Tag Archives: terveysvaikutus

Kombucha on niin suosittua, että ajoittain loppuu kaupan hyllyltä

Kuluneen kevään aikana kombucha ilmestyi tavallisten ruokakauppojen valikoimaan. Paitsi ettei hyllyltä välttämättä löydy yhtään pulloa tai purkkia. Pelkkä tuotenimi ja hintalappu kertovat, että tässä niitä pitäisi olla.

Kombucha on sokeroidusta teestä käyttämällä valmistettu juoma. Kaukoidässä sitä on juotu jo silloin, kun ajanlaskumme vasta alkoi. Valmistusaineeksi valittu tee on usein vihreää, mutta myös musta tai valkoinen käyvät yhtä hyvin.

Kaupan kombutchat ovat loppu. Kauppias nimeää toimitusvaikeudet tyhjän hyllyn syyksi.

Käyminen aiheutetaan valikoimalla maitohappobakteereita sekä sopivilla hiivoilla. Ne käyttävät lisätyn sokerin tuottaen prosessin kuluessa happoja. Mitä enemmän sokeria on mukana, sitä happamampi lopputuote on.

Maitohappobakteerit ovat probiooteja, jotka tasapainottavat suoliston toimintaa. Sen vuoksi kombutchaa voi käyttää korvamaan ravinnon tavanomaiset maitohappobakteerien lähteet, viilin, piimän ja jogurtit.

Probiootit tukevat ja edistävät muiden mikrobien hyvinvointia ja siten tasapainottavat suoliston toimintaa. Suolistovaivat vähenevät, vaikka ihan tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunneta. Kombutchan kotiseuduilla sen uskotaan myös vahvistavan immuunipuolustusta sekä helpottavan painonhallintaa, mutta tutkimukseen perustuvia todisteita ei ole esitetty.  

Lasissa iloisesti pirskahteleva juoma virkistää pelkällä ilmiasullaan. Sitäkään tiede ei ole todistanut, mutta kokemusasiantuntijoita on saatavilla sitäkin runsaammin.

Tässä kaupasssa kombutchat on sijoitettu mehujen viereen.

Kaupalliset teejuomat on usein maustettu ja inkivääri tuntuu olevan yksi suosikeista. Itse juon mielelläni maustamattomia vaihtoehtoja. Kombucha sisältää vähän alkoholia, mutta määrä jää prosenttiin tai alle. Saman verran etanolia löytyy myös esimerkiksi simasta.

Teelehdet ja niistä valmistettu teejuoma sisältävät vähän kofeiinia. Se kestää käymisprosessin ja sen vuoksi pieni määrä kofeiinia löytyy myös valmiista juomasta.

Viitseliäimmät valmistavat kombutchan itse. Siinä säästää rahaa, koska kaupan juomat ovat melko hintavia. Valmistukseen tarvitaan sokeria, teetä sekä niin sanottu teesieni. Se koostuu käymisprosessista vastaavista maitohappobakteereista ja hiivoista. Teesieni toimii jokseenkin samalla periaatteella kuin hapanleivän tai viilin juuri.

Saman kauppaketjun toisessa myymälässä kombutcha on luokiteltu alkoholijuomaksi, jota myydään vain täysi-ikäisille.

Useat kaupalliset valmisteet on pakattu lasipulloihin. Ehkä se takaa tuotteen laadun ja säilymisen paremmin kuin muovi tai tölkkimetalli. Pitkä miinus siitä, että lasipullot ovat kertakäyttöisiä. Niitä ei voi palauttaa kauppaan vaan ne on lajiteltava lasiroskiin. Pakkauksen hiilijalanjälki on melkoinen.

Kun hissiä odotellessa laskin kilisevän ostoskassin lattialle, naapuri vilkaisi sitä uteliaana. Piti selittää, että se on kombutchaa, ei olutta. Sivuvaikutuksista huolimatta poreilevia probiootteja kannattaa kokeilla. Hyvinvointi voi kohentua ihan vahingossa.

