Tag Archives: minkki

Turkistarhat ovat riski kansanterveydelle

Lintuinfluenssa leviää voimakkaasti Suomen luonnonvaraisissa linnuissa. Erityisen paljon tartuntoja on havaittu lokeissa, mutta myös petolintuja on sairastunut. Raadoista on eristetty korkeapatogeeninen H5N1-tyypin virus. Korkeapatogeenisuus tarkoittaa, että viruksella on geneettinen kyky aiheuttaa vakava tauti.

Suomessa ei ole tänä vuonna todettu siipikarjassa lintuinfluenssaa. Sen sijaan virusta on löytynyt useiden turkistarhojen nisäkkäiltä. Sairastuneet ovat olleet kettuja, minkkejä ja supikoiria. Tartunta on todennäköisesti tullut lokkien mukana.

Turkistarhat eivät suojaa eläimiä tarpeeksi hyvin

Tarhattuja turkiseläimiä pidetään verkkopohjaisissa varjotaloissa. Ne ovat sivuilta avoimia katoksia, joihin eläinten häkit on sijoitettu pitkiksi riveiksi. Periaatteessa varjotalojen pitäisi olla rakenteeltaan sellaisia, etteivät linnut ja muut eläimet pääse kosketuksiin tarhaeläinten kanssa.

Käytännössä näin ei välttämättä ole, koska lintuinfluenssa on päässyt leviämään moniin turkistarhoihin. Vakavassa tilanteessa Suomen riistakeskus myönsi tarhureille poikkeusluvan 9 600 luonnon linnun ampumiseen. Asiantuntijat eivät pidä toimenpidettä järkevänä, koska ampuminen saattaa pahentaa tarhan tautitilannetta. Kun tapettuja linnunraatoja kerätään pois, mahdollinen taudinaiheuttaja pääsee helposti leviämään.

Lokit ovat muuttolintuja, mutta osa jää talvehtimaan Suomeen. Kuvan lokit ovat kokoontuneet Aurajoen jäälle.

Koronapandemian aiheuttanut SARS-CoV-2-virus onnistui siirtymään ihmisistä tarhaminkkeihin, koska minkkien ja ihmisten keuhkot ovat kudoksiltaan samankaltaisia. Tuolloin viruksen pelättiin muuttuvan minkeissä entistä tarttuvammaksi ja samalla oppivan kiertämään rokotteilla tuotettuja vasta-aineita. Virusmuunnoksen pelossa Tanskassa tapettiin 17 miljoona tarhaminkkiä.

Elokuun alussa Ruokavirasto teki samansuuntaisen päätöksen: kaikki minkit lopetetaan turkistarhoilla, jos niillä todetaan lintuinfluenssatartunta. Päätökset kettujen ja supikoirien lopetuksesta Ruokavirasto tekee tapauskohtaisesti.

Tähän mennessä 30 000 minkkiä ja 40 000 kettua on määrätty lopetettavaksi.  Niiden omistajille maksetaan eläinten täyden arvon mukainen korvaus valtion varoista.

Pandemia voi alkaa turkistarhoilta

Virustutkijat pitävät mahdollisena, että seuraava ihmisiä uhkaava pandemia saa alkunsa juuri turkistarhojen minkeistä. Arvostettu yhdysvaltalainen PNAS-tiedelehti tarttui aiheeseen ja julkaisi arvion tarhattujen turkiseläinten muodostamasta riskistä ihmiskunnan hyvinvoinnille.

Erityisenä pelkona on, että minkit saavat samanaikaisesti lintuinfluenssan ja hoitohenkilökunnalta ihmisen kausi-influenssan. Silloin on mahdollista, että näiden yhdistelmänä kehittyy entistä ärhäkämpi virus, joka tarttuu helposti yksilöstä ja lajista toiseen. Se voisi olla uuden pandemian alku.

Uuden pandemian estämiseksi turkistarhojen eläinten ja työntekijöiden tautisuojausta pitäisi kehittää paljon nykyistä paremmaksi. Sen lisäksi eläinten jatkuvaa tautiseurantaa pitäisi lisätä. Tehokkainta olisi, jos turkistarhat suljettaisiin.

 

Kirjoitus on julkaistu 7.8.2023 Turun Sanomien mielipidepalstalla (ilman väliotsikoita). Se löytyy täältä.

