän kiristyvät vaatimukset ja niiden sovittaminen yksityiselämään eivät aina onnistu toivotulla tavalla. Digitaalisuus mahdollistaa yhteydenpidon vuorokauden ympäri, mutta siihen saattaa liittyä olettamus olla koko ajan tavoitettavissa.

Pitkään jatkuessaan stressi ja riittämättömyyden tunne voivat johtaa yleisiin mielialahäiriöihin, ahdistukseen ja masennukseen.

Myös koulua käyvät nuoret ovat ahdistuneita ja he masentuvat aikuisten tavoin. Lisäksi heitä vaivaa yksinäisyys. Koronapandemiasta aiheutunut etäopetus on lisännyt erityisesti toisen asteen oppilaiden mielenterveyshäiriöitä.

Aikainen tunnistaminen nopeuttaa toipumista

Ensimmäisten mielenterveyshäiriöiden havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin ovat ensiarvioisen tärkeitä. Samalla ehkäistään tilanteen pahenemista ja nopeutetaan toipumista. Samalla vähennetään inhimillistä kärsimystä. Nopea apu tulee myös yhteiskunnalle edullisemmaksi, joten siihen todella kannattaa panostaa.

Tavoitteen saavuttamiseksi mielenterveyden palvelut pitää liittää terveydenhuollon peruspalveluihin. Terveyskeskuksiin, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon pitäisi palkata mielialahäiriöihin perehtyneitä hoitajia, jotka tunnistavat ongelmien oireet.

Kannattaisi kokeilla myös avoimien, maksuttomien mielenterveysklinikoiden perustamista. Kuka tahansa voisi kävellä niihin sisään, kun tuntuu, ettei enää jaksa. Klinikat voisivat myös järjestää mielenterveyden ensiapukursseja, joissa opitaan tunnistamaan omia tai toisten alkavia mielenterveysongelmia.

Lisäksi palveluiden pitäisi olla helposti saavutettavissa Varsinais-Suomen jokaisessa kolkassa. Se on mahdollista digitaalisten palveluiden avulla. Puhelin on melkein kaikkien käytössä ja etäterapia on tutkitusti tehokasta.

Sote-uudistuksen myötä koulujen psykologit ja kuraattorit siirtyvät oppilaitosten palkkalistoilta hyvinvointialueen työntekijöiksi. Työnantajan vaihtumisesta huolimatta on pidettävä huolta, että koulut tarjoavat heille oppilaitoksen alueella sijaitsevat ja tarkoitukseen sopivat työskentelytilat, joihin oppilailla on helppo pääsy ilman ennakkovarausta.

Voisi myös pohtia mielenterveystaitojen liittämistä osaksi koulujen opetusohjelmaa. Lääkärin tekemään terveystarkastukseen verrattavissa oleva, psykologin suorittama mielenterveystarkastus voisi olla harkinnan arvoinen.

Välitunneilla, koulumatkalla ja somessa tapahtuva koulukiusaaminen johtaa helposti kiusattujen oppilaiden jaksamisen ja mielenterveyden heikkenemiseen. Kiusaamisvilkun kehittäminen voisi tuoda kiusaamistilanteet näkyviin. Koulun pihalle asennettavaa sähkökäyttöistä vilkkunappulaa voisi painaa, jos näkee jotakuta kiusattavan tai joutuu itse kohteeksi.

Viikon terapiatakuu myös mielenterveyshäiriöille

Erityisen tärkeää on ulottaa viikon terapiatakuu koskemaan myös mielenterveyshäiriöitä. Hoidon tarpeen arviointi pitäisi tehdä samana päivänä. Jokaiselle asiakkaalle pitäisi suunnitella sujuva hoitopolku, joka huomioi yhtäläisesti terveys- ja sosiaalipalvelut. Ne pitäisi saada samasta osoitteesta yhden luukun periaatteella. Asiakkaiden juoksuttaminen paikasta toiseen ei ole kenenkään etu.

