Tag Archives: mielenterveys

Asukkaiden erilaiset tarpeet on huomioitava hyvinvointialueen palveluissa

Tammikuun aluevaalien jälkeen tiedämme, ketkä suunnittelevat ja päättävät uusista sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Valituiksi tulleilla on vastuullinen tehtävä järjestää ne yhdenvertaisesti koko maakunnan alueella.

Asuinpaikasta ja iästä riippumatta jokaisen asukkaan pitäisi saada tarvitsemansa palvelu nopeasti ja sujuvasti omalla äidinkielellä. Hoidon tarpeen arviointi pitäisi tehdä saman päivän aikana ja varsinainen hoito aloittaa viikon sisällä.

Terveyskeskukset kuntoon

Tehtävä ei ole helppo, koska tällä hetkellä meillä on lukuisia sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia. Tilanne on johtanut hajanaiseen palveluverkkoon. Toimintayksiköiden työtavat vaihtelevat, tehdään päällekkäisiä töitä, asiakkaita juoksutetaan paikasta toiseen, eikä välttämätön tieto aina siirry heidän mukanaan.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako on päässyt vinoutumaan. Kun terveyskeskuksiin ei mahdu, apua hakevat ohjautuvat kuormittaman erikoissairaanhoitoa, vaikka asia voitaisiin paremmin hoitaa terveyskeskuksissa.

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on ohjata perusterveydenhuoltoon tarpeeksi resursseja, jotta potilaat voidaan hoitaa nopeasti lähipalveluna. Vaativampaa hoitoa tarvitsevat ohjattaisiin edelleen erikoissairaanhoidon piiriin.

Selkeä hoitopolku jokaiselle

Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat. Tämä pitäisi huomioida hyvinvointialueiden palveluiden tarjonnassa ja voimavaroissa heti alusta alkaen. Helposti haavoittuvat lapset ja nuoret tarvitsevat erityistä huolenpitoa. Mielenterveyspalveluita hakevien asiakkaiden lukumäärä kasvaa. Moniongelmaiset tarvitsevat muita runsaammin kaikenlaisia yhteiskunnan palveluita.

Erikoisryhmien lisäksi pitäisi muistaa myös ihan tavalliset ihmiset, jotka hakevat terveydenhuollosta apua vaikka flunssan ikävien jälkitautien kukistamiseen.

Varsinaissuomalaiset ikääntyvät. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna viidesosa turkulaisista oli yli 64 vuotiaita. Vastaavasti Taivassalon asukaista heitä oli joka kolmas. Ja suunta jatkuu, eläkeikäisten määrä kasvaa joka kunnassa.

Ikääntyvän väestön vuoksi pitäisi hyvinvointialueen tulevien toimintojen suunnittelussa kyetä ennakoimaan lisääntyvä hoitotarve ja esimerkiksi tuetun asumisen kysynnän kasvu.

Menojen kasvu pitäisi saada talttumaan

Sujuvampien hoitopolkujen avulla on tarkoitus vähentää terveyden ja hyvinvoinnin eroja maakunnan eri osissa, mutta samalla pitäisi hillitä kustannusten nousua. Niiden paisumista ei voi pysäyttää, mutta järkevällä toiminnalla menojen kasvun hidastamisen pitäisi olla mahdollista.

Kireä aikataulu on haaste, joka realisoituu ensimmäisen aluevaltuuston aloittaessa työnsä maaliskuun alussa. Uuden järjestelmän pitäisi olla toimintakunnossa vuoden 2023 alussa. Ongelmista huolimatta sote-uudistus tarjoaa mahdollisuuden parempaan terveyteen ja hyvinvointiin.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Lapsilla ja nuorilla on oikeus laadukkaaseen koulutukseen

Koronapandemia kurittaa, mutta rokotusten myötä vihulainen saataneen kuriin. Kulkutaudin jälkiä kuitenkin hoidetaan pitkään. Sen vuoksi uusi kaupunginvaltuusto joutuu heti kohtaamaan haasteita, joista ei ole kokemuksia.

Koronan aiheuttamien ongelmien jälkihoito voi kestää kauan. Lapset ja nuoret ovat erityisen haavoittuvia sosiaalisten rajoitusten, harrastusten loppumisen ja etäkoulun vuoksi. Siksi he ovat ryhmä, johon kunnan tukitoimia pitää erityisesti kohdistaa. Kustannusten määrää on vaikea ennustaa.

Osalla nuoria etäkoulu on sujunut hyvin, mutta on myös heitä, joiden oppimista poikkeusolot ovat vaikeuttaneet. Oppimistavoitteiden saavuttamiseksi heille pitäisi järjestää tukiopetusta joko henkilökohtaisesti tai pienryhmissä. Luokkatovereiden matkassa pysyminen ja heiltä saatu vertaistuki voivat olla hyväksi koulu-uran jatkolle.

Koronarajoitusten aikana myös nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat ovat kiinnittäneet huomiota. Sen vuoksi olisi varmistettava, että kouluissa on tarjolla matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joihin ei tarvita lähetettä ja jotka sijaitsevat koulun omissa tiloissa. Mielenrauha edistää oppimista.

Perhe on ihmisen elämän perusta. Poikkeuksellisessa ajassa vanhemmilta vaaditaan erityisen paljon, kun he huolehtivat omasta ja lastensa hyvinvoinnista. Koronarajoitukset ovat voineet heikentää toimeentuloa ja lisätä päihteiden käyttöä. Syystä riippumatta perheen ongelmat heijastuvat lapsiin ja nuoriin. Sen vuoksi myös perheiden saataville pitäisi tuoda helposti tavoitettavia tukipalveluita.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa ensisijaisesti valtiota, mutta myös kuntia, joille valtio on jakanut tehtäviään. Sopimukseen perustuen kuntien pitäisi tehdä mahdolliseksi, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi ainakin yksi harrastus, jos sellainen syystä tai toisesta uupuu. Mieluisa vapaa-ajan tekeminen tukee hyvinvointia ja sen myötä oppimista.

Lasten ja nuorten koulutuksesta ja hyvinvoinnista on tarkoituksenmukaista huolehtia kokonaisvaltaisesti. Monikanavaiseen lähestymiseen liittyvät saumattomasti oppimiseen auttaminen ja mielen tasapainon turvaaminen, harrastaminen ja mahdollisesti myös koko perheelle annettu tuki. Lisäksi kannattaisi kysyä lapsilta ja nuorilta, mitä he itse tarvitsevat.

Suomalainen peruskoulu on kansainvälisesti arvostettua. Koronasta huolimatta pitää osata toimia niin, että laadukas koulutus jatkuu. Kuntapäättäjät ovat siinä avainasemassa. Jokaiselle oppivelvollisille on taattava yhdenvertainen mahdollisuus oppimiseen.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus liittyy vaalikampanjaani.