Tag Archives: Riistakeskus

Turkistarhat ovat riski kansanterveydelle

Lintuinfluenssa leviää voimakkaasti Suomen luonnonvaraisissa linnuissa. Erityisen paljon tartuntoja on havaittu lokeissa, mutta myös petolintuja on sairastunut. Raadoista on eristetty korkeapatogeeninen H5N1-tyypin virus. Korkeapatogeenisuus tarkoittaa, että viruksella on geneettinen kyky aiheuttaa vakava tauti.

Suomessa ei ole tänä vuonna todettu siipikarjassa lintuinfluenssaa. Sen sijaan virusta on löytynyt useiden turkistarhojen nisäkkäiltä. Sairastuneet ovat olleet kettuja, minkkejä ja supikoiria. Tartunta on todennäköisesti tullut lokkien mukana.

Turkistarhat eivät suojaa eläimiä tarpeeksi hyvin

Tarhattuja turkiseläimiä pidetään verkkopohjaisissa varjotaloissa. Ne ovat sivuilta avoimia katoksia, joihin eläinten häkit on sijoitettu pitkiksi riveiksi. Periaatteessa varjotalojen pitäisi olla rakenteeltaan sellaisia, etteivät linnut ja muut eläimet pääse kosketuksiin tarhaeläinten kanssa.

Käytännössä näin ei välttämättä ole, koska lintuinfluenssa on päässyt leviämään moniin turkistarhoihin. Vakavassa tilanteessa Suomen riistakeskus myönsi tarhureille poikkeusluvan 9 600 luonnon linnun ampumiseen. Asiantuntijat eivät pidä toimenpidettä järkevänä, koska ampuminen saattaa pahentaa tarhan tautitilannetta. Kun tapettuja linnunraatoja kerätään pois, mahdollinen taudinaiheuttaja pääsee helposti leviämään.

Lokit ovat muuttolintuja, mutta osa jää talvehtimaan Suomeen. Kuvan lokit ovat kokoontuneet Aurajoen jäälle.

Koronapandemian aiheuttanut SARS-CoV-2-virus onnistui siirtymään ihmisistä tarhaminkkeihin, koska minkkien ja ihmisten keuhkot ovat kudoksiltaan samankaltaisia. Tuolloin viruksen pelättiin muuttuvan minkeissä entistä tarttuvammaksi ja samalla oppivan kiertämään rokotteilla tuotettuja vasta-aineita. Virusmuunnoksen pelossa Tanskassa tapettiin 17 miljoona tarhaminkkiä.

Elokuun alussa Ruokavirasto teki samansuuntaisen päätöksen: kaikki minkit lopetetaan turkistarhoilla, jos niillä todetaan lintuinfluenssatartunta. Päätökset kettujen ja supikoirien lopetuksesta Ruokavirasto tekee tapauskohtaisesti.

Tähän mennessä 30 000 minkkiä ja 40 000 kettua on määrätty lopetettavaksi.  Niiden omistajille maksetaan eläinten täyden arvon mukainen korvaus valtion varoista.

Pandemia voi alkaa turkistarhoilta

Virustutkijat pitävät mahdollisena, että seuraava ihmisiä uhkaava pandemia saa alkunsa juuri turkistarhojen minkeistä. Arvostettu yhdysvaltalainen PNAS-tiedelehti tarttui aiheeseen ja julkaisi arvion tarhattujen turkiseläinten muodostamasta riskistä ihmiskunnan hyvinvoinnille.

Erityisenä pelkona on, että minkit saavat samanaikaisesti lintuinfluenssan ja hoitohenkilökunnalta ihmisen kausi-influenssan. Silloin on mahdollista, että näiden yhdistelmänä kehittyy entistä ärhäkämpi virus, joka tarttuu helposti yksilöstä ja lajista toiseen. Se voisi olla uuden pandemian alku.

Uuden pandemian estämiseksi turkistarhojen eläinten ja työntekijöiden tautisuojausta pitäisi kehittää paljon nykyistä paremmaksi. Sen lisäksi eläinten jatkuvaa tautiseurantaa pitäisi lisätä. Tehokkainta olisi, jos turkistarhat suljettaisiin.

 

Kirjoitus on julkaistu 7.8.2023 Turun Sanomien mielipidepalstalla (ilman väliotsikoita). Se löytyy täältä.