Erityisryhmien mielenterveyteen pitää myös kiinnittää huomiota. Vammaissosiaalityön asiakkaiden pääsy mielenterveyspalveluihin on tällä hetkellä haasteellista, eivätkä hoitopolut toimi. Palveluita pitää tarjota kaikille yhdenvertaisesti.

Yhteistyö järjestöjen ja yksityisten yritysten kanssa on kaikkien etu. Sen vuoksi tavoitteellisen ja kustannustehokkaan yhteistyön kehittämisen pitäisi sisältyä hyvinvointialueen toimintojen suunnitteluun jo alkuvaiheessa.

Sote-uudistus ei sellaisenaan takaa parempia palveluita, mutta se antaa siihen hyvän mahdollisuuden. Tavoitteen onnistuminen riippuu valituksi tulleen aluevaltuuston osaamisesta.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Varttuneiden palvelut turvattava koko hyvinvointialueella

Väestörakenne on muutoksessa. Lasten ja työikäisten lukumäärä vähenee ja ikääntyvien määrä kasvaa. Iän lisääntyessä yhteiskunnan järjestämää apua tarvitaan entistä useammin. Sen vuoksi ikäihmisten tarvitsemien palveluiden järjestäminen kannattaa ennakoida, kun hyvinvointialueen toimintoja suunnitellaan ensimmäistä kertaa.

Seniorikansalaiset eivät elä muusta yhteiskunnasta erillään, vaan he osallistuvat sen toimintaan aktiivisesti. Siksi ikäihmisille tulee tarjota monipuolisia mahdollisuuksia erilaisiin harrastuksiin. Liikunta pitää vetreänä kaiken ikäiset, joten sopivien liikunnallisten vaihtoehtojen tarjoamiseen kannattaa panostaa.

Omassa kodissa on voitava asua mahdollisimman pitkään

Suurin osa ihmisistä haluaa asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista. Ikäihmisten kotihoitoa on kehitettävä monipuoliseksi ja moniammatilliseksi hoitomuodoksi. Myös perhehoidon kaltaisia uusia palveluita kannattaa kokeilla laajemmin. Perhehoidossa asiakas asuu hoitajan kodissa väliaikaisesti tai pysyvästi.

Omaishoitoa on kehitettävä yhdenvertaisesti koko hyvinvointialueilla. Omaishoitajien jaksamista ja pääsyä terveyspalveluihin on helpotettava. Sen lisäksi omaishoitajille on tarjottava riittävästi lomittajia kotiin, jotta he voivat viettää vapaapäiviä. Vaihtoehtona on hoidettavan omaisen tilapäinen siirtäminen hoivakotiin.

Iäkkään hoidokin oikea-aikainen pääsy ympärivuorokautiseen hoivaan on kuitenkin varmistettava, jos toimintakyky heikkenee ja sen myötä turvattomuus lisääntyy. Sopivien hoivapaikkojen riittävyyteen olisi järkevää panostaa ennakolta, koska niiden niukkuus alkaa nopeasti kuormittaa sairaaloiden vuodeosastoja.

Hoitoon päästävä viikossa

Terveydellisiin ongelmiin on saatava apua viikon kuluessa. Hoidontarpeen arviointi pitäisi tehdä samana päivänä. Sen varmistamiseksi tarvitaan liikkuvia palveluita. Hoitajat, lääkärit ja laboratoriot menevät sinne, missä asiakkaat ovat.

Etäyhteyksin toteutuvat digitaaliset palvelut ovat tulleet jäädäkseen. Niiden avulla hoitaja ja lääkäri voivat tulla asiakkaan vuoteen ääreen asui hän missä tahansa hyvinvointialueella.

Eri syistä johtuen kaikilla ei ole mahdollisuutta itse käyttää tarvittavia digilaitteita. Heille on järjestettävä laitteita lainaksi ja avustaja, joka neuvoo niiden käytössä. Jos sekään ei onnistu, sitten pitää mahdollistaa kasvokkain asiointi. Kukaan ei saa jäädä ilman apua sen vuoksi, että digilaitteet tai -taidot puuttuvat.

Paljon palveluita käyttäville asiakkaille on laadittava tarkoituksenmukainen palvelukokonaisuus, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat toisiaan. Etuuksien hakemista pitäisi selkeyttää.

