SOTE tulee. Ympäristöterveydenhuolto on mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden isossa myllerryksessä. Koska sairaiden eläinten hoito on osa ympäristöterveydenhuoltoa, sote koskee myös eläimiä.
Stetoskooppi on eläinlääkärin perustyöväline.
VALTIONHALLINNOSSA eläinten suojelu- ja tautiasiat kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan. Jo ministeriön nimestä ilmenee, että sen pääasiallinen mielenkiinto kohdistuu maatalouden eläimiin, sikoihin, lehmiin, siipikarjaan.
LAINSÄÄDÄNTÖ luonnollisesti heijastaa samaa marssijärjestystä. Kuntien edellytetään järjestävän ympärivuorokautisia hoitopalveluita tuotantoeläimille. Seuraeläimille riittää, kun tarjotaan perusjuttuja kuten rokotuksia ja sterilisaatioita. Jos koira tai kissa tarvitsee vaativampia toimenpiteitä, se on vietävä yksityisen eläinlääkärin vastaanotolle.
TÄHÄN sote iskee. Suunnitteluvaiheessa on voimakkaasti noussut esiin vaihtoehto, jossa lemmikkieläimet pudotettaisiin kokonaan pois kunnallisten palveluiden piiristä. Silloin ainoa tapa saada hoitoa koiralle tai kissalle olisi yksityisen eläinlääkärin vastaanotto.
Eläinlääkäri tutkii stetoskoopilla kissaa sen kotona.
VIIME vuosina lukuisat yksityiset eläinlääkäriasemat ovat ketjuuntuneet. Se on nostanut palveluiden hintoja, mutta toivottavasti myös parantanut vastaanottojen varustelua. Sen myötä erityisen vaativia toimenpiteitä, esimerkiksi koirien lonkkaproteesien asennuksia, kyetään tekemään entistä useammilla paikkakunnilla.
ELÄINLÄÄKÄRIASEMAT sijaitsevat pääsääntöisesti asutuskeskuksissa tai niiden lähiympäristössä. Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa syrjäisemmillä seuduilla lähin yksityisvastaanotto voi sijaita parin sadan kilometrin päässä. Jos käärme puree lemmikkiä, se on vietävä usean tunnin ajomatkan päähän saamaan ensiapua.
Rokotukset ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.
ETÄISYYS ei ole ainoa ongelma. SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ry:n tekemän kyselyn mukaan noin neljäsosalla eläinten omistajista oli taloudellisia esteitä eläinlääkärin avun hakemiseen. Eläinklinikat eivät välttämättä hyväksy osamaksua eivätkä anna luottoa.
SAIRAIDEN eläinten hoito on jotenkin taattava sivistysvaltiossa. Eläinlääkäreiden pro bono -vapaaehtoistyö voisi tarjota lievitystä sairastuneiden kärsimyksiin. Hyväntekeväisyyteen perustuva eläinten sairaanhoito ei ole tavoiteltavaa, mutta se voisi olla parempi kuin ei mitään.
ELÄINLÄÄKÄRIKUNNAN ansioiden menetys ei välttämättä olisi niin suuri kuin ensivaikutelma antaa ymmärtää. Vastikkeeton hoito lisää positiivista julkisuutta ja osoittaa, että ammattikunta oikeasti välittää eläinten hyvinvoinnista. Ei ole mahdotonta, että se toisi vastaanotolle kokonaan uusia maksavia asiakkaita. Kannattaisi kokeilla.