Tag Archives: valokuva

Tekoäly inhimillistää eläimiä

Söpöt eläinkuvat ovat sosiaalisen median huomiomagneetteja, joihin voi uppoutua milloin vain on hetki aikaa irtautua arjen rutiineista. Algoritmit oppivat nopeasti ja syöttävät silmien eteen entistä enemmän pörröisiä palleroita. Katseltava ei lopu.

Lutuisuuden tuoman positiivisen tunne-elämyksen lisäksi kuvista voi oppia. Lepakoita näkee harvemmin luonnossa, mutta Facebook-ryhmässä niitä riittää. Siivekkäitä nisäkkäitä voisi luulla pieniksi koiriksi. Isoja hedelmälepakoita kutsutaankin lentäviksi koiriksi.

Eläinten näkyminen somessa on lähtökohtaisesti hyvä asia, koska se opettaa tuntemaan ja ymmärtämään toislajisten elämää.

Tekoäly ei tuota luontodokumentteja

Helppokäyttöisen tekoälyn tultua jokaisen ulottuville somekanaviin on pulpahdellut uudenlaisia otoksia eläimistä. Nopeasti katsomalla ne näyttävät valokuvilta, mutta lähempi tarkastelu osoittaa niissä virheitä ja epätarkkuuksia.

Lentävä koira lepäilee pää alaspäin puun oksalla takajaloista roikkuen. Valokuva Shutterstock.

Ruumiinosien mittasuhteet voivat olla väärin tai asento luonnoton. Suosittua näyttää olevan kasvojen ilmeen muuttaminen inhimilliseksi, ihmisen kaltaiseksi.

Kysyin Bing-hakukoneen tekoälyltä, ovatko sen piirtämät eläinkuvat saman arvoisia kuin aidot valokuvat? Ohjelma tunnusti, että sen tuotokset ovat mielenkiintoisia, mutta eivät samanarvoisia kuin aitojen valokuvien taltioimat hetket.

Kone myös puolusti luomuksiaan toteamalla, että sen piirrokset tarjoavat uudenlaisen tavan ilmaista luovuutta ja visuaalisuutta.

Tämä lienee totta, mutta siinä piilee vaara. Eläimet eivät välttämättä ilmaise itseään ihmisen tavoin, joten niiden ilmeitä ja tunteita tulkitaan helposti väärin.

Merkintä tekoälystä estää väärinkäsitykset

Eläimiä ei pidä inhimillistää, jotta emme ala pitää niitä pieninä ihmisinä ja kohdella sen mukaisesti. Lajien pitää voida elää niille ominaisella tavalla, oli se juoksemista, kaivamista, uimista, kiipeämistä, jyrsimistä, ryömimistä, lentämistä tai jotain muuta.

Tekoäly inhimillistää eläimiä. Tekoälyn tuottama kuva käskyllä ’Piirrä valokuvan kaltainen kuva hedelmälepakosta, joka lepää puun oksalla’. 

Somen kuvien tavoitteena ei ole kertoa tosiasioita ympäröivästä maailmasta vaan kerätä mahdollisimman paljon tykkäyksiä. Niitä saadaan tunteisiin vetoavilla eläinkuvilla riippumatta siitä, ovatko ne aitoja vai tietokoneohjelman kokoamia.

Väärän ja mahdollisesti vahingollisen tiedon leviäminen voidaan helposti estää liittämällä algoritmien tuottamiin kuviin tieto alkuperästä.

Aitojen valokuvien ja koneen piirtämien erottaminen on meidän ja eläinten yhteinen etu.

Mustan kissan kirous

Musta väri korostaa kissaeläimen sulavia linjoja.