Avokado tummuu itsensä vuoksi

 

    Meidän ruokapöydän suosikki on salaatti, jossa avokadon palojen joukossa puikkelehtii villirukolan lehtiä. Terveellisen kasvisherkun kasaamisessa kiusallisinta on, että sen voi tehdä vasta vähän ennen tarjoilua, koska kuoren suojista paljastettu hedelmä tummuu jokseenkin nopeasti. Värin muutosta voi toki hidastaa sulkemalla salaattikulho ilmatiiviisti joko kannella tai talouskelmulla, mutta se ei tehoa tuntikaupalla.

Kuori suojaa avokadon hedelmiä. Jos kuori rikkoutuu,, hedelmään muodostuu tummia väriaineita. Kuva Pixabay.

    Mikä ihmistä jurppii, on avokadon kannalta tarkoituksenmukaista. Sen hedelmälihassa on fenoleiksi kutsuttuja aineita. Kun avokadon kuori rikotaan ja sisus paloitellaan, fenolit pääsevät kosketuksiin ilman kanssa. Hapen vaikutuksesta fenoleista muodostuu luonnon omia mikrobien kasvua ehkäiseviä suoja-aineita. Samalla kehkeytyy värillisiä aineksia, niitä jotka rumasti tummentavat pilkotut vaaleanvihreät palaset.

    Fenolien ja niistä muodostuneiden säilöntä- ja väriaineiden terveysvaikutuksista on vaikea löytää kattavaa tietoa. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voi kuitenkin pitää, että ulkonäöltään voimakkaasti muuttuneita elintarvikkeita ei kannata syödä. Se on järkevää ennakkoluuloisuutta ja ongelmien ennalta ehkäisyä: jos et ole varma suupalan turvallisuudesta, jätä se lautaselle.

    Hedelmä hyötyy säilöntäaineistaan. Jos kuori menee rikki, vauriokohdasta sisään pyrkivät mikrobit eivät pääse sitä pilaannuttamaan, koska oma puolustus torjuu hyökkäyksen. Hyvässä tapauksessa kuoren vamma arpeutuu ja hedelmä kykenee jatkamaan elämäänsä, kunnes sen sisällä oleva iso siemen alkaa itää ja sopivassa paikassa kasvaa uudeksi puuksi.

Pari tuntia pöydällä muhineet avokadon palat ovat tummuneet ilman hapen vaikutuksesta. Salaattiin on lisätty villirukolan lehtiä ja oliiviöljyä.

    Astian sulkemisen lisäksi värinmuutosta yritetään viivästyttää lisäämällä auki leikatun hedelmän seuraksi muita ruoka-aineita. Avokadon palojen joukkoon voi puristaa sitruunamehua mausteeksi, mutta samalla se hidastaa tummumista. Ikävä vain, että senkin teho on rajallinen. Myös mehustetut lohkot muuttavat väriä, joskin jonkin verran käsittelemättömiä hitaammin.

    YouTube-video antaa vinkin, jossa avokadon joukkoon pilkotaan sipulia isoiksi paloiksi. En ole kokeillut, mutta tubettajan mukaan homma toimii. Sipulin voimakas aromi taatusti tarttuu miedonmakuiseen avokadoon. Sen vuoksi kannattaa varmistaa, että yhdistelmä viehättää ruokailijoiden makuhermoja, jos haluaa käyttää sipulia.

    Epäonnistuneiden tummumista ehkäisevien kokeilujen jälkeen olen alistunut hyväksymään herkkuhedelmän puolustusjärjestelmän. Suunnittelen aterian niin, että ehdin koota avokadosalaatin juuri ennen aterian alkua. Ihannetapauksessa kokkeja on monta, ja joku heistä täyttää salaattikulhon hohtavalla vihreydellä juuri ennen ruokailijoiden eteen siirtämistä.