Tag Archives: Turun kaupunki

Vesi- ja energiayritys suunnittelevat yhteistyötä – asiakkaat maksavat

Turussa ja ympäristökunnissa juodaan laadukasta tekopohjavettä. Sen matka alkaa Virttaankankaalta, jossa Kokemäenjoesta pumpattua pintavettä varastoidaan hiekkaiseen harjumaastoon kaivettuihin altaisiin.

Altaista jokivesi imeytyy maaperään, jonka läpi suodattuessaan se puhdistuu ja lopulta asettuu pohjavedeksi, jonka vesilaitos, Turun Seudun Vesi Oy, jakelee kotitalouksille ja muille käyttäjille. Yrityksen omistaa Turun kaupunki ja kahdeksan muuta kuntaa.

Syvällä maan uumenissa veden lämpötila pysyy kuudesta yhdeksään asteisena ympäri vuoden. Tähän ominaisuuteen perustuu vesilaitoksen tuore liikeidea, jonka kaupallisia edellytyksiä se on kehitellyt yhdessä Turun kaupungin omistaman Turku Energian kanssa.

Liikekumppanit ovat tehneet selvityksen ja sen perusteella johtopäätöksen, että tekopohjavedestä on mahdollisuus nipistää lämpöä muutaman asteen verran ja hyödyntää talteen otettu päästötön energia muualla.

Meille asiakkaille lämpöenergian talteenotto pohjavedestä näkyisi niin, että kraanasta tuleva kylmä vesi olisi aikaisempaa viileämpää. Heti valmista juotavaksi.

Vesi on erinomainen jano- ja ruokajuoma. Turun Seudun Vesi Oy ja Turku Energia suunnittelevat yhteistyötä, jonka seurauksena hanasta tuleva vesi olisi entistä viileämpää. Kuva Shutterstock

Kotitalouksien kuuma vesijohtovesi tuotetaan lämmittämällä kylmää. Jos sen lämpötila on muutaman asteen aikaisempaa alhaisempi, lämmittämiseen tarvitaan energiaa enemmän kuin ennen.

Jos pohjavedestä otettu lämpöenergia käytettäisiin korvauksetta käyttöveden lämmittämiseen, lämpötilan säätöä voisi pitää vesilaitoksen palveluna, jossa tuote tarjotaan asiakkaille virkistävän kylmänä.

Tämä ei kuitenkaan ole tavoite. Vesiyhtiön tarkoituksena on hyödyntää talteen otetuttu lämpöenergia taloudellisesi myymällä se energiayhtiölle, joka kauppaisi sen edelleen. Kuuman käyttöveden tuottamisen vaatiman lisäenergian me kuluttajat kustantaisimme omasta pussista.

Molemmat pohjaveden lämpöenergian kaupallistamista suunnittelevat liikeyritykset ovat kuntien, siis meidän asukkaiden, omistamia.

Kunnanvaltuustoihin valitsemamme edustajat tai virkamiehet eivät voi sekaantua yhtiöiden tekemisiin, koska ne toimivat itsenäisesti liiketaloudellisin perustein.

On hyvä, että firmat etsivät aktiivisesti uusia tulolähteitä. Jos näin saatu liikevoitto kuitenkin tulisi meidän kuntalaisten maksettavaksi, toimintaa voi pitää jokseenkin arveluttavana.

Valinta tapahtuu taloudellisen hyödyn ja kunnallisen palvelutehtävän välillä. Saa nähdä, kumpi on yrityksille tärkeämpää.

Varttuneiden turkulaisten vihreä kaupunki

Kaupungissa asuvia, nuoria, koulutettuja naisia. Se on mielikuva vihreistä, mutta se ei ole koko totuus. Meitä vihreitä on kaiken ikäisiä. Jäin vuoden alusta eläkkeelle Helsingin yliopiston professorin tehtävästä, jossa tutkin ja opetin lääkkeiden käyttöä eläinlääketieteen opiskelijoille, tuleville kollegoille. Muualla vietetyistä työvuosista huolimatta kotini on aina ollut Turussa.