Musta väri korostaa kissaeläimen sulavia linjoja. Valokuva AKivinen

    ”Jos mustan kissan saisin, mä sitä rakastaisin”, lurittelee 70-luvun suosittu lastenlaulu. Viisussa musta kissa on toivottu toveri, jolle laulaja lupaa leikkiä, tanssia ja kissanpäiviä. Sanoitus on reipas vastakohta vanhalle uskomukselle, jonka mukaan mustat viiksiniekat tuottavat epäonnea. Jokainen tuntee uhkauksen tien yli kulkevasta mustasta mirristä. Jos sellainen osuu kohdalle, pitää sylkäistä olan yli kolme kertaa, jotta välttää julman kirouksen. Kyllä, olen sylkenyt.

    Kansantarun mukaan noidat kerääntyivät pääsiäisenä Kyöpelinvuorelle viettämään sapattia, keittämään taikajuomia ja juhlimaan paholaisen kanssa. Rumat koukkunokat saapuivat juhlapaikalle ratsastaen luudalla kuin konsanaan Tylypahkassa. Mustanpuhuva kahvipannu killui ajoneuvon varressa ja tarakalla keikkui musta kissa. Sen uskottiin olevan paholaisen kätyri tai jopa kissan hahmon ottanut paholainen itse. Ei ihme, että katteja kammottiin.

    Pyhäinpäivän aikoihin vietettävän halloweenin rantautuminen Suomeen on tuonut mukanaan uudenlaista kauhurekvisiittaa, kurpitsalyhtyjen lisäksi myös aaveet, vainajat ja vampyyrit.  Joukkoon mahtuvat vielä noidat mustine kissoineen. Kammottavasta ilmiasustaan huolimatta halloween-juhlat ovat iloisia tilaisuuksia, joita mukavan kamalat yllätykset höystävät. Irtosormia löytyy mistä vain, lepakot väijyvät ohikulkijaa, savuavassa boolissa lilluu verinen silmämuna, hämähäkit ryömivät paidan kauluksesta, märkäänsä ammottava haava jomottaa naapurin otsassa. Mustat kissat eivät enää erotu synkän juhlakrääsän joukosta.

    Me nykyihmiset emme ole taikauskoisia. Perinteiset tarinat mustista kissoista pahanilmanlintuina eivät meitä hetkauta. Mutta miten asia oikeastaan on? Perheettömille eläimille koteja välittävissä eläinsuojissa tiedetään, että mustia löytökissoja adoptoidaan melkein puolta vähemmän kuin muun värisiä. Syytä ei ole selvitetty. Todennäköisesti olemme altistuneet vanhoille uskomuksille mustien kattien kataluudesta ja tarut vaikuttavat tiedostamatta, kun olemme valitsemassa uutta eläimellistä perheenjäsentä.

    Kodin puuttumisen vuoksi Suomessa lopetetaan vuosittain ainakin kymmenentuhatta tervettä löytökissaa. Mustien korvaparien lukumäärä noiden onnettomien joukossa on tuntematon. Black Cat Rescue on yhdysvaltalainen vapaaehtoistyöhön perustuva eläinsuojelujärjestö, joka on keskittynyt kotien etsimiseen pelkästään mustille kissoille. Yhdistyksen verkkosivuille pääsee täältä. Black Cat Rescue on sitoutunut kotiuttamaan ihan jokaisen toimintansa piiriin tulevan terveen eläimen. Karvatassuja ei lopeteta muista kuin eläinlääketieteellisistä syistä.

Kylään tullut musta kissa tutustuu pullojukkaan.

Kylään tullut musta kissa tutustuu pullojukkaan.

    Ensimmäinen lemmikkini oli selkäpuolelta musta ja vatsasta valkoinen. Ei siis oikea musta kissa. Sain kuitenkin ensikosketuksen mustan kissan kiroukseen. Se toteutuu hetkenä, jolloin tarttuu kameraan. Valokuvasta löytyy usein musta reikä, jolla on kissan muoto. Hyvällä tuurilla lävessä hohtaa kaksi maagista silmää.  Tarvitaan taitoa ja tuuria, jotta kissaeläimen luontainen kauneus muuttuu hyvin järjestäytyneiksi biteiksi. Mustia kissoja on vaikea kuvata, mutta jos onnistuu, tallennetuksi tulee täydellinen olento.