Tag Archives: maalaus

Varo Milanon äkäisiä hyttysiä!

 

    Puoli miljoonaa kesäkotia todistaa, että suomalaiset rakastavat maaseutua, saaristoa, enemmän tai vähemmän villiä luontoa. Metsässä kävely on suorastaan terapiaa. Vaikka arki eletään kaupungissa, lomalla ja vapaa-ajalla halutaan pois ruutukaava-alueelta sellaiseen ympäristöön, jossa kaikkea ihmisen luomaa on vähemmän.

    Mutta aina löytyy poikkeuksia. Jotkut viihtyvät kaupunkiympäristössä myös kesällä ja lomalla. Olen yksi heistä. Minulla ei ole edes vähäistä tarvetta vetäytyä maaseudun rauhaan. Asumattomat luontomaisemat ovat kauniita, mutta eivät puhuttele. Pelkkä ajatus vajaasti varustellusta mökistä ja kaikkialla kuhisevista hyttysistä tuottaa pitkän sarjan vilunväristyksiä.

Maurizio Catellanin veistos keskellä Milanon businesskortteleita. Teoksen sanoman voi jokainen keksiä itse, koska tekijä ei ole sitä kertonut.

    Suurkaupungit sen sijaan herättävät kiinnostuksen ja suorastaan kutsuvat käymään ja katsomaan. Miltä tuolla tuoksuu? Millaista siellä olisi asua? Tämän kesän matkakohteeksi valikoitui Milano, Pohjois-Italian Lombardiassa sijaitseva yli miljoonan asukkaan metropoli. Hyvät lentoyhteydet ja kiinnostus terveelliseen välimerelliseen ruokaan tekivät valinnan helpoksi.

    Matkaoppaat nimeävät kohteita, joissa on ihan pakko käydä. Milanossa itseoikeutettu ykkönen on keskustan katedraali, Duomo. Sen näkemällä turisti ikään kuin ottaa kaupungin haltuunsa. Euroopan toiseksi suurimpaan kirkkoon mahtuu kerralla 40 000 ihmistä. Saman verran kuin Raumalla on asukkaita. Pääsymaksun ja puolen tunnin jonotuksen jälkeen voin vahvistaa, että vaikuttava pyhättö.

    Kävelymatkan päästä löytyy Santa Maria delle Grazie kirkko, jonka vanhan ruokasalin päätyseinää koristaa yksi maailman kuuluisimmista maalauksista, Leonardo da Vincin Viimeinen ehtoollinen. Mestarin kovia kokenut työ osoittautui ennakkomaineensa veroiseksi. Kohtaamisen tunnelma oli melkein harras. Opin myös, että teos toi perspektiivin käsitteen ja ihmisten kasvoilla näkyvät tunteet maalaustaiteen historiaan.

    Jos aika ja tarmo antavat myöden, kannattaa tutustua Milanon kanaaleihin eli navigleihin, matkailijoita ohjataan edelleen. Vesiväylien rannat ovat pullollaan eritasoisia ravintoloita, joista jokainen taatusti löytää mieleistään purtavaa ja palan painiketta kukkarolleen sopivaan hintaan.

    Seurueemme otti vinkistä vaarin ja istahti illan suussa ravintolan terassille kokemaan vähitellen vilkastuvaa suurkaupungin iltaelämää kanaaleilla. Ssssss… sssss… ssss… sssss… Jokin hipaisi paljasta nilkkaa. Ssss… Toinen kontakti tuntui käsivarrella. Huitaisin jalkaa, läpsäytin käsivartta. Pienet pirulaiset olivat käyneet kimppuun.

Hävityn hyttyssodan lopputulos. Raivokkaasti syhyäviä puremia käsivarressa.

    Hyttysten hyökkäys tuli käsittämättömänä yllätyksenä. Ininä jatkui ja keskityin nappaamaan rauhanhäiritsijöitä hengiltä. Ponnekkaasta huitomisesta huolimatta onnistuin todistetusti nitistämään vain yhden verenimijän. Jälkeenpäin löysin itsestäni 17 puremaa, joten hävisin taistelun hyttysiä vastaan 17-1.

