Tag Archives: ripuli

Ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointi on yhteinen

Varsinais-Suomen hyvinvointialue polkaistaan käyntiin vuoden 2023 alussa. Kunnianhimoisen sote-uudistuksen tavoitteena on järjestää sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut entistä toimivammaksi kokonaisuudeksi.

Eläinten ja ympäristön terveys eivät kuulu sote-uudistukseen, mutta niillä on silti monipuolinen vaikutus ihmisiin.

Eläimet lisäävät tai vähentävät hyvinvointia

Emme asuta maapalloa eläinlajeista irrallaan vaan yhtenä muiden joukossa. Sen vuoksi ihmisten ja eläinten hyvinvointi ovat vuorovaikutuksessa. Mitä läheisempi rinnakkaiselo, sitä suurempi on vaikutus.

Hyvinvoivat ihmiset jaksavat pitää asianmukaista huolta vastuullaan olevista eläimistä. Vastaavasti terveet ja elinvoimaiset eläimet tuottavat ihmisilleen enemmän iloa tai suurempaa taloudellista hyötyä.

Lemmikkien terveyttä ja hyvinvointia tukeva vaikutus on vahvistettu monissa tutkimuksissa. Koirat ja kissat vähentävät stressiä ja lisäävät hyvän olon tunnetta. Tunneside toimii myös toisinpäin. Eläimet rauhoittuvat, leikkivät ja tuntevat iloa ihmistensä kanssa puuhatessaan.

Kotieläimistä saadaan monenlaisia elintarvikkeita, maitoa, munia, lihaa. Alkutuotannon eläinten terveys ja hyvinvointi ovat turvallisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden perusedellytys. Sairaudet heikentävät esimerkiksi eläimestä saadun lihan laatua ja säilyvyyttä.

Useat taudinaiheuttajat, bakteerit, virukset, alkueläimet ja loiset, ovat lajien yhteisiä. Ne voivat tarttua eläimistä ihmisiin, mutta myös toisinpäin.

Pälvisilsa on sienen aiheuttama ihotulehdus, joka kosketuksessa siirtyy eläimen iholta ihmisen iholle. (Kokemusta on.) Vakavaa ripulia aiheuttava salmonellabakteeri puolestaan kulkee yksilöstä ja lajista toiseen ulosteiden mukana.

Ympäristö vaikuttaa ihmisten ja eläinten terveyteen

Ympäristön tila on yhteydessä ihmisten ja eläinten hyvinvointiin. Teollisuusjätteillä pilattu vesistö tai maaperä heikentävät ihmis- ja eläinasukkaiden terveyttä. Vastaavasti ilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa hengitystieoireita.

Luonnontilaisen ympäristön muokkaaminen rakennustonteiksi voi olla ihmisten etu, mutta samalla teko vaikuttaa kyseisen alueen eläinten ja kasvien olemassaoloon. Heikentyneistä elinmahdollisuuksista johtuen jotkin lajit taantuvat tehden tilaa muiden runsastumiselle.

Koronapandemia on itse luotu vitsaus. Koronavirus kehittyi todennäköisesti lepakoissa. Ihmiset pilkkoivat niiden luonnollisia asuinalueita ja siitä seurannut ahtaus pakotti lepakot elämään liian lähellä toisiaan. Tilanne oli suotuisa koronaviruksille, jotka lisääntyivät nopeasti. Sattumalta muodostui myös ihmisiin tarttuva muunnos. Se levisi lepakosta toiseen, mutta itse ne eivät sairastuneet.

Paikalliset asukkaat pyydystivät virusta kantaneita lepakoita ravinnoksi ja veivät niitä myytäväksi eläviä eläimiä kauppaaville toreille. Jossain vaiheessa lepakoissa kehittynyt koronavirus pääsi karkaamaan toiseen lajiin, ihmisiin, tunnetuin seurauksin.

Ei ole yhdentekevää, miten kohtelemme muita eläimiä ja yhteistä ympäristöä. Pitämällä niistä hyvää huolta takaamme samalla omaa terveyttämme.

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus kuuluu vaalikampanjaani.

Joulutähti ei ole niin myrkyllinen kuin luullaan

    ENSIMMÄISENÄ adventtina kotiini kannetaan joulutähti yhtä varmasti kuin kuusipuu runsaat kolmisen viikkoa myöhemmin. Kissojen vahtipartio ilmestyy tarkastelemaan tulokasta viimeistään siinä vaiheessa, kun kylmänarkaa huonekasvia puretaan pois paksuista suojapapereista.

