Tag Archives: yhteistyö

Eläinten asema hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueiden toiminta alkaa ensi vuoden alussa. Silloin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen järjestämisvastuut siirtyvät kunnilta alueille. Tavoitteena on parantaa mainittujen palveluiden saatavuutta ja sen myötä edistää asukkaiden terveyttä. Myös menojen kasvun hillitseminen olisi toivottavaa.

Eläinten hyvinvointi ja eläinsuojelu jäävät kuitenkin edelleen kuntien vastuulle. Syynä on, että ne kuuluvat ympäristöterveydenhuollon toimialaan, jota soten myllerrykset eivät koske.

Vaativat eläinpelastustehtävät siirtyvät alueille

Säännöstä on kuitenkin olemassa poikkeus. Vaativissa eläinpelastustehtävissä tarvitaan toisinaan pelastuslaitoksen osaamista ja kalustoa. Ensi vuodesta alkaen nämä palvelut tulevat alueilta, muut eläinten hyvinvointi- ja suojeluasiat kunnilta. Hyvinvointialueiden hallintorakenteen suunnittelu on tällä hetkellä sen verran vaiheessa, ettei ole tietoa, miten alueiden ja kuntien yhteistyö tältä osin tullaan järjestämään.

Kun hyvinvointialueiden hallintomalli on varmistunut, kunnan ja aluehallinnon viranomaisten saumaton yhteistyö on varmistettava. Yksi mahdollisuus voisi olla kuntiin nimettävä eläinten hyvinvointiryhmä, joka varmistaisi yhteistyön sujuvuuden.

Mukana moniammatillisessa ryhmässä olisivat edustettuna kaikki, joiden virkatehtäviä eläinten hyvinvointi tavalla tai toisella koskee. Heitä ovat mm. valvontaeläinlääkärit, poliisit, terveystarkastajat, sosiaalialan toimijat ja pelastajat.

Suunnitelmallinen yhteistyö kolmannen sektorin eläinsuojeluyhdistysten kanssa lisäisi kaikkien osapuolten toiminnan vaikuttavuutta. Sen vuoksi myös heidän edustajansa kannattaisi kutsua mukaan.

Ympäristöterveys kannattaisi siirtää hyvinvointialueelle

Ihmisten ja eläinten terveys on yhteinen. Molempien hyvinvointi tukee toistaan.

Ihmisten, eläinten ja ympäristön terveys ovat vahvassa vuorovaikutuksessa toisiinsa. Yhteisen terveyden vuoksi ei ole järkevää hallinnollisin päätöksi eristää ihmisten hyvinvointiasioita muista lajeista ja meidän kaikkien yhteisestä ympäristöstä.

Tämä on onneksi ymmärretty myös keskushallinnossa. Valtiovarainministeriö julkaisi 12.1.2021 ympäristöterveyteen liittyvän tiedotteen. Siinä aluehallinnon ja monialaisten maakuntien parlamentaarinen yhteistyöryhmä ehdottaa ympäristöterveyden siirtämistä hyvinvointialueille 2026 alkaen.

Jos parlamentaarisen yhteistyöryhmän ehdottama ympäristöterveyden siirtyminen toteutuu, eläinten terveys- ja hyvinvointiasiat tietysti siirtyvät mukana ja viranhaltijoiden vastuualueet laajenevat maakunnan laajuisiksi.

Eläinten hyvinvointiryhmät olisivat oiva ratkaisu siirtymävaiheen suunnittelussa ja toteutuksessa. Sen jälkeen ne voisivat organisoitua alueellisiksi eläinten hyvinvointiryhmiksi.

Mielenterveyden palvelut on saatava osaksi terveydenhuollon peruspalveluita

Mielenterveydestä puhutaan, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? MIELI (Suomen Mielenterveys ry) määrittelee sen myönteiseksi kokonaisuudeksi, johon sisältyy voimavaroja ja toimintakykyä. Kun mielenterveys on kunnossa, ihminen tunnistaa kykynsä ja selviytyy niiden avulla arjen haasteista.

