Tag Archives: perusterveydenhuolto

Paremmat SOTE-palvelut samalla rahalla – miten se on mahdollista?

Kustannusten kasvun hillitseminen on SOTE-uudistuksen suurista tavoitteista toinen. Asukkaiden välisten hyvinvointierojen kaventaminen on se toinen.

Kulujen jatkuva lisääntyminen johtuu suureksi osaksi väestön ikääntymisestä. Kun elämme entistä pidempään, välttämättömien palveluiden tarve kasvaa.

Jo tällä hetkellä terveyspalveluiden tarve on suurempi kuin tarjonta. Tilanne on johtanut siihen, että apua tarvitseva asiakas ei saa palvelua, jota on lähtenyt hakemaan. Tai hän saa turhaa palvelua tai ei saa palvelua lainkaan.

Kun asiakas joutuu odottamaan, hänen ongelmansa usein lisääntyvät, ja niiden ratkominen edellyttää taas uusia palveluita.

Myöhästyneet tai turhat palvelut kuormittavat palvelutuotantoa ja lisäävät kustannuksia ilman vaikutusta asiakkaan hyvinvointiin. Niistä aiheutuneet kustannukset ovat järjestelmän itse aiheuttamia, joten niiden poistamisen pitäisi olla mahdollista. Käytännössä se tarkoittaa, että pitää muuttaa tapaa, jolla palveluita tuotetaan.

Pieni säätö tai muutaman lisähenkilön palkkaaminen eivät yleensä riitä, vaan tarvitaan näkemystä ja rohkeutta tehdä asiat toisin kuin ennen. Niitä löytyy Sotkamon kunnasta.

Jonotus loppuu, kun jokaiseen puheluun vastataan

Sotkamo pääsi eroon terveysaseman jonoista purkamalla vanhan toimintamallin. Vakiintunut jako akuuttiin ja kiireettömään palveluun poistettiin, ja jokaiseen yhteydenottoon vastattiin heti.

Uudistuksen tulos yllätti: kaikkia yhteyttä ottaneita ehdittiin palvella saman päivän aikana.

Jokaiselle potilaalle nimettiin omahoitaja, joka toimi yhteyshenkilönä ja vastasi asiakkaan palveluista kokonaisuudessaan.

Terveysasemalle soitettuaan asiakas kävi palvelutarpeen läpi omahoitajan kanssa. Samalla omahoitaja arvioi, miten olisi paras edetä: riittäisikö sairaanhoitajan apu vai tarvittiinko lääkäri.

Palvelu tapahtui tiimeissä, joissa tiimivastaavan tehtävät kiersivät. Lääkäri oli koko ajan lähellä, joten häntä saattoi konsultoida saman tien.

Puhelimella tuotettujen etäpalveluiden määrä tiimeissä vaihteli kolmasosasta lähemmäs sataa. Mitä pidempään tiimi oli työskennellyt samojen asiakkaiden kanssa, sitä suurempi osa asioista hoitui puhelimella.

Luottamuksen rakentaminen asiakkaan ja hoitotiimin kanssa on tärkeää, mutta puhelimessa se voi olla vaikeaa. Eikä kaikkia asioita voi hoitaa etänä niiden arkaluontoisuuden vuoksi. Näille asiakkaille varattiin tavanomainen mahdollisuus henkilökohtaiseen tapaamiseen terveysasemalla.

Uusiin toimintatapoihin tottuminen ottaa aikansa

Täysin uudenlainen tapa toimia vaati henkilökunnalta ja asiakkailta tottumista. Toisilta se sujui nopeammin ja paremmin, toisilta heikommin. Muutosvaiheen jälkeen hoitotiimin jäsenet yleensä olivat tyytyväisiä järjestelyyn.

Osa asiakkaista tykästyi nopeaan palveluun, mutta osa ei pitänyt siitä, että ensin asia piti kertoa omahoitajalle ja sen jälkeen uudestaan toiselle hoitajalle tai lääkärille.

Lopullista asiakastyytyväisyyttä ei Sotkamossa vielä ole mitattu, joten täsmällistä tietoa ei ole. Vielä ei myöskään tiedetä, kuinka paljon asioita lopulta voidaan hoitaa puhelimessa. 

Kustannukset kurissa

Perusterveydenhuollon kustannusten nousu on saatu taittumaan Sotkamossa.

Siihen on vaikuttanut muun muassa vähentynyt röntgenkuvien ja laboratoriotutkimusten määrä. Potilaat ovat tuttuja, joten tutkimuksia ei tehdä kaiken varalta.