Turun vihreiden tavoitteena on kaupunki, joka huolehtii jokaisen hyvinvoinnista. Tulossa oleva sosiaali- ja terveyden huollon uudistus siirtää sote-palvelut valtion hoidettavaksi, mutta siitä huolimatta kaupungille jää monia tärkeitä vastuita asukkaiden hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Kaupungin tarjoamien asumispalveluiden, kotiin annettavien palveluiden ja yleisen palveluohjauksen tulee olla helposti saavutettavissa huolimatta siitä, asuuko keskustassa vai lähiössä. Taloudellisesta tilanteesta riippumatta jokaisen on saatava tarvitsemansa apu ja hoiva.

Koska yhteistyö lisää toiminnan vaikuttavuutta, osa kaupungin kontolla olevista tehtävistä kannattaisi järjestää yhdessä järjestöjen, seurakuntien, yritysten ja muiden paikallisten osaajien kanssa. Järjestäjästä huolimatta kaikessa toiminnassa on tarpeen painottaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Inhimillisten syiden lisäksi ne ovat myös taloudellisesti kestäviä valintoja.

Nykyaikainen teknologia mahdollistaa monet palvelut verkossa ja etäyhteyden välityksellä. Niiden kehitys on ollut nopeaa. Sen vuoksi kaikki eivät ehkä ole halunneet tai osanneet pysyä edistyksen mukana ja silloin on vaara syrjäytyä. Vihreässä Turussa yhteiskunnan digitaalisiin haasteisiin vastataan tarjoamalla neuvontaa, henkilökohtaista ohjausta ja monipuolista apua sähköisten palvelujen käyttämiseen. Sen lisäksi varmistetaan, että palveluiden fyysinen vaihtoehto on aina olemassa.

Kaikenikäisten vihreä Turku tukee monenlaisia musiikki- kuvataide- ja muita kulttuuritapahtumia, jotta jokainen löytää niistä omansa. Tapahtumajärjestäjiä kannustetaan tuottamaan tilaisuuksia, joissa on mahdollisuus sukupolvet ylittävään yhteisöllisyyteen. Ennakkoluuloton eri-ikäisen kohtaaminen voi osoittautua kaikkia osapuolia rikastuttavaksi kokemukseksi.

Luonnon läheisyys tukee terveyttä ja hyvinvointia. Lähiluonto kuuluu kaikille ja parhaiten se toteutuu kaupungin tekemällä kaavoituksella. Käytännössä jokaisen turkulaisen pitäisi päästä vaivatta kotiovelta viheralueelle, puistoon, niitylle, kaupunkimetsään tai ainakin ison vihreän puun siimekseen. Kirjoitan aiheesta enemmän täällä.

Vihreä kaupunki pitää huolta eläinasukkaista olivat ne lemmikkejä tai luonnoneläimiä. Tarjolla on lähes parikymmentä koirapuistoa, joissa viihtyvät sekä ihmiset että koirat. Onnellisuushormoni oksitosiinin pitoisuus lisääntyy sekä koirissa että omistajissa yhteisen leikin melskeessä.

Luonnoneläinten elinehtojen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilymiseksi. Sen vuoksi Turku on ryhtynyt tekemään monimuotoisuusohjelmaa eli Lumoa. Siihen sisältyvät muun muassa viherkäytävät tai vihersillat, jotka helpottavat eläinten siirtymistä viheralueelta toiselle.

Kaiken kaupungin toiminnan pitää perustua kestävään taloudenpitoon ja avoimeen päätöksentekoon. Avoimuuden on toimittava molempiin suuntiin. Asukkaiden pitää saada tietoa kaupungin päätöksistä taustoineen, mutta myös asukkaita pitää kuulla ja heidän mielipiteensä huomioida päätöksiä tehtäessä.

Vihreiden Turku on hyvä paikka asua ja elää. Nuorille ja meille varttuneille.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas 2021 Turussa. Tämä kirjoitus liittyy vaalikampanjaani.

