Tag Archives: lajinmukainen

Miksi paratiisi on vihreä?

Kiertelen vanhassa vehreässä puutarhassa, jonka kaariportti on puoliksi villiviinin tukkima. Ikääntyneiden omePuutarhavierailusta on vuosia, mutta edelleen muistan, miten paikka tuntui oikealta paratiisilta.napuiden katveessa perennat kirjovat komean taustan yksivuotisille istukkaille. Sammaleen täplittämä kivetty polku hiipii ujona kukkapenkkien lomitse. Mikään ei ole ihan viimeisen päälle, mutta kaikki on rehevää ja vehreää.

Myös se alkuperäinen Paratiisi eli Eedenin puutarha kuvataan Raamatun kertomuksissa suureksi puutarhaksi, johon Jumala istutti kauniita puita, jotka tuottivat syötäviä hedelmiä. Ei niin kaukana omasta kokemuksestani.

Vihreä ympäristö nostaa asunnon arvoa

Asuntokaupoilla kulkeva ostaja syynää tarkasti asunnon pohjapiirustuksen ja rakennuksen oleelliset kuntotiedot, mutta samalla hän kurkistaa, millaiset ovat näkymät ikkunoista. Vihreästä puistosta saa taatusti maksaa enemmän kuin naapuritalon seinästä.

Joillakin on kakkosasunto käytössä tai ainakin sellaisen hankintaa pohditaan. Ne sijaitsevat lähes yksinomaan maaseudulla puiden katveessa ja mielellään järven tai meren rannalla. Aurinko paistaa pisimpään etelään viettävillä tonteilla ja läntiset rinteet ovat auringonlaskun ihailijoiden unelmapaikkoja. Moni ostaja niitä tavoittelee, mikä näkyy myös hinnoissa.

Ihminen on osa luomakuntaa

Kehittynyt teknologia ja monimuotoinen kulttuuri erottavat meidät muista eläinlajeista, mutta biologiaa ei voi kumota. Olemme edelleen osa sitä samaa luomakuntaa, jossa varhaiset esi-isät elelivät lajina muiden joukossa.

Oma kokemus ja lukuisat tutkimukset vahvistavat, että metsässä liikkuminen rentouttaa, vähentää stressiä ja auttaa palautumaan arjen haasteista. Kyselytutkimusten tulokset on vahvistettu mittauksilla, joissa rentoutuminen on todennettu stressihormoni kortisolin pitoisuuden ja sydämen sykkeen madaltumisena.

Koska yli puolet väestöstä asuu kaupungeissa, myös rajoitetun kaupunkiluonnon vaikutuksista on alettu ottaa entistä tarkemmin selvää.

Puiden lähellä kannattaa asua

Viime vuoden lopulla julkaistussa tieteellisessä artikkelissa verrattiin saksalaisen Leipzigin kaupungin asukkaille kirjoitettujen masennusreseptien lukumäärää siihen, miten paljon heidän kotinsa läheltä löytyi puita.

Tulokset osoittivat, että asukkaat käyttivät vähemmän masennuslääkkeitä, jos korkeintaan sadan metrin säteellä asunnosta kasvoi puita. Sen perusteella rohkenen tehdä johtopäätöksen, että kaupungissa puun istuttaminen kannattaa. Se tukee hyvinvointia. Mutta terveyshyödyn takeeksi puut pitää sijoittaa tarpeeksi lähelle koteja.

Kaupungin kaavoittajilla iso vastuu

Kaupungin julkisissa tiloissa ei voi noin vain istuttaa yhtään mitään. Siksi kaavoittajien ja kaupunkiympäristöstä vastaavien pitäisi huolehtia, että puita on tarpeeksi joka puolella kaupunkia.  Ihannetilanteessa asukkaat näkevät ne heti kotioven avattuaan.

