Tag Archives: luonto

Varttuneiden turkulaisten vihreä kaupunki

Kaupungissa asuvia, nuoria, koulutettuja naisia. Se on mielikuva vihreistä, mutta se ei ole koko totuus. Meitä vihreitä on kaiken ikäisiä. Jäin vuoden alusta eläkkeelle Helsingin yliopiston professorin tehtävästä, jossa tutkin ja opetin lääkkeiden käyttöä eläinlääketieteen opiskelijoille, tuleville kollegoille. Muualla vietetyistä työvuosista huolimatta kotini on aina ollut Turussa.

Turun vihreiden tavoitteena on kaupunki, joka huolehtii jokaisen hyvinvoinnista. Tulossa oleva sosiaali- ja terveyden huollon uudistus siirtää sote-palvelut valtion hoidettavaksi, mutta siitä huolimatta kaupungille jää monia tärkeitä vastuita asukkaiden hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Kaupungin tarjoamien asumispalveluiden, kotiin annettavien palveluiden ja yleisen palveluohjauksen tulee olla helposti saavutettavissa huolimatta siitä, asuuko keskustassa vai lähiössä. Taloudellisesta tilanteesta riippumatta jokaisen on saatava tarvitsemansa apu ja hoiva.

Koska yhteistyö lisää toiminnan vaikuttavuutta, osa kaupungin kontolla olevista tehtävistä kannattaisi järjestää yhdessä järjestöjen, seurakuntien, yritysten ja muiden paikallisten osaajien kanssa. Järjestäjästä huolimatta kaikessa toiminnassa on tarpeen painottaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Inhimillisten syiden lisäksi ne ovat myös taloudellisesti kestäviä valintoja.

Nykyaikainen teknologia mahdollistaa monet palvelut verkossa ja etäyhteyden välityksellä. Niiden kehitys on ollut nopeaa. Sen vuoksi kaikki eivät ehkä ole halunneet tai osanneet pysyä edistyksen mukana ja silloin on vaara syrjäytyä. Vihreässä Turussa yhteiskunnan digitaalisiin haasteisiin vastataan tarjoamalla neuvontaa, henkilökohtaista ohjausta ja monipuolista apua sähköisten palvelujen käyttämiseen. Sen lisäksi varmistetaan, että palveluiden fyysinen vaihtoehto on aina olemassa.

Kaikenikäisten vihreä Turku tukee monenlaisia musiikki- kuvataide- ja muita kulttuuritapahtumia, jotta jokainen löytää niistä omansa. Tapahtumajärjestäjiä kannustetaan tuottamaan tilaisuuksia, joissa on mahdollisuus sukupolvet ylittävään yhteisöllisyyteen. Ennakkoluuloton eri-ikäisen kohtaaminen voi osoittautua kaikkia osapuolia rikastuttavaksi kokemukseksi.

Luonnon läheisyys tukee terveyttä ja hyvinvointia. Lähiluonto kuuluu kaikille ja parhaiten se toteutuu kaupungin tekemällä kaavoituksella. Käytännössä jokaisen turkulaisen pitäisi päästä vaivatta kotiovelta viheralueelle, puistoon, niitylle, kaupunkimetsään tai ainakin ison vihreän puun siimekseen. Kirjoitan aiheesta enemmän täällä.

Vihreä kaupunki pitää huolta eläinasukkaista olivat ne lemmikkejä tai luonnoneläimiä. Tarjolla on lähes parikymmentä koirapuistoa, joissa viihtyvät sekä ihmiset että koirat. Onnellisuushormoni oksitosiinin pitoisuus lisääntyy sekä koirissa että omistajissa yhteisen leikin melskeessä.

Luonnoneläinten elinehtojen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilymiseksi. Sen vuoksi Turku on ryhtynyt tekemään monimuotoisuusohjelmaa eli Lumoa. Siihen sisältyvät muun muassa viherkäytävät tai vihersillat, jotka helpottavat eläinten siirtymistä viheralueelta toiselle.