Vanhusneuvosto on perustettava

Hyvinvointialueen on perustettava vanhusneuvosto, joka varmistaa varttuneen väen vaikuttamismahdollisuudet heitä koskevien palveluiden suunnittelussa. Vanhusneuvostoa pitää hyödyntää erityisesti, kun arvioidaan palveluiden tarkoituksenmukaisuutta ja saatavuutta. Myös valtakunnallisen vanhusasiavaltuutetun kanssa kannattaa tehdä aktiivista yhteistyötä.

Hyvinvointialueen tulee tehdä kokonaissuunnitelma iäkkäiden tarpeenmukaisesta hoidosta. Suunnitelmaan pitää sisältyä eri palveluiden säännöllinen vaikuttavuusarviointi, jotta kustannukset pystytään pitämään kurissa. Jos vaikuttavuudessa on toivomisen varaa, toimintatapoja pitäisi olla valmis muuttamaan.

Tehdään yhdessä ikäystävällinen Varsinais-Suomi.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Mitä aluevaltuusto tekee?

Ensimmäisen aluevaltuuston toimikausi alkaa maaliskuun alussa. Koska hyvinvointialueiden pitäisi toimia vuoden 2023 ensimmäisenä päivänä, aikaa Varsinais-Suomen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen suunnittelemiseen ja järjestämiseen on kymmenen kuukautta. Tehtävän suuruuteen nähden se on todella vähän. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut aluevaltuutetuille oman oppaan, joka löytyy täältä.

Jaossa on paljon valtaa

Aluevaaleissa jaetaan valtaa. Tulevat valtuutetut päättävät, miten hyvinvointialueen sote-asiat ja pelastustoimi järjestetään. Käytännössä he määräävät, missä terveyskeskukset ja sairaalat sijaitsevat ja miten hoitajaan tai lääkäriin saa yhteyden.

Sosiaalipalvelujen kehittäminen kuuluu myös aluevaltuuston tehtäviin. Etuuksien hakemisesta pitää tehdä helpompaa ja selkeämpää. Keskeistä on myös huolehtia esimerkiksi tuetun asuminen järjestämisestä lähellä, mielellään asiakkaan kotikunnassa.

Aluevaltuuston vastuulla on, että uudet rakenteet ja toimintatavat todella vähentävät asukkaiden välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja. Sen vuoksi ei vanhan järjestelmän viilaaminen riitä, vaan tarvitaan täysin uusia ratkaisuja palveluiden tuottamiseksi.

Hajanainen palveluverkko on nivottava toimivaksi kokonaisuudeksi

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen haasteena on muuta maata hajanaisempi palveluverkosto. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kattavaksi kokonaisuudeksi vaatii yhteistyökykyä. Aluevaltuustolta pitää löytyä halua ja osaamista tehdä yhteistyötä kuntien, järjestöjen sekä yksityisen sektorin kanssa.

Palveluiden käyttäjiä, meitä asiakkaita, tulee kuulla osana aluehallinnon päätöksentekoa.

Palveluita on tarjottava kaikenikäisille kaikissa elämänvaiheissa. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut pitäisi koota perhekeskuksiin. Myös ikääntyvien asukkaiden alati lisääntyvään avun tarpeeseen kannattaisi varautua jo tässävaiheessa.

Ammatti- ja sopimuspalokuntien toiminta on järjestettävä niin, että jokainen voi saada nopeasti apua asuinpaikastaan riippumatta.

Henkilöstöpolitiikka hoidettava hyvin 

Varsinais-Suomen hyvinvointialue tulee työllistämään noin kaksikymmentätuhatta henkilöä. Aluevaltuuston pitäisi osata hoitaa suuren maakunnan henkilöstöpolitiikka kaikkia henkilöstöryhmiä tyydyttävällä tavalla. Se merkitsee palkkamenojen kasvamista.

Kustannuksia syntyy, kun yhdenvertaista työtä tekevien työntekijöiden palkkoja sovitetaan saman suuruisiksi. Toisten palkka nousee, toisten pysynee samana. Tarvitaan hyvää johtamista, jotta tavoite saavutetaan ilman ristiriitoja.