Kaikesta ihmisen ja yhteiskunnan edistyksestä huolimatta luonto on lajinmukainen elinympäristömme. Sen vuoksi viihtyisä ja terveellinen kaupunki on vihreä.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Ikäystävällinen Turku on vihreä

Meitä varttuneita turkulaisia on joka päivä enemmän. Varsinais-Suomen liitto on arvioinut kehityksen jatkuvan. Pitkän aikavälin ennusteessa 85 vuotta täyttäneitä asukkaita on vuonna 2035 yhtä paljon kuin päivähoito- tai alakouluikäisiä. Tällä hetkellä lapsia on lähes kolminkertainen määrä 85-vuotiaisiin verrattuna.

Väestön nykyisen ja ennustetun ikärakenteen huomioon ottaen ei ole samantekevää, miten Turku suhtautuu varttuneisiin asukkaisiin.

Vihreä Turku

Tavoitteena on kaupunki, jossa kaikenikäisten palvelut toimivat. Tulossa oleva sosiaali- ja terveyden huollon uudistus siirtää sote-palvelut ja pelastustoimen valtion vastuulle, mutta siitä huolimatta kaupungille jää keskeisiä tehtäviä.

Ikäystävällinen Turku tukee monenlaisia musiikki- kuvataide- ja muita kulttuuritapahtumia, joista kaikenikäiset löytävät omansa.

Tapahtumajärjestäjiä kannustetaan tuottamaan tilaisuuksia, joissa on mahdollisuus sukupolvet ylittävään yhteisöllisyyteen. Ennakkoluuloton eri-ikäisen kohtaaminen voi rikastuttaa kaikkia.

Kirjastot ovat perinteisesti olleet paikkoja, joissa on voinut tutustua muiden tekemiin tuotoksiin, kirjoihin, äänikirjoihin, digitallenteisiin ja elokuviin. Sinänsä hyvin toimivia kirjastoja kannattaisi kehittää tuottamaan myös palveluita, jotka kannustavat itse luomaan uutta: kirjoittamaan, piirtämään, valokuvaamaan, maalaamaan, lausumaan, ompelemaan, näyttelemään.

Aina ei voi onnistua

Käveleminen on ihmisen lajinmukainen tapa liikkua, mutta kaikilta se ei suju. Eri syistä liikuntarajoitteiset asukkaat pitää huomioida entistä huolellisemmin kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa.

Samppalinnan maauimala on verkkosivujen mukaan esteetön. Helppo pääsy on taattu pukuhuoneisiin, suihkuun, saunaan ja WC-tiloihin. Uimalassa on myös hissi, jolla siirtyä kerroksesta toiseen. Ihan pääoven vieressä on kaksi parkkipaikkaa.

Maauimalan peruskorjaus valmistui vuonna 2017. Työn jälki ansaitsee kiitosta, mutta suunnittelijoilta unohtui yksi oleellinen asia.

Miten päästä uimalaan, joka sijaitsee puistossa korkean mäen päällä? Ulko-ovelle tullakseen pitää kiivetä jyrkkä mäki. Kaikki eivät omin avuin kykene sitä nousemaan. Autottomia pääoven parkkipaikat eivät ole hyödytä. Taksilla pääsee, mutta se maksaa, jos ei ole kunnan taksilappuja. Aina ei ole.

Suunnittelun kömmähdykset vältettäisiin, jos mahdollisimman monenlaisia kaupunkilaisia kuultaisiin herkällä korvalla jo suunnitteluvaiheessa.

Vanhusneuvosto

Meidän varttuneiden turkulaisten pitkän elämän aikana kertynyttä tietoa, taitoa ja elämänkokemusta kannattaisi käyttää hyödyksi entistä useammin. Kuulluksi tulemista voisi vauhdittaa hyödyntämällä vanhusneuvostoa. Se vastaa kysymyksiin ja ottaa kantaa erityisesti ikäihmisiä koskeviin asioihin.

Vihreä ikäystävällinen Turku on vetovoimainen kaupunki.

 

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas 2021 Turussa. Tämä kirjoitus liittyy vaalikampanjaani.

