Tag Archives: kansalaisaloite

Kissaviha voi paksusti

Kissat ovat itsenäisiä ja arvoituksellisia eläimiä, joita kautta aikojen on joko arvostettu tai vihattu.

Rinnakkainen elämämme alkoi todennäköisesti silloin, kun esi-isämme metsästäjäkerääjät asettuivat aloilleen viljelläkseen maata ja kasvattaakseen karjaa. Varastoihin koottu vilja kiinnosti jyrsijöitä, joiden kurissa pitämiseen vapaana kulkeva kissa oli tehokkain käytössä oleva menetelmä.

Kissojen asema yhteiskunnassa

Faaraoiden Egyptissä kissat olivat arvossaan. Viljasiiloja suojelevia kissoja palvottiin jumalina ja niiden ruumiit palsamoitiin kuten ylhäisten ihmisten. Mirrien arvoa korosti, että niiden vienti maasta oli kielletty. Jos joku yritti, faarao lähetti hakemaan viiksiniekat takaisin.

Euroopassa noitia vainottiin keskiajalla ja myöhemminkin. Usein heidän seuralaisikseen mainittiin huonoa onnea tuottava musta kissa.

Suomalaisessa kansanperinteessä noidat koettiin positiivisessa roolissa tietäjinä ja parantajina, mutta musta kissa on meilläkin säilyttänyt maineensa epäonnen tuojana.

Tämä turkulaiskissa eli 1500-luvulla. Joko se kuoli kivitalon kellarissa tai sen eloton ruumis heitettiin sinne. Kuva on otettu Aboa vetus -museon kokoelmista.

Keskiajalla Suomen Turussa asui luonnollisesti myös kissoja. Ne kulkivat vapaina toimittamassa ikiaikaista tehtäväänsä hiirestäjinä. Vuosisatoja vanhoista asuinrakennusten raunioista on löytynyt kissojen luurankoja. Niitä voi käydä katsomassa Aboa vetus -museossa Aurajoen rannalla.

Nykyisin kissan hankintahinta on jokseenkin pieni, eläimen voi saada jopa ilmaiseksi. Eläinsuojelujärjestöt pyrkivät lisäämään kattien arvostusta kehottamalla antamaan niitä uusille omistajille vain maksua vastaan. Kun eläimellä on edes jonkinlainen hinta, sitä toivon mukaan kohdellaan paremmin.

Karmivan esimerkin piittaamattomuudesta antoi suomalainen kuvataiteilija, joka haki eläinsuojeluyhdistykseltä kissan ja kidutti sen kuoliaaksi kirveellä. Hän kuvasi tappoperformanssin ja julkaisi videon ’taiteena’. Takuuvarma keino puskea itsensä suuren yleisön tietoisuuteen.

Taiteilija maksoi eläinrääkkäyksestä saamansa sakot, joten yhteiskunnan silmissä hän on sovittanut rikoksensa. Sen jälkeen hän on vuosikymmeniä jatkanut uraansa, joka perustui kissan kidutukseen. En arvosta minkään alan eläinrääkkääjiä.

Kissat eivät ole syy lintukantojen taantumiseen

Julkisuudessa kissaviha kukkii. Mediasta löytyy etsimättä kirjoituksia, joissa surraan pikkulintukantojen taantumista. Takuuvarmasti syylliseksi osoitetaan vapaana kulkeva kissa, joka vaaditaan talutushihnaan ulkona olon ajaksi. Tekstit eivät aina muista mainita, että lintujen luontaisten elinympäristöjen tuhoutuminen ja ilmastonmuutos ovat suurin syy kantojen heikkenemiseen.

Vuonna 2019 hollantilainen tutkija vaati EU:lta kissojen vapaan liikkumisen kieltämistä lintukatoon vedoten.  EU vastasi selkeästi puoltavansa kissojen vapautta liikkua ulkona (linkki uutiseen).

Suomessa kiertää parhaillaan kansalaisaloite, jossa vaaditaan kissojen vapaana kulkemisen kieltämistä lainsäädännöllä. Perusteena on, että kissat tappavat vuosittain miljoonia luonnonvaraisia eläimiä. Tapettujen hiirien ja rottien lukumääriä ei eritellä.

Saa nähdä, miten käy.

Koe-eläinten käyttö loppuu, kun korvaavia menetelmiä on riittävästi

Euroopan kemikaalivirasto ECHA ylläpitää listaa ihmisille ja ympäristölle vaarallisista kemikaaleista. Tällä hetkellä niitä on 219. Heinäkuussa kahdeksan ainetta lisättiin luetteloon.