Menojen kasvu saatava kuriin

Aluevaltuustolla on valtaa, mutta myös vastuuta. Tavoitteena on sote-menojen kasvun hillitseminen ja se valtuutettujen on osattava tehdä. Aikaisemmin kunnissa on käytetty rahaa rakennusten pystyttämiseen, mutta jatkossa pitäisi panostaa enemmän itse palveluihin.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointi on yhteinen

Varsinais-Suomen hyvinvointialue polkaistaan käyntiin vuoden 2023 alussa. Kunnianhimoisen sote-uudistuksen tavoitteena on järjestää sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut entistä toimivammaksi kokonaisuudeksi.

Eläinten ja ympäristön terveys eivät kuulu sote-uudistukseen, mutta niillä on silti monipuolinen vaikutus ihmisiin.

Eläimet lisäävät tai vähentävät hyvinvointia

Emme asuta maapalloa eläinlajeista irrallaan vaan yhtenä muiden joukossa. Sen vuoksi ihmisten ja eläinten hyvinvointi ovat vuorovaikutuksessa. Mitä läheisempi rinnakkaiselo, sitä suurempi on vaikutus.

Hyvinvoivat ihmiset jaksavat pitää asianmukaista huolta vastuullaan olevista eläimistä. Vastaavasti terveet ja elinvoimaiset eläimet tuottavat ihmisilleen enemmän iloa tai suurempaa taloudellista hyötyä.

Lemmikkien terveyttä ja hyvinvointia tukeva vaikutus on vahvistettu monissa tutkimuksissa. Koirat ja kissat vähentävät stressiä ja lisäävät hyvän olon tunnetta. Tunneside toimii myös toisinpäin. Eläimet rauhoittuvat, leikkivät ja tuntevat iloa ihmistensä kanssa puuhatessaan.

Kotieläimistä saadaan monenlaisia elintarvikkeita, maitoa, munia, lihaa. Alkutuotannon eläinten terveys ja hyvinvointi ovat turvallisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden perusedellytys. Sairaudet heikentävät esimerkiksi eläimestä saadun lihan laatua ja säilyvyyttä.

Useat taudinaiheuttajat, bakteerit, virukset, alkueläimet ja loiset, ovat lajien yhteisiä. Ne voivat tarttua eläimistä ihmisiin, mutta myös toisinpäin.

Pälvisilsa on sienen aiheuttama ihotulehdus, joka kosketuksessa siirtyy eläimen iholta ihmisen iholle. (Kokemusta on.) Vakavaa ripulia aiheuttava salmonellabakteeri puolestaan kulkee yksilöstä ja lajista toiseen ulosteiden mukana.

Ympäristö vaikuttaa ihmisten ja eläinten terveyteen

Ympäristön tila on yhteydessä ihmisten ja eläinten hyvinvointiin. Teollisuusjätteillä pilattu vesistö tai maaperä heikentävät ihmis- ja eläinasukkaiden terveyttä. Vastaavasti ilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa hengitystieoireita.

Luonnontilaisen ympäristön muokkaaminen rakennustonteiksi voi olla ihmisten etu, mutta samalla teko vaikuttaa kyseisen alueen eläinten ja kasvien olemassaoloon. Heikentyneistä elinmahdollisuuksista johtuen jotkin lajit taantuvat tehden tilaa muiden runsastumiselle.

Koronapandemia on itse luotu vitsaus. Koronavirus kehittyi todennäköisesti lepakoissa. Ihmiset pilkkoivat niiden luonnollisia asuinalueita ja siitä seurannut ahtaus pakotti lepakot elämään liian lähellä toisiaan. Tilanne oli suotuisa koronaviruksille, jotka lisääntyivät nopeasti. Sattumalta muodostui myös ihmisiin tarttuva muunnos. Se levisi lepakosta toiseen, mutta itse ne eivät sairastuneet.