Kaiken kaupungin toiminnan pitää perustua kestävään taloudenpitoon ja avoimeen päätöksentekoon. Avoimuuden on toimittava molempiin suuntiin. Asukkaiden pitää saada tietoa kaupungin päätöksistä taustoineen, mutta myös asukkaita pitää kuulla ja heidän mielipiteensä huomioida päätöksiä tehtäessä.

Vihreiden Turku on hyvä paikka asua ja elää. Nuorille ja meille varttuneille.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas 2021 Turussa. Tämä kirjoitus liittyy vaalikampanjaani.

Ihmisen lyhyt luonnonhistoria

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Kaikesta väestöstä jo yli puolet asuu kaupunkialueella, myös Suomessa. SYKE (Suomen ympäristökeskus) ennustaa, että suuntaus vain jatkuu. Koronapandemiasta johtuva etätöiden tekeminen vapaa-ajanasunnoilla ei merkittävästi vaikuta tilanteeseen.

Kaupungissa asumisen historia on kovin lyhyt, jos sitä vertaa ihmisen omaan kehitykseen osana luontoa. Alkuhistoriansa aikana lajimme vietti liikkuvaa elämää, jolloin ravinto saatiin keräämällä ja saalistamalla. Tuolloin metsien tai alavien maiden vihreä luonto ympäröi varhaisia esi-isiämme koko elinajan.

Paikoilleen asettuminen tapahtui maatalouden alkaessa muotoutua noin kymmenentuhatta vuotta sitten. Ensimmäiset kaupunkitaajamat syntyivät sen jälkeen.

Vaikka nykyisin elämme kivisissä kaupungeissa viimeisen teknologian ympäröimänä, kehityshistoriamme vuoksi olemme edelleen osa luontoa. Se on syy, miksi rentoudumme liikkumalla luonnossa, lajimme alkuperäisessä elinympäristössä. Myös pelkällä vihreällä värillä on meihin rauhoittava vaikutus. Siksi sairaaloiden ja julkisten rakennusten sisäseinät on usein maalattu vihreän sävyillä.

Myös ihmisen biologia on peräisin ajoilta, jolloin esi-isämme elivät tiiviissä kosketuksessa maapohjaan. Sen myötä heidän elimistönsä sopeutui siihen, että ympärillä oli jatkuvasti paljon muun muassa bakteereita. Elimistö kehitti niitä vastaan tehokkaan puolustuksen, immuunijärjestelmän.

Meidän aikanamme lasten allergiat ovat yleistyneet. Yhdeksi syyksi epäillään liian puhdasta elinpiiriä. Ikivanha puolustusjärjestelmämme on edelleen virittynyt kierroksille, joilla se kävi kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Jos tiivistä kosketusta maaperään ei ole, lasten kehittyvä immuunipuolustus etsii uusia toimintakohteita, jotka voivat olla esimerkiksi kasvien siitepölyä tai ruoka-aineita.

Tutkimustieto on paljastanut, että juuri tietyt maabakteerit koulivat lasten kypsyvää puolustusjärjestelmää. Sen vuoksi on välttämätöntä, että lasten puolustusjärjestelmä pääsee varhaiseen kosketukseen maaperän bakteereiden kanssa.

Kun rakennamme kaupunkeja, meidän pitää tiedostaa, että olemme osa luontoa ja tarvitsemme sitä päivittäin. Tiivis yhdyskunta on usein kaupunkirakenteen tavoitteena, koska siten rakennusmaa saadaan tehokkaaseen käyttöön, vesi- ja viemäriverkostot ovat edullisempia ja liikkumisen välimatkat lyhenevät.

Kaupunkisuunnittelun pitää tarjota jokaiselle asukkaalle mahdollisuus kävellä kotiovelta viheralueelle. Kaupunkiluontoa vastustetaan kustannusten vuoksi. Joko viheralueen muodostaminen ja ylläpitäminen aiheuttavat kuluja tai kyseinen alue on pois tuottoisalta rakentamiselta. Mutta vastahanka on lyhytnäköistä.

