Tag Archives: ruokakulttuuri

Nakin syvin olemus

    Nakit kuuluvat lasten ja koirien lempiruokiin. Herkut valmistetaan lihasta ja muista teuraseläimen hyvinä pidetyistä osista. Sellaisia ovat esimerkiksi kieli, sydän tai maksa. Ainekset sekoitetaan ja pilkotaan niin pieniksi, että niistä muodostuu tasainen makkaramassa. Mausteita, suolaa, arominvahventeita ja säilöntäaineita roiskaistaan joukkoon maun ja tarpeen mukaan.

    Valmis massa tungetaan pitkään reiättömään putkiloon, josta tulee makkaran kuori. Nakin mittaisin välein kuoriputkilo kierretään itsensä ympäri. Tällä tavalla makkaranpätkät saadaan irralleen toisistaan. Lopputuloksena on nakeista muodostunut pitkä helminauha. Raa’at nakkirimpsut laskostetaan telineeseen ja siirretään uuniin kypsymään.

Nakki, jonka kuorena on aito teuraseläimen suoli.

Nakki, jonka kuorena on aito teuraseläimen suoli.

    Kuoriaineena käytetään oikeita eläimen suolia tai niiden teollisia jäljitelmiä. Oikeat suolikuoret jätetään kypsiin makkaroihin, mutta muoviset poistetaan, koska ne eivät tunnu mukavilta suussa. Riisutut makkarat tarjotaan meille kuluttajille toisistaan irrallisina kuorettomina nakkeina.

    Muodinmukaisena vaihtoehtona sisältömassa hakataan pelkistä kasvikunnan tuotteista. Keinotekoiset ei-eläinperäiset materiaalit ovat silloin johdonmukainen ratkaisu kuoren raaka-aineeksi. Siksi vegenakki on aina kuoreton.

    Makkara on ollut nerokas keksintö. Ensin eläin tapetaan ja sitten se säilötään omiin suoliinsa. Se on myös ollut erinomainen tapa hyödyntää ravintona sellaiset eläimen osat, jotka eivät houkuta syömään.  Repaleiset lihanpalat, sidekudos, rasva, jänteet ja nahka on helppo kätkeä makkaramassaan.

Kuoreton nakki, joka on parhaimmillaan nakkiruokiin pilkottuna.

Kuoreton nakki, joka on parhaimmillaan nakkiruokiin pilkottuna.

    Terveys- ja ympäristötietoisuus, eläinten suojelu ja globaali tasa-arvo ovat makkaranvastaisia megatrendejä. Tiedostamisen myötä nakkien syöntini on vähentynyt, yhdestä kahteen pötkylää menee vuodessa ja ne ovat ehdottomasti aitokuorisia.

    Syön ruokaa, josta tunnistaa, mitä suuhunsa pistää. Tavoitteena on myös hyödyntää tuoreita, lähellä tuotettuja raaka-aineita, joita käsitellään mahdollisimman vähän. Näillä asteikoilla nakit ja muut makkarat jäävät häntäpäähän.

    Tuoreet kasvikset ovat maukkaista ja ne pursuavat luonnollisia terveyttä ylläpitäviä vitamiineja, kivennäisiä ja erilaisia antioksidantteja. Kuumennettaessa suoja-aineet menettävät suuren osan tehostaan. Tekemällä kasviksista nakkien muotoisia kasvismassapatukoita, tuhoamme suuren osan niiden hyvistä ominaisuuksista.

Vegenakki on vaihtoehto lihaisalle serkulleen. Sopii jokaisen lautaselle.

Vegenakki on vaihtoehto lihaisalle serkulleen. Sopii jokaisen lautaselle.

    Vegenakeilla on silti paikkansa. Ruokakulttuurimme perustuu vahvasti lihaan ja muihin eläinperäisiin ravintoaineisiin. Grilleissä kyljykset ja makkarat tirisevät sovussa kasvisnakkien kanssa. Siinä on niiden ruokaekologinen lokero. Lihaa karttavan ei kerralla tarvitse kerralla muuttaa kaikkia ruokailurutiineita. Perinteisiin peijaisiin voi osallistua herättämättä suurempaa huomiota.

    Suutuntuma erottaa kuorelliset ja kuorettomat nakit välittömästi. Kuuma aitonakki rapsahtaa mukavasti hampaissa samalla kun rasvapisarat purskahtavat makuhermoihin. Raaka-aineista riippumatta kuorettomat nakit ovat velttoja lerppuja, jotka murtuvat helposti jo sormissa. Lämpötilasta riippumatta hampaissa jauhautuu vain yksitoikkoinen massa.

    Kuorettomat nakit eivät oikeastaan ole nakkeja ollenkaan, koska niiltä puuttuu nakin idea, haukatessa rouskahtava kuori. Siinä on elintarviketeollisuuden haaste: kehittää haukkausominaisuuksiltaan aidon suolen veroinen keinomateriaali makkarankuoreksi. Silloin kasvisnakki sattaa luiskahtaa myös lihaa syövän suuhun.