    Myöhemmin kävi ilmi, että röyhkeiden siivekkäiden saalistusmatkat olivat ravintolan tiedossa. Sen vuoksi sieltä olisi voinut löytyä torjuntavälineitä, esimerkiksi hyttyskarkottimia. Keskellä hyönteissotaa se ei kuitenkaan ehtinyt tulla mieleen. Puolustustaistelu vei kaiken huomion. Lopulta antauduimme ja poistuimme lyötyinä taistelutantereelta.

    Nyt on palautteen antamisen paikka muilta osin hyvin onnistuneesta lomamatkasta. Milanon matkaoppaista puuttuu oleellinen tieto: varokaa äkäisiä hyttysiä!

Karhut maalareina

    KÄVIN taidenäyttelyssä Karhupuiston laidalla nököttävässä Kallion kirjastossa. Esiin oli ripustettu karhujen tekemiä maalauksia sekä valokuvia itse maalareista. Näyttelyn oli koonnut karhujenhoitaja Pasi Jäntti.

    TAITEILIJOISTA tunnetuin on Juuso-karhu, joka asuu Kuusamon suurpetokeskuksessa. Sieltä löytyy myös taiteilijan työtila, joka on ulkona vapaasti auringonvalossa kylpevä kesäateljee. Muunlaista ei tarvita, koska talven Juuso nukkuu.

Juuso-karhu maalausharrastuken parissa.

    HARRASTUS alkoi sattumalta, kun pitkästymisen partaalla olevalle suurpedolle tarjottiin virikkeitä. Etukäteen ei ollut tietoa, mitä Juuso tekisi palalle vaneria ja värivalikoimalle. Lopputulos yllätti iloisesti, kun töitä alkoi syntyä.

    JUUSO maalaa silloin kun haluaa. Hän tekee maalaukset vaneriin kiinnitetylle akvarellipaperille käyttäen sormi- ja kasvovärejä. Karhut erottavat värejä ja hoitajien mukaan ne ovat taiteilijalle tärkeitä. Siniset ja punaiset tuntuvat olevan suosikkeja. Kontio on käyttänyt myös puolukoita ja mustikoita kuvien luomiseen.

    TYÖ muotoutuu tassuilla, poskella tai muuten vaan keskeneräisen maalauksen päällä kierimällä. Joskus raju viimeistely aiheuttaa sen, että akvarellit pitää kerätä pois vielä märkinä, kuivata ja silittää ennen varastoon siirtämistä.

    KOSKA maalaaminen on vapaaehtoista, mesikämmen voi pitää paussin milloin vain. Maalauspöydän lähellä sijaitsee lampare, jossa turkin voi tarvittaessa käydä kastamassa. Syynä rypemiseen voi olla taiteilijan oma mukavuus kesäkuumalla tai ehkä taiteen tekemisen vaatima työvälineen muokkaus.

Juuson teos. Työ on tehty syksyllä 2016.

    TEOKSIA on syntynyt useita ja ne miellyttävät myös toisen lajin taiteellista silmää. Juuson maalauksia on myyty karhutaiteen keräilijöille eri puolilla maata. Saaduilla rahoilla on kohennettu suurpetokeskuksen tiloja.

    EMME tiedä, mitä karhu maalatessaan ajattelee ja tuntee. Eläimen omasta halusta lähtöisin oleva toistuva toiminta kuitenkin osoittaa, että siihen liittyy positiivisia mielentiloja. Uudet tutkimustulokset osoittavat, että eläimet kykenevät tuntemaan ainakin perustunteita, iloa, pelkoa ja vihaa.

    KARHUA ei ole opetettu työstämään tietynlaisia kuvioita. Se mitä paperille syntyy, on pelkästään eläimen omasta päästä lähtöisin. Värien valitseminen ja lätkiminen vaalealle pinnalle antavat ymmärtää, että maalausrupeamaan voisi sisältyä hetkellistä harkintaa ja ajatustyötä. Sen määrästä ja laadusta ei voi sanoa mitään.

    ELÄINTEN opettaminen tai pakottaminen toimimaan ihmisten tavoin saattaa sisältää eettisiä ongelmia. Omaksi huvikseen maalaavan Juuso-karhun osalta niitä ei löydy. Juuso tuskin panee pahakseen, että jossain vaiheessa luomistyötä akvarellit kerätään pois ja myydään sen oman mukavuuden lisäämiseksi.

 

Lähteinä on käytetty Kuusamon suurpetokeskuksen sivuja sekä karhujenhoitaja Pasi Jäntin tiedotusvälineille antamia haastatteluja.