 

Keskikesän luontouutisia kaupungista

Lapsen kädessä olevaan jäätelötötteröön kohdistuu lokkiparven äänekäs hyökkäys. Tilanne on paikallisten kaupunkiuutisten vakiokamaa. Vanhemmat paheksuvat lintujen röyhkeyttä. Lapsi ehkä säikähtää lähelle tulevia siipeilijöitä, mutta yhtä hyvin myös aikuisten voimakkaita reaktioita.

Lokit eivät kuitenkaan ole röyhkeitä. Ne toimivat kuten perimä säätää ja lajitoverit ovat opettaneet. Ruoka on itse hankittava sieltä missä sitä on. Lokkilintujen lajinmukaista ravintoa ovat pienet kalat ja muut eliöt, joita ne napsivat vedestä tai rannoilta. Ihminen on kuitenkin ottanut omaan käyttönsä lokkien luonnollisia asuinalueita, joten niiden elintila on kaventunut. Sopeutuvaiset lokit ovat alkaneet hyödyntää ruoantähteitä. Niistä on pikkuhiljaa tullut kaltaisiamme kaikkiruokaisia.

Roope-lokki (edessä) on päivystänyt kauppatorin kalatiskin edessä vuosikausia. Lintua ei ole rengastettu, joten sen tunnistaminen aina samaksi yksilöksi ei ole täysin varmaa.
Roope-lokki (edessä) on päivystänyt kauppatorin kalatiskin edessä vuosikausia. Lintua ei ole rengastettu, joten sen tunnistaminen aina samaksi yksilöksi ei ole täysin varmaa.

Lajina lokit ovat äänekkäitä muuttolintuja. Kevääni alkaa, kun ensimmäiset lokit kuuluvasti kirkuvat kotikaupunkini kaduilla. Nimenomaan kuulen tulokkaat, voi kulua muutama päivä ennen ensimmäistä näköhavaintoa. Ihmisen korvissa ei niin kaunis ääni kaikaa kauas. Se on kuitenkin viesti. Lajitoverit varmasti ymmärtävät kovaäänisen ulostulon meitä paremmin.

Kuluvalla viikolla kotikaupunkini valtalehti julkaisi kesäuutisen oudosta lokkiparvesta: se oli täysin hiljainen. Omakotitalon yllä oli kierrellyt kolmisenkymmentä lokkia ääntä pihauttamatta. Asukkaat olivat asiasta huolestuneet ja lehti oli pyytänyt lintuspesialistin mielipidettä poikkeukselliseen ilmiöön.

Tämän kesän lokinpoikaset paistattelevat päivää kaupunkia halkovan joen rannalla. Ruskea on hyvä suojaväri nuorukaisille. Kuva JKivinen

Asiantuntijan mukaan hiljaiset linnut olivat todennäköisesti etsimässä ravintoa. Lokit kuulemma pitävät mansikoista, joten voi olla, että olivat etsimässä puutarhasta kypsiä punaposkia. Uutinen päättyi siihen. Hiljainen lokkiparvi todennäköisesti siirtyi muualle.

Niukka tietämys eläinten lajinominaisuuksista vaikeuttaa niiden käyttäytymisen ymmärtämistä. Tunnetusti äänekkäiden lintujen äänettömyys pihamaan yllä aiheutti asukkaille turhaa huolta. En tiedä, miten tieto ongelmasta kulkeutui sanomalehteen. Toivottavasti asiasta puhuminen kuitenkin vähensi asianomaisten villilintuihin kohdistuvaa epäluuloa.

Liian usein eläinten käyttäytymistä ymmärtämättömät kansalaiset ottavat yhteyttä viranomaisiin ja vaativat häiritseviksi kokemiensa yksilöiden poistamista. Ihmiset ja muut eläimet muodostavat yhdessä luonnon kokonaisuuden. Meillä kaikilla on yhtäläinen oikeus elää.

Kissojen kolmiulotteinen koti

Hattuhylly on oivallinen nukkumapaikka.