Keskusta ja lähiöt yhdessä tekevät kaupungin

Turku on eurooppalaisessa mittakaavassa keskikokoinen kaupunki. Keskustassa melkein kaikki tarpeellinen on vartin kävelymatkan päässä. Samassa ajassa pyörällä ehtii lähimpiin lähiöihin ja julkisilla kulkuvälineillä sekä omalla autolla tavoittaa myös kaukaisemmat kaupunkialueet.

Turun ensimmäinen lähiö, Patterinhaka, rakennettiin 1950-luvulla lähelle satamaa. Alueella oli tuolloin runsaasti työpaikkoja, mutta ei työntekijöille sopivia asuntoja.

Satamatyöläisten asumisen arkea helpottamaan Patterinhakaan luotiin myös peruspalveluita, ainakin ostoskeskus, neuvola ja lastentarha. Kirjastoauto porhalsi pari kertaa viikossa tuomaan hengen ravintoa. Liikenneyhteydet olivat hyviä, joten liikkuminen sujui vaivatta.

Patterinhaan jälkeen lähiöitä on rakennettu lisää. Tähän päivään mennessä niitä on kertynyt kolmisenkymmentä. Suuri osa turkulaisista asuu lähiöissä.

Lähiöasukkaita on monenlaisia ja heillä on erilaiset odotukset hyvälle asuinympäristölle. Kaupunkisuunnittelun tavoitteena on huomioida niitä tasapuolisesti. Yrityksestä huolimatta yhteiskunnassa pikkuhiljaa tapahtunut kehitys on alkanut tulla näkyväksi myös Turussa: asuinalueet ovat eriytyneet sosiaalisesti.

Kaupunkistrategiansa mukaan (voit lukea sen täältä) Turku haluaa vähentää asukkaiden eriarvoisuutta kiinnittämällä huomiota aktiiviseen lähiöpolitiikkaan.

Käytännössä monet kaupunkisuunnittelun lähiöpäätökset kohdistuvat alueen asuntokannan hahmottamiseen.  Halutaan turvata riittävä kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta, josta jokainen tarvitsija löytää itselleen sopivan. Monimuotoinen asuntotuotanto ei kuitenkaan yksinään takaa tasapuolista kaupunkikehitystä.

Asukkaiden hyvään elämään tarvitaan jotain muuta. Ihannetilanteessa asuinalueelta löytyisi peruspalveluiden lisäksi mahdollisuus varhaiskasvatukseen ja peruskoulutukseen. Kirjastot tarjoaisivat tilan monikulttuuriseen kohtaamiseen sekä muiden erilaisuuden ymmärtämiseen ja hyväksymiseen.

Harrastus- ja nuorisotilat ovat ensiarvoisen tärkeitä nuorten viihtymisen takaamiseksi ja mahdollisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Liikuntapaikat eivät tarkoita pelkkiä perinteisiä urheilukenttiä ja -halleja vaan skeittiparkkeja, parkhour-puistoja sekä mahdollisuutta vaikka skuuttaukseen. Kannattaisi kysyä paikallisilta nuorilta itseltään, mitä he toivovat lähiympäristöltään.

Jokaisella asuinalueella ei voi olla kaikkea, joten alueiden välisen liikkumisen pitäisi tapahtua sujuvasti. Julkisen liikenteen ja oman auton lisäksi kaupunginosasta toiseen pitäisi päästä helposti polkemalla. Pyöräteiden ei soisi olevan pelkkiä asfalttiliuskoja katujen laidoilla vaan ne kannattaisi ympäröidä viherkaistoilla, joiden puut ja pensaat ilahduttaisivat yhtäläisesti pyöräilijöitä ja autoilijoita. Samalla ne vaimentaisivat autoliikenteen aiheuttamia ilmavirtoja ja melua.

Kaupunkistrategian tavoitteena on vetovoimainen Turku. Se tarkoittaa kaupunkia, jossa keskustaa ja lähiöitä kehitetään yhdenvertaisesti.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Turun kaupungin talousmetsät kannattaa muuttaa ulkoilualueiksi

Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kauppi ehdotti (Turun Sanomat 8.1.2021), että kaupunkien talousmetsät kannattaisi myydä yksityisille, koska metsätulojen merkitys on kunnan taloudelle vähäinen.