Työelämän kiristyvät vaatimukset ja niiden sovittaminen yksityiselämään eivät aina onnistu toivotulla tavalla. Digitaalisuus mahdollistaa yhteydenpidon vuorokauden ympäri, mutta siihen saattaa liittyä olettamus olla koko ajan tavoitettavissa.

Pitkään jatkuessaan stressi ja riittämättömyyden tunne voivat johtaa yleisiin mielialahäiriöihin, ahdistukseen ja masennukseen.

Myös koulua käyvät nuoret ovat ahdistuneita ja he masentuvat aikuisten tavoin. Lisäksi heitä vaivaa yksinäisyys. Koronapandemiasta aiheutunut etäopetus on lisännyt erityisesti toisen asteen oppilaiden mielenterveyshäiriöitä.

Aikainen tunnistaminen nopeuttaa toipumista

Ensimmäisten mielenterveyshäiriöiden havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin ovat ensiarvioisen tärkeitä. Samalla ehkäistään tilanteen pahenemista ja nopeutetaan toipumista. Samalla vähennetään inhimillistä kärsimystä. Nopea apu tulee myös yhteiskunnalle edullisemmaksi, joten siihen todella kannattaa panostaa.

Tavoitteen saavuttamiseksi mielenterveyden palvelut pitää liittää terveydenhuollon peruspalveluihin. Terveyskeskuksiin, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon pitäisi palkata mielialahäiriöihin perehtyneitä hoitajia, jotka tunnistavat ongelmien oireet.

Kannattaisi kokeilla myös avoimien, maksuttomien mielenterveysklinikoiden perustamista. Kuka tahansa voisi kävellä niihin sisään, kun tuntuu, ettei enää jaksa. Klinikat voisivat myös järjestää mielenterveyden ensiapukursseja, joissa opitaan tunnistamaan omia tai toisten alkavia mielenterveysongelmia.

Lisäksi palveluiden pitäisi olla helposti saavutettavissa Varsinais-Suomen jokaisessa kolkassa. Se on mahdollista digitaalisten palveluiden avulla. Puhelin on melkein kaikkien käytössä ja etäterapia on tutkitusti tehokasta.

Sote-uudistuksen myötä koulujen psykologit ja kuraattorit siirtyvät oppilaitosten palkkalistoilta hyvinvointialueen työntekijöiksi. Työnantajan vaihtumisesta huolimatta on pidettävä huolta, että koulut tarjoavat heille oppilaitoksen alueella sijaitsevat ja tarkoitukseen sopivat työskentelytilat, joihin oppilailla on helppo pääsy ilman ennakkovarausta.

Voisi myös pohtia mielenterveystaitojen liittämistä osaksi koulujen opetusohjelmaa. Lääkärin tekemään terveystarkastukseen verrattavissa oleva, psykologin suorittama mielenterveystarkastus voisi olla harkinnan arvoinen.

Välitunneilla, koulumatkalla ja somessa tapahtuva koulukiusaaminen johtaa helposti kiusattujen oppilaiden jaksamisen ja mielenterveyden heikkenemiseen. Kiusaamisvilkun kehittäminen voisi tuoda kiusaamistilanteet näkyviin. Koulun pihalle asennettavaa sähkökäyttöistä vilkkunappulaa voisi painaa, jos näkee jotakuta kiusattavan tai joutuu itse kohteeksi.

Viikon terapiatakuu myös mielenterveyshäiriöille

Erityisen tärkeää on ulottaa viikon terapiatakuu koskemaan myös mielenterveyshäiriöitä. Hoidon tarpeen arviointi pitäisi tehdä samana päivänä. Jokaiselle asiakkaalle pitäisi suunnitella sujuva hoitopolku, joka huomioi yhtäläisesti terveys- ja sosiaalipalvelut. Ne pitäisi saada samasta osoitteesta yhden luukun periaatteella. Asiakkaiden juoksuttaminen paikasta toiseen ei ole kenenkään etu.