   KODISTA puhuessa kuvaamme mielellämme sen kokoa pinta-alamittoina. Tavallisin asumus lienee muutamasta kymmenestä runsaaseen sataan neliöön. Kämpän arvostus määräytyy sijainnin mukaan, mutta tarkennettu hinta perustuu pinta-alaan. Korkea sisätila voi olla myynti-ilmoituksen valtti, mutta sen merkitys asunnon lopulliseen arvoon on vähäinen.

   ELÄINASUKIT hyötyvät laajasta alasta. Mitä isompi elinpiiri, sitä enemmän mahtuu riehumaan. Ihmisten tavoin koirat elävät pääasiassa lattialla, mutta lepäilevät mielellään myös sohvalla ja sängyllä, jos ne ovat sopivan korkuisia eläimen kokoon nähden. Pieni ei pääse hyppäämään korkealle.

   KISSAT ovat toisenlaisia. Niiden maailma on selkeästi kolmiulotteinen. Taitavina kiipelijöinä ne hyödyntävät yhtä hyvin pystyjä kuin vaakasuoria pintoja. Ihmiskodin pystysuuntia ei kuitenkaan ole suunniteltu liikkumista varten. Sen vuoksi kissaperheissä syntyy erimielisyyttä, missä sopii kulkea.

Kiipelypönttö keskellä eteishallia on suosittu, koska siitä näkee moneen suuntaan.

    LEMMIKEISTÄ on tullut karvaisia perheenjäseniä, jotka jakavat hyvät ja huonot elintapamme. Urheilullisten ihmisten koirat liikkuvat paljon. Vastaavasti sohvaperunoiden joukon jatkona lojuu sohvaperunakoiria ja miksei myös kissoja.

    MUKAVISTA yhteisistä hetkistä huolimatta vastuullamme olevien eläinten pitäisi voida käyttäytyä kuten esi-isänsä. Synnynnäinen tarve lajinmukaiseen käytökseen ei ole poistunut, vaikka elinpiiri on vaihtunut luonnosta suojatuksi sisätilaksi.

    PIENET villit kissapedot kulkevat mielellään muuallakin kuin tasamaalla. Sen vuoksi hyppy tuolille ei välttämättä riitä täyttämään kotikatin kiipeilyn tarvetta. Jos ei muuta ole tarjolla, viiksiniekka kipuaa verhoja pitkin katon rajaan.

    MEILLÄ mirrit puskevat kirjahyllyissä kirjojen takana ja kääntyillessään pudottavat niitä, koska tuntuvat olevan huonoja peruuttamaan. Raapimapuut ovat hitusen helpottaneet kiipeilyvimmaa, mutta niitäkään ei voi olla ylettömästi. Myös ihmisten on kyettävä asumaan mukavasti.

Kissa käyttää kirjahyllyn päätyrakenteita tikapuina kiivetessään.

    KYNTENSÄ kissat teroittavat sopiviksi katsomiinsa kohteisiin. Jos parempaa ei ole tarjolla, koukut isketään lähimmän tuolin käsinojaan. Meidän kollit suosivat seinänkulman tapettia sohvan ja jääkaapin välisellä matkalla.

    RAAPIMAPUUT tai -laudat tuovat ensiapua asumuksen suojaamiseen. Kokemuksesta tiedän, että kynsienhoitovälineet pitää sijoittaa mirrien tavanomaisten kulkureittien varrelle. Pyyntivälineet kunnostetaan muiden toimien ohessa. Niitä ei varta vasten lähdetä huoneen perälle teroittamaan.

    TOIMIVIN ratkaisu kuitenkin lienee, että kissojen palveluskunta opettelee sietämään jatkuvaa paikkojen repsotusta yhteisessä kodissa.

Korvikkeista tuli suosikkeja

    Lajinkehityksen aikana me ihmiset olemme sopeutuneet syömään ravintoa, joka koostuu kasvien varsista ja lehdistä, kukista, juurista, hedelmistä ja pähkinöistä. Ruokavaliota on tarpeen mukaan täydennetty eläinkunnasta peräisin olevilla aineksilla. Ne ovat olleet pääasiassa hyönteisiä ja toukkia, joita keräiltiin elinympäristöstä. Silloin tällöin saatettiin onnistua pyydystämään selkärankaisia saaliita joko maasta, vedestä tai ilmasta.