Uusien joukossa on kaksi kemikaalia, joita on vuosia käytetty muun muassa kuluttajatuotteiden hajusteena. Ne ovat luonnollisia kasveista peräisin olevia hajuaineita, jotka antavat muun muassa ruusulle sen makeahkon tuoksun.

Viranomainen on huolestunut kyseisten uusien ainesosien vaikutuksesta ihmisten terveyteen ja sen vuoksi pyytää niitä tuotteissaan käyttäviä teollisuuslaitoksia testaamaan turvallisuuden eläimissä (TS 2.9.2021). Tutkimuspyyntö yllätti erityisesti kosmetiikkateollisuuden, koska EU kielsi kosmetiikan eläinkokeet jo vuonna 2012.

Myös kuluttajat reagoivat. Eläinsuojelujärjestöt Suomessa ja muissa EU-maissa keräävät parhaillaan allekirjoituksia eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen, joka vaatii Euroopan komissiolta kosmetiikan eläinkoekiellon vahvistamista. Hankkeen tavoitteena oleva yli miljoona allekirjoitusta lienee saavutettavissa.

Geeniteknologisten menetelmien kehittyminen on lisännyt erityisesti hiirien käyttöä biotieteellisessä tutkimuksessa. Kuva Tibor Janosi Mozes, Pixabay.

Uusien kosmetiikkaa koskevien eläintutkimuksien vaatiminen on mahdollista, koska mainittuja kemikaaleja käytetään myös muissa kuluttajatuotteissa. Niitä koskeva REACH-asetus edellyttää käytössä olevien aineiden turvallisuuden varmistamista muun muassa eläinkokeissa. Koska kosmetiikan ainesosat on kirjattu myös yleislistalle, ne on testattava REACH-asetukseen perustuen.

Eläinten käyttö turvallisuustutkimuksissa jatkuu viranomaismääräyksinä, vaikka EU:n koe-eläimiä koskevaan direktiiviin on selkeästi kirjattu päämääräksi luopua eläimiä käyttävästä tutkimuksesta.

Tavoite on ehdollinen: eläinkokeista pidättäytyminen ei saa hidastaa ihmisten ja ympäristön terveyttä koskevan uuden tiedon karttumista. Aikarajaa tutkimuksen eläimettömyyden saavuttamiselle ei ole asetettu.

Suomessa tavoite koe-eläinten käytön vähentämisestä ja asteittaisesta loppumisesta tuli kansallisena lainsäädäntönä voimaan vuonna 2013. Siitä huolimatta kokeisiin otettujen eläinten lukumäärä on pysynyt ennallaan tai jopa kasvanut.

Erityisesti hiiriä on tarvittu entistä enemmän. Yhtenä syynä pidetään uusia tutkimusmenetelmiä, niin sanottuja geenisaksia. Ne ovat tehneet muuntogeenisten eläinten tuottamisen helpoksi ja tuloksista luotettavampia. Kun hiiren perimään istutetaan ihmisen geenejä, tutkimustuloksia voidaan aikaisempaa tarkemmin soveltaa omaan lajiimme.

Eläinkokeista luopuminen tieteellisessä tutkimuksessa on haastavaa, koska ei ole olemassa eläimiä yksi yhteen korvaavia menetelmiä. Tarvitaan monia eri metodeita, jotka yhdessä tuottavat vastaavan tiedon kuin eläimistä on saatu.

Edistääkseen koe-eläinten käytöstä luopumista EU edellyttää, että jäsenvaltiot panostavat eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen. Suomessa työ on keskitetty Tampereen yliopistoon, mutta myös useat yksittäiset tutkijat ja tutkimusryhmät työskentelevätsaman päämäärän hyväksi.

Rotat ovat hiirien ohella suosittuja laboratorioeläimiä. Kuva Karsten Paulick, Pixabay.

Eläintutkimuksien välttämistä ei pitäisi jättää pelkästään tutkijayhteisön vastuulle. Yliopistoissa tehtävä perustutkimus rahoitetaan suurelta osin ulkopuolisin varoin. Sen vuoksi olisi tärkeää, että rahoittajat alkaisivat rahoituspäätöksissään suosia tutkimussuunnitelmia, joissa eläinten sijasta käytetään niitä korvaavia menetelmiä.

Myös viranomaisten ohjeilla voi vaikuttaa. Olisi tärkeää, että EU:n omat kemikaali- ja lääketurvallisuutta koskevat tutkimusvaatimukset ohjaisivat käyttämään mahdollisimman paljon korvaavia menetelmiä.

