Euroopan kemikaalivirasto ECHA ylläpitää listaa ihmisille ja ympäristölle vaarallisista kemikaaleista. Tällä hetkellä niitä on 219. Heinäkuussa kahdeksan ainetta lisättiin luetteloon.
Uusien joukossa on kaksi kemikaalia, joita on vuosia käytetty muun muassa kuluttajatuotteiden hajusteena. Ne ovat luonnollisia kasveista peräisin olevia hajuaineita, jotka antavat muun muassa ruusulle sen makeahkon tuoksun.
Viranomainen on huolestunut kyseisten uusien ainesosien vaikutuksesta ihmisten terveyteen ja sen vuoksi pyytää niitä tuotteissaan käyttäviä teollisuuslaitoksia testaamaan turvallisuuden eläimissä (TS 2.9.2021). Tutkimuspyyntö yllätti erityisesti kosmetiikkateollisuuden, koska EU kielsi kosmetiikan eläinkokeet jo vuonna 2012.
Myös kuluttajat reagoivat. Eläinsuojelujärjestöt Suomessa ja muissa EU-maissa keräävät parhaillaan allekirjoituksia eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen, joka vaatii Euroopan komissiolta kosmetiikan eläinkoekiellon vahvistamista. Hankkeen tavoitteena oleva yli miljoona allekirjoitusta lienee saavutettavissa.
Geeniteknologisten menetelmien kehittyminen on lisännyt erityisesti hiirien käyttöä biotieteellisessä tutkimuksessa. Kuva Tibor Janosi Mozes, Pixabay.
Uusien kosmetiikkaa koskevien eläintutkimuksien vaatiminen on mahdollista, koska mainittuja kemikaaleja käytetään myös muissa kuluttajatuotteissa. Niitä koskeva REACH-asetus edellyttää käytössä olevien aineiden turvallisuuden varmistamista muun muassa eläinkokeissa. Koska kosmetiikan ainesosat on kirjattu myös yleislistalle, ne on testattava REACH-asetukseen perustuen.
Eläinten käyttö turvallisuustutkimuksissa jatkuu viranomaismääräyksinä, vaikka EU:n koe-eläimiä koskevaan direktiiviin on selkeästi kirjattu päämääräksi luopua eläimiä käyttävästä tutkimuksesta.
Tavoite on ehdollinen: eläinkokeista pidättäytyminen ei saa hidastaa ihmisten ja ympäristön terveyttä koskevan uuden tiedon karttumista. Aikarajaa tutkimuksen eläimettömyyden saavuttamiselle ei ole asetettu.
Suomessa tavoite koe-eläinten käytön vähentämisestä ja asteittaisesta loppumisesta tuli kansallisena lainsäädäntönä voimaan vuonna 2013. Siitä huolimatta kokeisiin otettujen eläinten lukumäärä on pysynyt ennallaan tai jopa kasvanut.
Erityisesti hiiriä on tarvittu entistä enemmän. Yhtenä syynä pidetään uusia tutkimusmenetelmiä, niin sanottuja geenisaksia. Ne ovat tehneet muuntogeenisten eläinten tuottamisen helpoksi ja tuloksista luotettavampia. Kun hiiren perimään istutetaan ihmisen geenejä, tutkimustuloksia voidaan aikaisempaa tarkemmin soveltaa omaan lajiimme.
Eläinkokeista luopuminen tieteellisessä tutkimuksessa on haastavaa, koska ei ole olemassa eläimiä yksi yhteen korvaavia menetelmiä. Tarvitaan monia eri metodeita, jotka yhdessä tuottavat vastaavan tiedon kuin eläimistä on saatu.
Edistääkseen koe-eläinten käytöstä luopumista EU edellyttää, että jäsenvaltiot panostavat eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen. Suomessa työ on keskitetty Tampereen yliopistoon, mutta myös useat yksittäiset tutkijat ja tutkimusryhmät työskentelevätsaman päämäärän hyväksi.
Rotat ovat hiirien ohella suosittuja laboratorioeläimiä. Kuva Karsten Paulick, Pixabay.
Eläintutkimuksien välttämistä ei pitäisi jättää pelkästään tutkijayhteisön vastuulle. Yliopistoissa tehtävä perustutkimus rahoitetaan suurelta osin ulkopuolisin varoin. Sen vuoksi olisi tärkeää, että rahoittajat alkaisivat rahoituspäätöksissään suosia tutkimussuunnitelmia, joissa eläinten sijasta käytetään niitä korvaavia menetelmiä.
Myös viranomaisten ohjeilla voi vaikuttaa. Olisi tärkeää, että EU:n omat kemikaali- ja lääketurvallisuutta koskevat tutkimusvaatimukset ohjaisivat käyttämään mahdollisimman paljon korvaavia menetelmiä.
Syyskuun puolivälissä EU:n parlamentti antoi päätöslauselman. Siinä komissiota kehotetaan määrätietoisesti edistämään eläimiä tutkimuksissa korvaavien menetelmien kehittämistä ja käyttöön ottamista. Tarkoituksena on ensin asettaa työryhmä, joka laatii yksityiskohtaisemman toimenpideohjelman.
Hyväksyttyjä vaihtoehtoisia menetelmiä on käytössä, mutta ne eivät tällä hetkellä kattavasti korvaa kaikkia tutkimuksen osa-alueita. Eläinkokeet loppuvat vasta, kun niitä korvaavia menetelmiä on saatavilla riittävä määrä.
Yllä oleva kirjoitukseni (ilman valokuvia) julkaistiin Turun Sanomien yleisönosastossa 29.9.2021