Terveysasemalla on myös laskettu, että saman potilasmäärän hoitamiseksi entisellä tavalla, olisi tarvittu kuusi lääkäriä lisää. Nyt heidän palkkakulunsa säästyivät.

Sotkamossa on vähän yli kymmenentuhatta asukasta, joten sieltä saatuja kokemuksia ei voi suoraan soveltaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen lähes puoleen miljoonaan ihmiseen. Se on kuitenkin hyvä esimerkki, miten uusi toimintamalli parantaa palveluita ja leikkaa kuluja.

Aluevaaleissa valituksi tulevat aluevaltuutetut ovat ison tehtävän edessä. Heidän pitää kyetä irtautumaan vanhoista kuvioista ja etsiä rohkeasti tuoreita ratkaisuja. Sotkamon kunnan terveysasema käy hyvästä esimerkistä.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

 

Asukkaiden erilaiset tarpeet on huomioitava hyvinvointialueen palveluissa

Tammikuun aluevaalien jälkeen tiedämme, ketkä suunnittelevat ja päättävät uusista sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Valituiksi tulleilla on vastuullinen tehtävä järjestää ne yhdenvertaisesti koko maakunnan alueella.

Asuinpaikasta ja iästä riippumatta jokaisen asukkaan pitäisi saada tarvitsemansa palvelu nopeasti ja sujuvasti omalla äidinkielellä. Hoidon tarpeen arviointi pitäisi tehdä saman päivän aikana ja varsinainen hoito aloittaa viikon sisällä.

Terveyskeskukset kuntoon

Tehtävä ei ole helppo, koska tällä hetkellä meillä on lukuisia sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia. Tilanne on johtanut hajanaiseen palveluverkkoon. Toimintayksiköiden työtavat vaihtelevat, tehdään päällekkäisiä töitä, asiakkaita juoksutetaan paikasta toiseen, eikä välttämätön tieto aina siirry heidän mukanaan.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako on päässyt vinoutumaan. Kun terveyskeskuksiin ei mahdu, apua hakevat ohjautuvat kuormittaman erikoissairaanhoitoa, vaikka asia voitaisiin paremmin hoitaa terveyskeskuksissa.

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on ohjata perusterveydenhuoltoon tarpeeksi resursseja, jotta potilaat voidaan hoitaa nopeasti lähipalveluna. Vaativampaa hoitoa tarvitsevat ohjattaisiin edelleen erikoissairaanhoidon piiriin.

Selkeä hoitopolku jokaiselle

Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat. Tämä pitäisi huomioida hyvinvointialueiden palveluiden tarjonnassa ja voimavaroissa heti alusta alkaen. Helposti haavoittuvat lapset ja nuoret tarvitsevat erityistä huolenpitoa. Mielenterveyspalveluita hakevien asiakkaiden lukumäärä kasvaa. Moniongelmaiset tarvitsevat muita runsaammin kaikenlaisia yhteiskunnan palveluita.

Erikoisryhmien lisäksi pitäisi muistaa myös ihan tavalliset ihmiset, jotka hakevat terveydenhuollosta apua vaikka flunssan ikävien jälkitautien kukistamiseen.

Varsinaissuomalaiset ikääntyvät. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna viidesosa turkulaisista oli yli 64 vuotiaita. Vastaavasti Taivassalon asukaista heitä oli joka kolmas. Ja suunta jatkuu, eläkeikäisten määrä kasvaa joka kunnassa.

Ikääntyvän väestön vuoksi pitäisi hyvinvointialueen tulevien toimintojen suunnittelussa kyetä ennakoimaan lisääntyvä hoitotarve ja esimerkiksi tuetun asumisen kysynnän kasvu.

Menojen kasvu pitäisi saada talttumaan

Sujuvampien hoitopolkujen avulla on tarkoitus vähentää terveyden ja hyvinvoinnin eroja maakunnan eri osissa, mutta samalla pitäisi hillitä kustannusten nousua. Niiden paisumista ei voi pysäyttää, mutta järkevällä toiminnalla menojen kasvun hidastamisen pitäisi olla mahdollista.

Kireä aikataulu on haaste, joka realisoituu ensimmäisen aluevaltuuston aloittaessa työnsä maaliskuun alussa. Uuden järjestelmän pitäisi olla toimintakunnossa vuoden 2023 alussa. Ongelmista huolimatta sote-uudistus tarjoaa mahdollisuuden parempaan terveyteen ja hyvinvointiin.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.