Syyskuun puolivälissä EU:n parlamentti antoi päätöslauselman. Siinä komissiota kehotetaan määrätietoisesti edistämään eläimiä tutkimuksissa korvaavien menetelmien kehittämistä ja käyttöön ottamista. Tarkoituksena on ensin asettaa työryhmä, joka laatii yksityiskohtaisemman toimenpideohjelman.

Hyväksyttyjä vaihtoehtoisia menetelmiä on käytössä, mutta ne eivät tällä hetkellä kattavasti korvaa kaikkia tutkimuksen osa-alueita. Eläinkokeet loppuvat vasta, kun niitä korvaavia menetelmiä on saatavilla riittävä määrä.

 

Yllä oleva kirjoitukseni (ilman valokuvia) julkaistiin Turun Sanomien yleisönosastossa 29.9.2021

 

 

 

Laki uudistuu, mutta koheneeko eläinten hyvinvointi?

 

Eläinten hyvinvointilain luonnoksen lausuntoaika päättyi. Osallistuin työyhteisöni noin 20-sivuisen mielipiteen valmisteluun, eikä tehtävä ollut helppo. Eläimiä suojelevaa lainsäädäntöä on uudistettu seitsemän vuotta. Aikaa on käytetty, mutta mitä on saatu aikaan?

Nykyisen lain tarkoituksena on suojata eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Sen sijaan lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia. Lähestymiskulma on siis vaihtunut.

Eläinten hyvinvointilain luonnoksessa kielletään eläinten värjääminen ja tatuointi. Kuvan kissa on luonnonvärinen ruskea tabby.

Pelkän pahalta suojaamisen sijasta pyritään edistämään hyviä asioita. Muutoksen voi tulkita signaaliksi, että pelkkä ikävyyksien torjuminen ei enää riitä eläinten pidossa. Meidän on aktiivisesti yritettävä lisätä hyvinvointia niiden elämään.

Terveysalan ammattilaiset eivät lakkaa korostamasta liikunnan merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Riittävä reippailu on terveytemme kulmakivi. Sama pätee eläimiin, lajinmukainen liikunta on välttämätöntä, jotta eläin voi hyvin. Siitä huolimatta niiltä ollaan edelleen estämässä tämä keskeinen fysiologinen tarve. Lakiehdotus sallii emakoiden sulkemisen häkkiin porsimisen ja imetyksen ajaksi. Lypsylehmät saa vangita parteen suurimmaksi osaksi vuotta. Turkiseläimet viettävät koko elämänsä pienessä häkissä.

Kaikkein ensimmäinen eduskunnalle toimitettu kansalaisaloite kohdistui turkistuotannon kieltämiseen. Kansanedustajat kuitenkin päättivät, ettei muutoksia tarvita. Sen verran tulivat vastaan, että turkiseläinten pitämisen ehtoja luvattiin tarkentaa asetuksella, mutta se antaa edelleen odottaa itseään. Hyvinvointilain luonnos vaikenee turkiseläimistä muutoin kuin tuotantoeläiminä sallittujen lajien listassa.

Lakiluonnoksen valmistelun aikana eläinten suojelijat toivat esiin eläinten itseisarvon, joka haluttiin kirjata tekstiin. Tieteellinen tutkimus on tuonut paljon uutta ymmärrystä muiden lajien tiedollisista ominaisuuksista sekä kyvystä tuntea ja kärsiä. Se pitäisi huomioida myöntämällä eläimille itsearvo: ne ovat arvokkaita olemassaolonsa perusteella, eivät pelkän välinearvon vuoksi.

Villikettu. Sen tarhatut sukulaiset saa sulkea pieneen häkkiin koko elämän ajaksi. Kuva Pixabay.

Tunneasiat on huomioitu EU:n peruskirjassa, niin sanotussa Lissabonin sopimuksessa, joka tuli Suomessa voimaan melkein vuosikymmen sitten. Siinä todetaan yksiselitteisesti, että eläimet ovat tuntevia olentoja (sentient beings). Olisi ollut linjakasta kirjata tämä myös uudistuvaan kansalliseen lainsäädäntöön.

Valmisteilla olevan lain perusteluista löytyy suomalaisten päättäjien vankka näkemys: eläinten itsearvo ei muuttaisi niiden asemaa omaisuutena, joten asia kannattaa unohtaa. Korvauksesi tarjotaan eläinten kunnioitusta.

Kunnioitukseen vedoten kielletään esimerkiksi eläinten värjääminen ja tatuointi. Kiellot ovat varmasti perusteltuja, mutta niiden vaikutus on marginaalinen, koska meillä turkin tai höyhenten luonnollisen värin muuttaminen on muutenkin hyvin vähäistä. Todellista kunnioitusta olisi osoittanut eläinten itseisarvon tunnustaminen.

