Varpaillaan Näkee Kauemmas

    Luonnonvaraisina elävät rotat muodostavat yhdyskuntia, jotka jakautuvat edelleen pienempiin perheryhmiin. Asumista varten nämä sosiaaliset jyrsijät kaivavat luolastoja, joissa on pesäkammiota, varastotiloja sekä niitä yhdistäviä käytäviä. Luolastoasumuksen ulkopuolelle eläimet polkevat ruokapaikoille johtavia polkuja, joita ne käyttävät myös reviirin tarkkailuun. Kun ilta hämärtyy, yhdyskunta herää ja rotat lähtevät liikkeelle etsimään ruokaa ja tapaamaan tuttuja. Silloin ne yleensä osuvat meidän silmiimme.

    Ihmis- ja rottayhdyskuntien rinnakkaiselo lienee alkanut siinä vaiheessa, kun metsästäjä-keräilijänä itsensä elättänyt lajimme asettui paikoilleen ja alkoi varastoida ruokaa, rehua ja muita syömiskelpoisia tarveaineita. Rotat löysivät kätköt ja tykästyivät elämään lihapatojen äärellä. Ruokavaliot kun olivat sopivan samankaltaisia. Rotat ovat periaatteessa kasvissyöjiä, mutta voivat pistää poskeen myös eläinperäistä tavaraa.

    Päästäkseen käsiksi ruokavaroihimme rotat joutuvat jyrsimään tiensä ihmisten rakentamien esteiden läpi. Siinä puuhassa ne tahtomattaan aiheuttavat tuhoja kaikenlaisille rakenteille. Edes sähköjohdot eivät ole turvassa. Muovi, metalli ja huonolaatuinen betoni eivät tuota kummoistakaan estettä teräville talttamaisille etuhampaille, jotka kulumisen vuoksi kasvavat jatkuvasti. Rotat ulostavat ja virtsaavat työn lomassa, joten niiden jätökset pilaavat ruoka-aineita, vaikka varsinainen ruokahävikki jäisi vähäisemmäksi. Kaikki rotat eivät ole terveitä. Ne saattavat kantaa mukanaan taudinaiheuttajia, jotka voivat tarttua myös ihmisiin.

Rotat ovat sosiaalisia eläimiä, joilla pitäisi aina olla lajitoverien seuraa.

    Sosiaalisuuden lisäksi rotat ovat älykkäitä, uteliaita ja oppivaisia. Tämä huomatiin jo 1800-luvulla, jolloin niitä alettiin kesyttää ja jalostaa lemmikeiksi. Nykyisin rotat ovat suosittuja kotieläimiä ja niitä on saatavana useina erilaisina värivaihtoehtoina. Kokemukseni rajoittuu ruskeaan ja valkoiseen sisaruspariin. Muutoin lemmikkirottien ulkomuoto ei kovin paljon poikkea villeistä sukulaisista.

    Rotat ovat ihmisten tavoin nisäkkäitä ja niiden elintoiminnot muistuttavat omiamme. Tästä on varmasti ollut hyötyä sopeutumisessa elämään nurkissamme, mutta yhtäläisyys on myös painanut raskaan ristin rottien sukukunnan ylle. Niitä käytetään koe-eläiminä tutkimuksissa, joiden tavoitteena on parantaa ihmisten terveyttä. Irvokasta kyllä laboratorioissa kehitetään myös entistä tehokkaampia rotanmyrkkyjä sekä testataan niiden tehoa rottiin.

    Ikävä maine tuholaisena ei ole estänyt kouluttamasta nopeasti oppivia jyrsijöitä ihmisen palvelukseen myös tutkimuslaboratorioiden ulkopuolella. Nykyään rotat etsivät esimerkiksi maamiinoja sota-alueilla. Niiden tarkka hajuaisti pärjää koirille, mutta keveytensä vuoksi ne eivät laukaise miinaa, jos sattuvat astumaan sen päälle. Tällä tavalla vältetään miinanetsijöiden ennenaikainen kuolema.

    Rotista on tullut myös ammattiurheilijoita. Tiedekeskus Heurekassa rottien koripallojoukkueet ottavat mittaa toisistaan näyttely-yleisön istuessa katsomossa. Urheilijarotat ovat lemmikkirottia, jotka pentuajan jälkeen muuttavat Heurekan tiloihin opiskelemaan uutta ammattia. Jyrsijöiden osallistuminen koripallokisaan on vapaaehtoista, mutta kun peliolosuhteet on tehty eläimille houkutteleviksi, jokaiseen näytösotteluun löytyy halukkaita pelaajia.

    Harvalla eläinlajilla on yhtä monenlaisia rooleja ihmisen elämässä kuin rotalla. Voin vain ihailla niiden sitkeyttä ja selviytymiskykyä kaikista ihmisten asettamista esteistä ja tuhoamisyrityksistä huolimatta. Asiantuntijat veikkaavat, että rotilla menee lujaa vielä siinä vaiheessa, kun viimeinen ihminen on poistunut maan päältä.