Nyhtökaurapaketti kiinnostaa kissaa.

Nyhtökaura-paketti kiinnostaa kissaa.

    Muinaisuudessa tapahtunut sekaravintoon sopeutuminen näkyy edelleen ihmislajin ruoansulatuselimistössä. Talttamaiset etuhampaat soveltuvat ruokapalan irrottamiseen. Koska leuat liikkuvat sivusuunnassa, leveät poskihampaat möyhentävät tehokkaasti haukatun kimpaleen helpommaksi niellä. Samalla siihen sekoittuu sylkeä, joka edistää ruoan sulamista. Suolistomme on suhteellisen lyhyt ja melkoisen tehokas kuten muilla sekaruokaa syövillä eläinlajeilla.

    Ihmisten nykyinen ruokavalio on kovasti erilainen. Aikojen saatossa lihasta on tullut niin keskeinen osa ateriaamme, että kansakuntien vaurauden voi päätellä lihankulutuksen määrästä ja laadusta. Mitä vauraampi maa, sitä paremmin liha maistuu.

    Kun yhteiskunnan olot alkavat vakiintua, lihan kulutus kasvaa. Aluksi lisääntyy punaisen lihan syönti, mutta varallisuuden edelleen parantuessa valkoinen liha syrjäyttää sen. Nykyisin suihin katoaa niin suuria lihamääriä, että niitä on mahdollista tuottaa vain teollisissa olosuhteissa.

Nyhtökaura teki oharit.

Nyhtökaura teki oharit.

    Viime vuosina entistä useampi on tiedostanut ylenmääräisen lihansyönnin moninaiset haitat ja ryhtynyt etsimään vaihtoehtoja. Ruokateollisuus on vastannut kysyntään.

    Kesän aikana ruokakauppoihin tuli muutaman kuukauden välein kaksi kotimaista kasvipohjaista lihan korviketta. Nyhtökaura muistuttaa ulkonäöltään revittyä nyhtöpossua, mutta on tehty kaurasta. Härkis on nimetty valmistusaineensa, härkäpavun, mukaan. Se on Suomessa yleisesti rehun raaka-aineeksi viljelty palkokasvi.

    Ensivaikutelma molemmista ennen näkemättömistä tuotteista ei välttämättä houkuttele: myyntirasian pohjalla lojuu tumman ruskeita kokkareita. Maistoin molempia kylmänä suoraan rasiasta. Härkiksestä pidän sellaisenaan, mieto pavun maku tuntuu mukavalta ainakin papuruokien ystävästä.

Härkis-paketti.

Härkis-paketti.

    Meidän keittiössä Härkiksestä syntyi maukas pastakastike ja nyhtökaura korvasi risotossa broilerin. Mausta ei kummassakaan tarvinnut tinkiä, mutta yllätys oli valmistuksen nopeus. Lihankorvikkeet ovat kypsiä ruokia, joten niitä ei enää tarvitse kypsentää, riittää että ne lämpiävät.

    Nyhtökaura tuli markkinoille ensimmäisenä ja sen vuoksi Härkistä näkyvämmin. Suuri osa tuttavistani tuntee sen vain nimeltä, koska kaupan hylly on nimikkeen kohdalta jatkuvasti tyhjä. Härkistä on ollut paremmin saatavilla, mutta takaiskuja on tullut. Myös Härkis voi odottamatta puuttua kantakaupan valikoimasta.

Vähän syöty Härkis-pasta-annos.

Vähän syöty Härkis-pasta-annos.

    Toivotan menestystä molemmille lihan korvikkeille. Niiden käyttö vähentää teollista lihan tuotantoa ja sitä kautta eläinten kärsimystä. Myös ilmasto- ja ympäristöongelmien kasvu taantuu. Ravintoa riittää entistä useammalle maapallon asukkaalle, kun kasvikset syödään sellaisenaan eikä niitä muuteta eläinten avulla lihaksi. Omakin terveys kohentuu.