Paikalliset asukkaat pyydystivät virusta kantaneita lepakoita ravinnoksi ja veivät niitä myytäväksi eläviä eläimiä kauppaaville toreille. Jossain vaiheessa lepakoissa kehittynyt koronavirus pääsi karkaamaan toiseen lajiin, ihmisiin, tunnetuin seurauksin.

Ei ole yhdentekevää, miten kohtelemme muita eläimiä ja yhteistä ympäristöä. Pitämällä niistä hyvää huolta takaamme samalla omaa terveyttämme.

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus kuuluu vaalikampanjaani.

Asukkaiden erilaiset tarpeet on huomioitava hyvinvointialueen palveluissa

Tammikuun aluevaalien jälkeen tiedämme, ketkä suunnittelevat ja päättävät uusista sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Valituiksi tulleilla on vastuullinen tehtävä järjestää ne yhdenvertaisesti koko maakunnan alueella.

Asuinpaikasta ja iästä riippumatta jokaisen asukkaan pitäisi saada tarvitsemansa palvelu nopeasti ja sujuvasti omalla äidinkielellä. Hoidon tarpeen arviointi pitäisi tehdä saman päivän aikana ja varsinainen hoito aloittaa viikon sisällä.

Terveyskeskukset kuntoon

Tehtävä ei ole helppo, koska tällä hetkellä meillä on lukuisia sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia. Tilanne on johtanut hajanaiseen palveluverkkoon. Toimintayksiköiden työtavat vaihtelevat, tehdään päällekkäisiä töitä, asiakkaita juoksutetaan paikasta toiseen, eikä välttämätön tieto aina siirry heidän mukanaan.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako on päässyt vinoutumaan. Kun terveyskeskuksiin ei mahdu, apua hakevat ohjautuvat kuormittaman erikoissairaanhoitoa, vaikka asia voitaisiin paremmin hoitaa terveyskeskuksissa.

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on ohjata perusterveydenhuoltoon tarpeeksi resursseja, jotta potilaat voidaan hoitaa nopeasti lähipalveluna. Vaativampaa hoitoa tarvitsevat ohjattaisiin edelleen erikoissairaanhoidon piiriin.

Selkeä hoitopolku jokaiselle

Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat. Tämä pitäisi huomioida hyvinvointialueiden palveluiden tarjonnassa ja voimavaroissa heti alusta alkaen. Helposti haavoittuvat lapset ja nuoret tarvitsevat erityistä huolenpitoa. Mielenterveyspalveluita hakevien asiakkaiden lukumäärä kasvaa. Moniongelmaiset tarvitsevat muita runsaammin kaikenlaisia yhteiskunnan palveluita.

Erikoisryhmien lisäksi pitäisi muistaa myös ihan tavalliset ihmiset, jotka hakevat terveydenhuollosta apua vaikka flunssan ikävien jälkitautien kukistamiseen.

Varsinaissuomalaiset ikääntyvät. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna viidesosa turkulaisista oli yli 64 vuotiaita. Vastaavasti Taivassalon asukaista heitä oli joka kolmas. Ja suunta jatkuu, eläkeikäisten määrä kasvaa joka kunnassa.

Ikääntyvän väestön vuoksi pitäisi hyvinvointialueen tulevien toimintojen suunnittelussa kyetä ennakoimaan lisääntyvä hoitotarve ja esimerkiksi tuetun asumisen kysynnän kasvu.

Menojen kasvu pitäisi saada talttumaan

Sujuvampien hoitopolkujen avulla on tarkoitus vähentää terveyden ja hyvinvoinnin eroja maakunnan eri osissa, mutta samalla pitäisi hillitä kustannusten nousua. Niiden paisumista ei voi pysäyttää, mutta järkevällä toiminnalla menojen kasvun hidastamisen pitäisi olla mahdollista.

Kireä aikataulu on haaste, joka realisoituu ensimmäisen aluevaltuuston aloittaessa työnsä maaliskuun alussa. Uuden järjestelmän pitäisi olla toimintakunnossa vuoden 2023 alussa. Ongelmista huolimatta sote-uudistus tarjoaa mahdollisuuden parempaan terveyteen ja hyvinvointiin.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.