Ennakkoon maailman parhaaksi mainostetusta laista ei ole tulossa kovinkaan edistyksellinen.

Eläimillä oikeus eutanasiaan – ihmisillä ei

    ALLEKIRJOITIN kansalaisaloitteen eutanasian sallimiseksi. Eutanasia eli hyvä kuolema tavoittelee elämästä luopumista ilman pelkoa, kipua ja ahdistusta. Se tarjoaisi vaihtoehdon ihmisille, joiden elonpäivät ovat lopuillaan eikä heidän sietämättömiä kärsimyksiään enää kyetä lievittämään lääketieteen keinoin.

    PYRKIMYKSENÄ on sallia aktiivinen toiminta, joka avustaisi ihmistä kuolemaan. Kyseessä olisi jonkinlainen ryhmän tukema itsemurha. Passiivinen eutanasia on jo käytössä esimerkiksi silloin, kun pysyvästi aivokuollut kytketään pois elämää ylläpitävistä koneista.

    LÄÄKÄRIKUNNALLE aktiivinen kuoleman avustaminen on vastentahtoista. Heidät on koulutettu ylläpitämään elämää, sanovat. Myös vastuu mahdollisesta vilpillisin perustein, vastoin henkilön tahtoa, suoritetusta kuoleman avustamisesta saattaa tuntua kestämättömältä. Lisäksi voi olla vaikea tunnustaa, että kaikesta edistyksestään huolimatta lääketieteellinen tieto ja taito eivät jokaisen kohtalokkaasti sairaan kohdalla riitä pitämään kipuja kurissa.

    ELÄINLÄÄKÄREILLÄ ei ole samanlaisia ongelmia. Meidät koulutetaan vaalimaan eläinten terveyttä ja hyvinvointia koko niiden elinkaaren ajan: syntymän, elämän ja kuoleman. Oppeihin sisältyy luonnollisena osana tieto, miten ne otetaan hengiltä mahdollisimman tuskattomasti. Lopetus ei ole eläinsuojelullinen ongelma, vaikka siihen voi liittyä vakavia eettisiä kysymyksiä. Lain mukaan eläimet ovat tavaraan verrattavaa omaisuutta, jonka kohtalosta omistaja päättää.

     HYVIN harva kotieläin kokee luonnollisen kuoleman, joten yhteiskunta tarvitsee osaajia, joilla on taito tappaa eläin nopeasti ja tuskattomasti. Hyötykäyttöön tappamista ja eutanasiaa yhdistää vain se, että molemmissa eläimet kuolevat ihmisen käden kautta.

    TEURASTAMOILLA ei puhuta eutanasiasta vaan lihan tuottamisesta. Prosessiin kuluu eläimen tainnuttaminen ja sen jälkeen kuoleman aiheuttaminen vuodattamalla veri pois.  Se on teurastajien ydinosaamista, josta lainsäädäntö antaa ohjeet. Hyvä kuolema se ei kuitenkaan ole.

    TURKISTARHOILLA eläimet nahoittamisesta, mutta sitä ennen ne on tapettava. Esimerkiksi ketut päästetään hengiltä vartalon läpi johdetulla sähkövirralla ja heti perään ne nyljetään. Stressaantuneena eläneen turkiseläimen loppu on eutanasian vastakohta. Tapahtuma on täynnä pelkoa ja kärsimystä.

    METSÄSTYS ja kalastus ovat harrastuksia, joissa ihminen rentoutuu ja irrottautuu arjesta eläimiä tappamalla. Saaliseläimen kauhun voi vain kuvitella, kun se on ajon kohteena. Jos aseen laukaus osuu oikeaan kohtaan, kuolema voi olla nopea. Koukussa vastaan hangoitteleva tai verkosta irti revittävä kala stressaantuu kuten muutkin saaliseläimet.

    PUHTAIMMILLAAN hyvä kuolema toteutuu, kun eläinlääkäri lopettaa lemmikkieläimen sen kodissa. Tuttu ympäristö ja omat ihmiset tekevät tilanteesta rauhallisen. Lopetuksessa käytettävät lääkeaineet ovat nukutuslääkkeitä, joita annetaan niin suuri määrä, että elämää ylläpitävät ruumiintoiminnot loppuvat. Niistä ei aiheudu kipua eikä tuskaa.

    EUTANASIAA puoltavan kansalaisaloitteen allekirjoittajat haluavat ihmisille saman mahdollisuuden, joka jo on tarjolla perheen nelijalkaisille.