Kissankokoinen joulutähti tuli taloon.

Kissankokoinen joulutähti tuli taloon.

    JOULUTÄHTIÄ on saatavana monen kokoisia, mutta meillä ne tavallisesti ovat monilatvaisia kissankorkuisia komistuksia. Suuren koon tuoman näyttävyyden ikävä puoli on, että lehdet sattuvat sopivasti riiviöiden nenän tasalle.

    KATIT kiertelevät tulokasta ja nuuskuttavat sen lehtiä keskittyneesti. Matkansa aikana kasvihuoneelta meille se on selvästi kerännyt itseensä hajujälkiä. Nenäni ei niitä erota, mutta olisi kiinnostava tietää, millaista tarinaa ne kissoille kertovat.

    JOULUTÄHDET kuuluvat tyräkkikasvien laajaan, yli kaksi tuhatta lajia käsittävään heimoon. Suositun koristekasvin alkuperä on Väli-Amerikassa, jossa ne voivat kasvaa pari kolme metriä korkeiksi pensaiksi tai pieniksi puiksi.

    TYRÄKEILLÄ on myrkyllinen maine ja sen vuoksi niitä on opittu kavahtamaan. Siitä varmaan johtuu, että joulutähden vaarallisuus puhuttaa lemmikkieläinten omistajia erityisesti kukinnan sesonkiaikana. Media ja kaikenlaiset eläinpalstat muistuttavat asiasta näyttävästi.

    ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN kirjallisuus ei kuitenkaan tunne yhtään joulutähden aiheuttamaa kotieläimen kuolemaa. Se ei tietenkään takaa, etteikö ikäviä tapauksia olisi, mutta niistä ei tiedetä. Täysin harmiton joulutähti ei silti ole.

Utelias kissapeto tulee tarkastamaan vihreän tulokkaan.

Utelias kissapeto tulee tarkastamaan vihreän tulokkaan.

    KISSAPERHEISSÄ sattuu usein, että lehtiruoti tai muu kasvin osa murtuu. Silloin haavakohdasta valuu kasvinestettä, joka voi ärsyttää ihoa. Ärsytys näkyy punoituksena ja mahdollisesti myös kutisee.

    SYÖTYNÄ joulutähti ärsyttää suun ja ruoansulatuskanavan limakalvoa. Ärsytys ilmenee kuolaamisena, oksentamisena ja harvemmin ripulina. Perusterveen eläimen oireet menevät yleensä ohi ilman erityisiä toimenpiteitä.

    KISSOJEN aineenvaihdunnasta johtuen ne ovat muita kotieläimiä herkempiä vierasaineiden, kuten lääkkeiden, haitallisille vaikutuksille. Siksi erityisesti kissojen omistajia varoitellaan joulutähden vaaroista. Kokemuksen mukaan kasvineste ärsyttää suhteellisen samalla tavalla eri lajeja. Tältä osin kissan ei pitäisi olla muita herkempi.

    JOS viiden kilon kissa ja viidenkymmenen kilon koira syövät saman määrän joulutähden lehtiä, mirrin oireet voivat olla rekkua voimakkaammat, mutta se johtuu katin pienemmästä koosta.

Viherpeukalon puuttuessa joulutähden lehdet kuivuvat ja irtoavat itsestään.

Viherpeukalon puuttuessa joulutähden lehdet kuivuvat ja irtoavat itsestään.

    EN tunnustaudu viherpeukaloksi, joten hoidossani olevien joulutähtien alimmat lehdet pakkaavat kuivumaan ja putoamaan. Kissat saalistavat kuivia irtolehtiä, mutta niistä ei valu kasvinestettä, joten ne eivät ärsytä ihoa.

    SUUHUN tai suolistoon joutuneiden kuivien kasvinosien vaikutuksesta ei ole varmuutta. Ärsytyksen aiheuttavat aineet voivat säilyä kuivassa kasvissa ja liueta sylkeen tai mahan sisältöön sinne joutuessan. Siksi yritän ennakoida ja poistaa kuivumassa olevat lehdet ennen irtoamista.

    KOKEMUS on osoittanut, että ensi kohtaamisella meidän pedot vääjäämättä nappaavat kotiin tuodun joulutähden lehden suuhunsa. Koska tämän tiedän, odotan mirrien vieressä niin kauan, että saan ne kiinni itse teossa, hampaat kasvissa. Täsmälleen sillä hetkellä kiellän ja nostan viiksiniekat kauemmas. Kissat oppivat yleensä kerrasta: uudelle kasville pitää antaa joulurauha.