Pukki kaalimaan vartijana

Vuosittain noin kolmesataatuhatta henkilöä lunastaa metsästyskortin, joten Suomessa on metsästyksen harrastajia paljon muihin Euroopan maihin verrattuna. Syynä eläinten jahtaamisen suosioon voi olla, että harvaan asutussa maassa metsästykseen soveltuvia maa-alueita on runsaasti ja metsästysseurat hyväksyvät uusia jäseniä.

Suomalaisten erityislaji on pienpetopyynti. Metsästäjät perustelevat supikoirien ja minkkien tappamista muiden lajien suojelulla: kun poistetaan ihmisen luontoon tuomat eläimet, monimuotoisuus lisääntyy ja lintukannat runsastuvat. Sanomatta jää, että mainitut petolajit kilpailevat metsästäjien kanssa samoista saaliseläimistä.

Supikoira on pienikokoinen koiraeläin, joka tuli maahan siirtoistutusten myötä. Se on viihtynyt hyvin ja runsastunut. Supikoira syö paljon kasviravintoa ja voi vaipua talviuneen. Pienpetotalkoiden lainsuojaton kohde.

Tuhoamisen tehostamiseksi haittaeläinten tappamista on automatisoitu kehittämällä hetitappavat pienpetoraudat. Toimintaperiaate on, että eläin menee tarkoitusta varten kehitettyyn pyydykseen, joka lauetessaan tappaa nopeasti ja kivuttomasti.

Käyttökokemukset ovat osoittaneet, että loukkujen luotettavuudessa on parantamisen varaa. Jotta mekaaninen jousi tai leuat veisivät hengen saman tien, niiden pitäisi osua eläimen kaulaan tai muuhun kriittiseen kohtaan. Mikään ei kuitenkaan takaa, että näin tapahtuu.

Eläin voi juuttua pyydykseen esimerkiksi raajasta tai päästä. Silloin se ei menehdy heti vaan kituu pikkuhiljaa kuoliaaksi. Lisäksi pyydyksiin jää muita lajeja kuin supikoiria ja minkkejä. Karhuista puhumattakaan.

Lomakauden alkaessa Metsästäjäliitto kutsuu mökkiläisiä yhteistyöhön maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa. Liitto tarjoaa veronmaksajien rahoilla mukavaa kesäpuuhaa pienpetotalkoissa, joissa halutaan päästää päiviltä mahdollisimman monta supikoiraa ja minkkiä.

Metsästäjäliiton mukaan tarkoituksena on saada mökkiläiset ymmärtämään, että jokainen voi tehdä jotain esimerkiksi vesilintukantojen vahvistamiseksi. Vesilintukannat kohenisivat, jos niitä metsästettäisiin vähemmän, mutta sitä lomalaisille ei kerrota.

Vesistöjen lähellä viihtyvä minkki on näätäeläin. Villiminkit ovat turkistarhoilta karanneiden tarhaminkkien jälkeläisiä. Pienpetotalkoiden lainsuojaton kohde.

Eläinsuojelulaki koskee kaikkia eläimiä. Sen mukaan eläin pitää lopettaa mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti tehtävään soveltuvalla menetelmällä. Siksi metsästäjiltä edellytetään asianmukaista koulutusta, metsästäjätutkintoa, sekä pakollisen riistanhoitomaksun suorittamista.

Ministeriössä kuitenkin valmisteltiin asetus, jonka voimaantullessaan poisti mainitut vaatimukset supikoirien ja minkkien osalta. Kuka tahansa voi ryhtyä listimään niitä itsenäisesti tai alueen metsästäjien avustamana.  

Eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja eläinsuojelu kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön toimialaan.  Nimensä mukaisesti ministeriö keskittyy maatalouden ja metsätalouden toimintaedellytysten varmistamiseen. Eläinten hyvinvointi on toissijaista.

Epäkohdan poistamiseksi tarvitaan hallinnollinen muutos. Eläinten hyvinvointiasiat pitää siirtää hallinnonalalle, jossa eläimet eivät ole pelkästään tuotantovälineitä. Hyvä vaihtoehto uudeksi sijainniksi voisi olla ympäristöministeriö. Siellä hoidetaan jo tällä hetkellä joitakin luonnonvaraisiin eläimiin liittyviä asioita.