Metsäteollisuus ry:n kotimaan metsäasioiden päällikkö Matti Mäkelä tuki kirjoituksessaan (Turun Sanomat 10.3.2021) kaupungin metsien myyntiä. Mäkelä totesi, että metsätalous ei ole kunnan ydintoimintaa, joten myynti on kuntalaisten etu.

Turulla on talousmetsiä 445 hehtaaria, mikä on runsas kymmenen prosenttia kaupungin omien metsien kokonaispinta-alasta. Talousmetsien määrä on noin viidesosa ulkoilu- ja virkistysmetsiin verrattuna. Ne sijaitsevat pääasiassa asutuksen ulkopuolella.

Taloustutkimus teki Suomen Kuvalehden (10/2021) toimeksiannosta kyselyn suomalaisten suhtautumisesta metsätalouteen. Vastanneista kolme neljäsosaa valitsi virkistyskäytön metsien kolmen tärkeimmän arvon joukkoon. Runsaalle neljäsosalle virkistäytyminen oli metsien ehdoton ykkösarvo. Metsissä liikkumista arvostettiin sukupuolesta, ammatista, iästä tai asuinpaikasta riippumatta.

Koska metsätalous ei ole kunnan ydintoimintaa, kaupungin kannattaa luopua talousmetsistään. Niitä ei kuitenkaan pidä myydä, koska kertaluontoinen tulo on pian käytetty ilman pidempiaikaista hyötyä. Muitakin vaihtoehtoja on, kun vaan etsitään ja löydetään.

Metsissä samoileminen, marjastaminen ja sienestäminen ovat turkulaisten suosittuja vapaa-ajan viettotapoja. Sen vuoksi kannattaisi harkita talousmetsien muuttamista ulkoilualueiksi. Jokaisen yksittäisen metsäpalstan käyttötarkoituksen muutoksen ei tarvitse tapahtua samalla kertaa, vaan se voi tapahtua vähitellen kokemuksista oppien.

Hoidettu talousmetsä on luontoarvoiltaan rajoitettu, joten niitä pitäisi kohentaa enemmän luonnonmetsien kaltaisiksi. Ajatusta on jo työstetty Turun kaupungin metsäsuunnitelmassa 2019 -2029. Se löytyy täältä. Suunnitelma sisältää kaupungin metsien käsittelylle erilaisia vaihtoehtoja, joissa hakkuumäärät ovat tavanomaista pienempiä. Hakkuukohteet valittaisiin niin, että metsien virkistyskäyttö, monimuotoisuus ja vaikutus kaupungin hyväksymiin ilmastotavoitteisiin tulisivat painokkaammin huomioiduiksi. Näistä on hyvä alkaa.

Ilman puunkorjuuta metsien yleensä katsotaan olevan tuottamattomia, koska niistä ei saada riihikuivissa euroissa laskettavaa tuloa. Eikä niille voi rakentaa. Kaiken lisäksi perinteisestä tuotannosta poistettujen metsäalueiden kevyestäkin hoidosta aiheutuu kuluja.

Metsien panos on epäsuoraa. Niiden tuotto on asukkaiden, eläinten ja ympäristön hyvinvointia, jolle ei tällä hetkellä ole valmista rahallista arvoa, mutta joka on laskettavissa.

Se on metsäkävelyllä voimaantuneiden asukkaiden parempaa työtehoa ja vähentyneitä sairaspoissaoloja. Se on eläin- ja kasvilajien suurempaa lajirunsautta. Se on ilmakehän hiilidioksidin sitomista kasvikuntaan ja siten ilmaston lämpenemisen hidastumista. Se on kaupungin vihertymistä ja sen myötä lisääntynyttä vetovoimaa. Kaadetuista puunrungoista saatu raha ei ole enää metsien ainoa arvo.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus liittyy vaalikampanjaani.