Jos arvioimme, miten monta sairaspoissaoloa kaupunkiluonnossa liikkuminen estää, saadaan vihreälle kaupunkitilalle laskennallista euromääräistä tuottoa. Myös allergialta säästyneet lapset vähentävät sairaanhoidon kuluja. Kaupunkien viheralueet eivät ole pelkkiä kuluja. Ne lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja sen myötä alueen houkuttelevuutta ja tuottavuutta.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokkaana Turussa. Tämä kirjoitus liittyy vaalikampanjaani.

Keskikesän luontouutisia kaupungista

Lapsen kädessä olevaan jäätelötötteröön kohdistuu lokkiparven äänekäs hyökkäys. Tilanne on paikallisten kaupunkiuutisten vakiokamaa. Vanhemmat paheksuvat lintujen röyhkeyttä. Lapsi ehkä säikähtää lähelle tulevia siipeilijöitä, mutta yhtä hyvin myös aikuisten voimakkaita reaktioita.

Lokit eivät kuitenkaan ole röyhkeitä. Ne toimivat kuten perimä säätää ja lajitoverit ovat opettaneet. Ruoka on itse hankittava sieltä missä sitä on. Lokkilintujen lajinmukaista ravintoa ovat pienet kalat ja muut eliöt, joita ne napsivat vedestä tai rannoilta. Ihminen on kuitenkin ottanut omaan käyttönsä lokkien luonnollisia asuinalueita, joten niiden elintila on kaventunut. Sopeutuvaiset lokit ovat alkaneet hyödyntää ruoantähteitä. Niistä on pikkuhiljaa tullut kaltaisiamme kaikkiruokaisia.

Roope-lokki (edessä) on päivystänyt kauppatorin kalatiskin edessä vuosikausia. Lintua ei ole rengastettu, joten sen tunnistaminen aina samaksi yksilöksi ei ole täysin varmaa.
Roope-lokki (edessä) on päivystänyt kauppatorin kalatiskin edessä vuosikausia. Lintua ei ole rengastettu, joten sen tunnistaminen aina samaksi yksilöksi ei ole täysin varmaa.

Lajina lokit ovat äänekkäitä muuttolintuja. Kevääni alkaa, kun ensimmäiset lokit kuuluvasti kirkuvat kotikaupunkini kaduilla. Nimenomaan kuulen tulokkaat, voi kulua muutama päivä ennen ensimmäistä näköhavaintoa. Ihmisen korvissa ei niin kaunis ääni kaikaa kauas. Se on kuitenkin viesti. Lajitoverit varmasti ymmärtävät kovaäänisen ulostulon meitä paremmin.

Kuluvalla viikolla kotikaupunkini valtalehti julkaisi kesäuutisen oudosta lokkiparvesta: se oli täysin hiljainen. Omakotitalon yllä oli kierrellyt kolmisenkymmentä lokkia ääntä pihauttamatta. Asukkaat olivat asiasta huolestuneet ja lehti oli pyytänyt lintuspesialistin mielipidettä poikkeukselliseen ilmiöön.

Tämän kesän lokinpoikaset paistattelevat päivää kaupunkia halkovan joen rannalla. Ruskea on hyvä suojaväri nuorukaisille. Kuva JKivinen

Asiantuntijan mukaan hiljaiset linnut olivat todennäköisesti etsimässä ravintoa. Lokit kuulemma pitävät mansikoista, joten voi olla, että olivat etsimässä puutarhasta kypsiä punaposkia. Uutinen päättyi siihen. Hiljainen lokkiparvi todennäköisesti siirtyi muualle.

Niukka tietämys eläinten lajinominaisuuksista vaikeuttaa niiden käyttäytymisen ymmärtämistä. Tunnetusti äänekkäiden lintujen äänettömyys pihamaan yllä aiheutti asukkaille turhaa huolta. En tiedä, miten tieto ongelmasta kulkeutui sanomalehteen. Toivottavasti asiasta puhuminen kuitenkin vähensi asianomaisten villilintuihin kohdistuvaa epäluuloa.

Liian usein eläinten käyttäytymistä ymmärtämättömät kansalaiset ottavat yhteyttä viranomaisiin ja vaativat häiritseviksi kokemiensa yksilöiden poistamista. Ihmiset ja muut eläimet muodostavat yhdessä luonnon kokonaisuuden. Meillä kaikilla on yhtäläinen oikeus elää.