Tag Archives: talous

Vihreä yrittäjyys on hyvä asia

Yli puolet meistä suomalaisista asuu kaupungeissa. Korona-ajan maallepako on hetkeksi hidastanut kaupungistumista, mutta muuttoliikkeen valtavirran suunta on pysynyt samana.

Turku on yksi niistä kolmesta kaupungista, joka vetävät väkeä puoleensa. Kaksi muuta ovat Helsinki ja Tampere. Kun Suomessa jo asuvat muuttavat maan sisällä tai muualta tullaan tänne, tulijoista kilpaillaan näiden kaupunkiseutujen kesken.

Elinvoimaiset paikkakunnat houkuttelevat myös yrityksiä, jotka tuovat mukanaan työpaikkoja, työntekijöitä ja verorahoja. Sen vuoksi kuntien kannattaa tukea yrityksiä. Vaalien alla Suomen Yrittäjät teki yrittäjille kyselyn, mitä se voisi olla.

Ehkä yllättäen kävi ilmi, että paras tapa tukea yrittäjiä on pitää huolta kunnan vetovoiman vahvistumisesta. Siinä asiassa kuntien ja yritysten etu on yhteinen. Varsinkin kaupan ja palvelualojen firmat pitivät sitä tärkeänä, koska kunnan vetovoimaisuus vaikuttaa myös siihen, miten yritys kykenee houkuttelemaan asiakkaita ja työvoimaa.

Ripeä hankkeiden edistyminen kunnan hallintorattaissa on elinkeinoelämälle mieleen. Varsinkin hidas, pahimmassa tapauksessa vuosia kestävä kaavoitus aiheuttaa epävarmuutta, joka viivyttää investointipäätösten tekemistä.

Jos on tiedossa, että kunnan kaavoitusprosessi ja rakentamiseen tarvittavien lupapäätösten saaminen kestävät vuosia, yrittäjät menevät helposti naapuriin, jossa asiat hoituvat kuukausissa.

Turun maine nopeana kaavoittajana ei ole paras mahdollinen, joten tässä kaupungilla on parantamisen varaa. Toimeen pitää ryhtyä heti uuden valtuustokauden alettua.

Vihreä yrittäjyys perustuu kestävään talouteen. Se tarkoittaa, että talouspoliittisten päätösten avulla pidetään kunnan talous tasapainossa. Hankinnat ja investoinnit kohdennetaan vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hankinnoissa suositaan lähialueen yrittäjiä.

Julkisten hankintojen kustannustehokkuutta on mahdollista parantaa yritysten välistä kilpailua lisäämällä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan kuntien tekemissä kilpailutuksissa yli puolessa tarjouksia tuli korkeintaan kaksi. Yhden yrityksen lisääminen tarjouskilpailuun voisi tuoda jopa viiden prosentin säästön. Reilu kilpailu on myös yrittäjien mieleen.

Elävät kaupunkikeskustat ry valitsi Turun vuoden 2021 kaupunkikeskustaksi. Valintaa perusteltiin seuraavasti: ”Turku vahvisti keskustansa vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta. Keskusta, joka rakentuu kauppatorin ympärille, on Turun sydän ja myös kaupan keskus.”

Vihreässä Turussa kestävä ja tasapainoinen talous palvelee asukkaita, yrityksiä ja ympäristöä.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Turun kaupungin talousmetsät kannattaa muuttaa ulkoilualueiksi

Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kauppi ehdotti (Turun Sanomat 8.1.2021), että kaupunkien talousmetsät kannattaisi myydä yksityisille, koska metsätulojen merkitys on kunnan taloudelle vähäinen.

Metsäteollisuus ry:n kotimaan metsäasioiden päällikkö Matti Mäkelä tuki kirjoituksessaan (Turun Sanomat 10.3.2021) kaupungin metsien myyntiä. Mäkelä totesi, että metsätalous ei ole kunnan ydintoimintaa, joten myynti on kuntalaisten etu.

Turulla on talousmetsiä 445 hehtaaria, mikä on runsas kymmenen prosenttia kaupungin omien metsien kokonaispinta-alasta. Talousmetsien määrä on noin viidesosa ulkoilu- ja virkistysmetsiin verrattuna. Ne sijaitsevat pääasiassa asutuksen ulkopuolella.

Taloustutkimus teki Suomen Kuvalehden (10/2021) toimeksiannosta kyselyn suomalaisten suhtautumisesta metsätalouteen. Vastanneista kolme neljäsosaa valitsi virkistyskäytön metsien kolmen tärkeimmän arvon joukkoon. Runsaalle neljäsosalle virkistäytyminen oli metsien ehdoton ykkösarvo. Metsissä liikkumista arvostettiin sukupuolesta, ammatista, iästä tai asuinpaikasta riippumatta.

Koska metsätalous ei ole kunnan ydintoimintaa, kaupungin kannattaa luopua talousmetsistään. Niitä ei kuitenkaan pidä myydä, koska kertaluontoinen tulo on pian käytetty ilman pidempiaikaista hyötyä. Muitakin vaihtoehtoja on, kun vaan etsitään ja löydetään.

Metsissä samoileminen, marjastaminen ja sienestäminen ovat turkulaisten suosittuja vapaa-ajan viettotapoja. Sen vuoksi kannattaisi harkita talousmetsien muuttamista ulkoilualueiksi. Jokaisen yksittäisen metsäpalstan käyttötarkoituksen muutoksen ei tarvitse tapahtua samalla kertaa, vaan se voi tapahtua vähitellen kokemuksista oppien.

Hoidettu talousmetsä on luontoarvoiltaan rajoitettu, joten niitä pitäisi kohentaa enemmän luonnonmetsien kaltaisiksi. Ajatusta on jo työstetty Turun kaupungin metsäsuunnitelmassa 2019 -2029. Se löytyy täältä. Suunnitelma sisältää kaupungin metsien käsittelylle erilaisia vaihtoehtoja, joissa hakkuumäärät ovat tavanomaista pienempiä. Hakkuukohteet valittaisiin niin, että metsien virkistyskäyttö, monimuotoisuus ja vaikutus kaupungin hyväksymiin ilmastotavoitteisiin tulisivat painokkaammin huomioiduiksi. Näistä on hyvä alkaa.

Ilman puunkorjuuta metsien yleensä katsotaan olevan tuottamattomia, koska niistä ei saada riihikuivissa euroissa laskettavaa tuloa. Eikä niille voi rakentaa. Kaiken lisäksi perinteisestä tuotannosta poistettujen metsäalueiden kevyestäkin hoidosta aiheutuu kuluja.

Metsien panos on epäsuoraa. Niiden tuotto on asukkaiden, eläinten ja ympäristön hyvinvointia, jolle ei tällä hetkellä ole valmista rahallista arvoa, mutta joka on laskettavissa.

Se on metsäkävelyllä voimaantuneiden asukkaiden parempaa työtehoa ja vähentyneitä sairaspoissaoloja. Se on eläin- ja kasvilajien suurempaa lajirunsautta. Se on ilmakehän hiilidioksidin sitomista kasvikuntaan ja siten ilmaston lämpenemisen hidastumista. Se on kaupungin vihertymistä ja sen myötä lisääntynyttä vetovoimaa. Kaadetuista puunrungoista saatu raha ei ole enää metsien ainoa arvo.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus liittyy vaalikampanjaani.