Turkuun tarvitaan eläinsuojelusuunnitelma

Eläimillä on tunteita. Ne kokevat kipua ja kärsivät. Sen vuoksi eettinen harkinta ja eläinsuojelulainsäädäntö edellyttävät, että kunnallisissa toimissa huomioidaan eläinten etu. Politiikkaa on, miten paljon tuo etu vaikuttaa päätöksentekoon.

Parhaiten eläinten etu toteutuu ehkäisemällä hyvinvointiongelmien synty ennakolta. Sen vuoksi Turun kaupungin pitää tehdä eläinsuojelusuunnitelma, joka kattaa kaikkiin eläviin eläimiin kohdistuvat toimenpiteet. Suunnitelma kannattaa päivittää säännöllisesti, jotta siitä on todellista hyötyä.

Eläinsuojelusuunnitelmassa kuvataan ne monet paikalliset toimijat, joiden vastuulla on huolehtia eläinten hyvinvoinnista. Koska heitä on useita, keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä käytettävissä olevat voimavarat tehdään näkyväksi. Kunnallisen suunnitelman vahvuutena on, että siinä voidaan huomioida paikalliset erityispiirteet.

Valvontaeläinlääkäri vastaa eläinsuojeluvalvonnasta ja tarvittaessa neuvoo eläinsuojelukysymyksissä. Hänen tukenaan on Turun kaupungin eläinhoitola, joka huolehtii löytöeläimistä ja eläinsuojelusyistä haltuunotetuista eläimistä.

Eläinsuojelun valvonta kuuluu myös poliisien ja terveystarkastajien tehtäviin. Käytännössä ei ole mahdollista, että jokaisella poliisihenkilöllä tai terveystarkastajalla olisi riittävä osaaminen eläinsuojeluasioissa. Sen vuoksi Turun alueelle pitäisi nimetä yksi tai useampi eläinsuojelutehtäviin keskittyvä poliisi, joka hoitaisi eläinsuojelutehtäviä sekä itsenäisesti että antamalla virka-apua esimerkiksi valvontaeläinlääkärille.

Eläinkolareissa autoilijan on vaikea arvioida loukkaantuneen eläimen vammojen vakavuus, jos se ehtii poistua paikalta. Poliisi johtaa mahdollisesti loukkaantuneen eläimen jäljestystä tai vaihtoehtoisesti Riistakeskus järjestää paikalle metsästäjät ja jälkikoiran.

Vaativissa eläinsuojelu- ja eläinpelastustehtävissä voidaan tarvita myös pelastustoimen osaamista. Jäihin pudonneen hirven tai kapeaan kalliokuiluun juuttuneen metsästyskoiran pelastaminen vaativat erityisosaamisen lisäksi välineistöä, jota on valmiina vain pelastustoimen edustajilla.

Pitkäaikaisen eläinten kaltoinkohtelun taustalla on usein henkilö, jonka oman elämän hallinta on jostain syystä horjunut. Sellaisessa tilanteessa asiaa hoitaviin virkamiehiin pitäisi ottaa mukaan sosiaalitoimen edustaja. Hänen tehtävänsä olisi auttaa eläimistä vastuussa olevaa ihmistä saamaan elämänsä sen verran järjestykseen, että eläimet voidaan palauttaa hänen hoitoonsa. Aina se ei onnistu.

Vapaaehtoisella eläinsuojelutyöllä on Turussa pitkät ja ansiokkaat perinteet. Turun eläinsuojeluyhdistys ry huolehtii apua tarvitsevien luonnonvaraisten eläinten hoidosta ja sen vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat antavat ohjeita koti- ja villieläinten pitoon liittyvissä kysymyksissä. Heille voi myös tehdä ilmoituksen, mikäli havaitsee tai epäilee eläimen huonoa kohtelua.

Eläinsuojeluun osallistuvien viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyötä kannattaisi tiivistää eläinsuojelun yhteistyöryhmän avulla. Yhteiskunnan toimintasektorit ylittävän laajan yhteistyön lisäarvosta hyötyisivät kaikki osapuolet: virkamiehet, vapaaehtoiset ja ennen kaikkea eläimet itse.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus liittyy vaalikampanjaani.