Erityisryhmien mielenterveyteen pitää myös kiinnittää huomiota. Vammaissosiaalityön asiakkaiden pääsy mielenterveyspalveluihin on tällä hetkellä haasteellista, eivätkä hoitopolut toimi. Palveluita pitää tarjota kaikille yhdenvertaisesti.

Yhteistyö järjestöjen ja yksityisten yritysten kanssa on kaikkien etu. Sen vuoksi tavoitteellisen ja kustannustehokkaan yhteistyön kehittämisen pitäisi sisältyä hyvinvointialueen toimintojen suunnitteluun jo alkuvaiheessa.

Sote-uudistus ei sellaisenaan takaa parempia palveluita, mutta se antaa siihen hyvän mahdollisuuden. Tavoitteen onnistuminen riippuu valituksi tulleen aluevaltuuston osaamisesta.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Tosi tärkeät aluevaalit

Tammikuun 23. päivän aluevaalit ovat poikkeuksellisen tärkeät. Niissä valitaan edustajat Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustoon. Valituilla on vastuullinen tehtävä, joka vaikuttaa jokaisen elämään. He suunnittelevat ja järjestävät tulevien vuosien terveydenhuollon sekä sosiaali- ja pelastuspalvelut.

Hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy vuoden 2023 alussa. Ihan aluksi nykyiset terveyskeskukset, sairaalat, laboratoriot, sosiaalitoimistot ja palokunnat säilyvät entisillä paikoillaan. Samoin niiden henkilökunta. Asiakas ei siltä osin huomaa eroa.

Mainittujen organisaatioiden henkilökunta siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen, joten he näkevät muutoksen palkkakuitin sarakkeessa, jossa ilmoitetaan palkan maksaja.

Koska aikataulu on kireä, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen toimintojen suunnittelu on aloitettu väliaikaisessa valmistelutoimielimessä (vate). Muiden tehtävien ohella vaten on ratkaistava, miten kuntien ja sairaanhoitopiirin, molempien erityishuoltopiirien ja aluepelastuslaitoksen toimintojen yhdistyminen saataisiin parhaiten toimimaan.

Parempia palveluita hyvinvointialueen asukkaille

Suunnitelmiin sisältyy sotekeskusten perustaminen. Niihin sijoitettaisiin moniammatilliset yhteistyötiimit, jotka toteaisivat asiakkaan palvelutarpeen. Sen jälkeen hänet ohjattaisiin oikeaan palvelupisteeseen oli kyse terveys-, mielenterveys- tai sosiaalipalveluista tai näiden yhdistelmistä.

Kaikki alan palvelut olisivat tavoitettavissa samasta paikasta, joten asiakas ei joutuisi pompoteltavaksi paikasta toiseen. Myös eri toimialojen tiedonkulku ja yhteistyö olisi tiiviimpää samassa organisaatiossa toimittaessa. Seitsemän päivän hoitotakuu joka kunnassa kuuluu pakettiin.

Kunnat ovat erilaisia ja erikokoisia, mikä varmasti johtaisi toteutukseltaan erilaisiin sotekeskuksiin, mutta sillä tavalla joka kuntaan saataisiin räätälöityä palvelukokonaisuuksia sen omien asukkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi käyttäjiltä itseltään pitäisi kysyä, millaisia palveluita he haluaisivat.

Ennaltaehkäisy ja yhteistyö kunniaan

Ongelmien ennaltaehkäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota, koska se vähentää inhimillistä kärsimystä ja tulee ajan kuluessa taloudellisemmaksi. Yhteistyötä yksityisten palveluiden tuottajien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kannattaisi tiivistää, koska se lisää osapuolien työn vaikuttavuutta.

Koska pelastuslaitos siirtyy hyvinvointialueen vastuulle, välitön apu pitäisi kyetä takaamaan koko alueella. Aluevaalit ovat tavallisen ihmisen hyvinvointivaalit.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.