Tag Archives: eläinasukas

Koira tukee hyvinvointia

Tapahtui pari kesää sitten kongressin paluumatkalla Phoenixin lentokentällä Yhdysvalloissa. Lento oli ylibuukattu eikä minulla ollut paikkaa koneessa. En ollut ainoa. Meitä kiukkuisia matkustajia tungeksi palvelutiskillä muutamia kymmeniä.

Sitten kulman takaa ilmestyi suurikokoinen berninpaimenkoira isäntänsä kanssa. Määrätietoisesti hurtta alkoi raivata tietään ärtyneessä väkijoukossa. Kun koira sattui kohdalle, taputin ja paijasin rauhallista jättiläistä kuten moni muu. Stressi helpottui hetkeksi.

Eläimen yllä oli tukevat valjaat ja niissä selkeä merkki, joka osoitti, että koira oli töissä. Se oli varta vasten tuotu paikalle rauhoittamaan äkäisiä matkustajia. Lopulta paluulentokin järjestyi.

Meillä on kotoisat kaverikoirat, joiden pelkkä läsnäolo tuottaa hyvää mieltä. Tehtävään koulutetut hännänheiluttajat vierailevat muun muassa vanhainkodeissa, joissa niiden visiittejä odotetaan innolla. Asukkaiden päivän kohokohta voi olla lämpimän ja pörröisen eläimen pitäminen sylissä.

Ihmisen ja koiran kohtaaminen vaikuttaa positiivisesti myös parivaljakon nelijalkaiseen. Kun koira ja sen ihminen leikkivät keskenään, molempien onnellisuushormoni oksitosiinin pitoisuus lisääntyy. Se on selkeä osoitus lajirajat ylittävästä yhteisestä ilon tunteesta.

Koirien omasta jaksamisesta on myös pidettävä huolta. Turun viheralueilla on tällä hetkellä seitsemäntoista koira-asukkaille tarkoitettua puistoa, joissa yleensä on omat tilat pieni- ja suurikokoisille vierailijoille.

Elämään koiran kanssa liittyy ajoittain tummia sävyjä. Kun eläin sairastuu, se voi tarvita eläinlääkärin palveluita. Kaupungilla on lakisääteisen velvoite tarjota alueellaan oleville koirille, kissoille ja muille pienikokoisille lemmikkieläimille kiireellistä eläinlääkärin apua.

Turku on ulkoistanut nämä palvelut yksityisille klinikoille. Ne ovat hyvin varusteltuja ja henkilökunta on ammattitaitoista, mutta ne myös perivät antamastaan hoidosta hinnastonsa mukaisen maksun.

Valtakunnallinen eläinsuojelujärjestö SEY Suomen eläinsuojelu teetti pari vuotta sitten kyselyn lemmikkien omistajille. Viidennes vastaajista arvioi, ettei heillä ole taloudellisia mahdollisuuksia viedä lemmikkiään eläinlääkäriin. Tässä piilee vaara, etteivät eläimet saa tarvitsemaansa hoitoa.

Aika ajoin minulta kysytään, miksi eläinlääkärit ovat niin kalliita? Yhtenä syynä on, ettei eläimillä ole Kelan kaltaista järjestelmää, joka vastaisi ainakin osasta kustannuksia. Sen lisäksi eläinlääkäripalvelut kuuluvat yleiseen arvonlisäverokantaan, joka on 24%. Näin ollen lähes neljäsosa eläinlääkärikäynnin hinnasta muodostuu arvonlisäverosta.

Koira tukee monipuolisesti ihmisen hyvinvointia, mutta jos se itse sairastuu, vastuussa oleva henkilö voi joutua vaikean kysymyksen ääreen. Onko varaa hoitaa vai pitääkö lopettaa?

Kaupungin kannattaisi huomioida myös eläinasukkaansa ja etsiä tapoja, joilla koirat, kissat ja muut pienikokoiset lemmikkieläimet voisivat saada kiireellistä eläinlääkärin apua hinnoilla, jotka niiden omistajilla on mahdollisuus maksaa.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Turun on pidettävä huolta eläinasukkaista

Lähes kolme vuotta toimin eläinsuojelusta vastaavana läänineläinlääkärinä Turussa. Kokemus osoitti, että eläinten puolestapuhujia tarvitaan. Vaikutelmani eläinsuojelutarkastuksista voi olla vinoutunut, koska läänineläinlääkäri meni paikalle vasta, kun kärsivien eläinten lukumäärä oli suuri ja kunto surkea.

Suojelutoimien tehostamiseksi ehdotetaan usein valvonnan lisäämistä. Valvontaa tarvitaan, mutta se kykenee puuttumaan eläinten tilaan vasta, kun asiat ovat huonosti. Vaikuttavuudeltaan tehokkainta, eettisesti hyväksyttävintä ja kustannuksiltaan edullisinta on ennaltaehkäisy.

Turussa huomattava eläinsuojeluongelma liittyy kissoihin. Kaupungin alueella asustaa puolivillejä kissayhdyskuntia, joihin voi kuulua useita kymmeniä eläimiä. Niillä ei ole omistajaa tai sitten omistajuus on nimellistä. Joku ruokkii silloin tällöin, mutta ei juuri muuta. Kissoilla voi olla mahdollisuus jonkinlaiseen säänsuojaan, mutta ei välttämättä.

Isossa ryhmässä kehkeytyy terveysongelmia. Kissoilla on sisä- ja ulkoloisia sekä erilaisia virusten ja bakteerien aiheuttamia sairauksia. Sen näkee siitä, että silmät vuotavat, korvat kutiavat ja paikoitellen iho punottaa. Eläimet myös lisääntyvät vapaasti. Kissojen lukumäärä suurenee nopeasti ja uudet pennut voivat olla sukusiitoksen tulosta.

Eläinsuojeluyhdistykset loukuttavat kissoja, hoitavat sairaudet, rokottavat ja leikkaavat tulokkaat. Sen jälkeen kissat totutetaan ihmisen läheisyyteen ja sijaiskodissa ne oppivat kotikissan tavoille.  Onnekkaimmille löytyy oma loppuelämän koti. Vähemmän onnekkaat lopetetaan.

Turun kaupunki on vuosien varrella myöntänyt yksityishenkilöille luvan ampua alueellaan harmiksi koettuja eläimiä. Lupa on koskenut lintuja, kuten harakoita, variksia, naakkoja ja kesykyyhkyjä, mutta myös supikoiria, minkkejä ja villiintyneitä kissoja. Ne ovat kissoja, joita saa luvalla ampua.

Kissojen hallitsematon lisääntyminen on helposti estettävissä leikkaamalla kaikki kissat, joita ei käytetä siitokseen. Näin ei kuitenkaan tapahdu ja syitä on monia. Kissoista vastuussa oleva henkilö ei ehkä tiedosta sterilisaation ja kastraation merkitystä tai sitten toimenpiteen suorittamisen esteenä on monia käytännön syitä. Kissoja ei saa kiinni, niitä on liian monta, ei ole kuljetusta eläinlääkäriin, leikkaus maksaa paljon.

Kaikkien kannalta olisi hyvä, jos kaupunki järjestäisi ainakin muutaman kerran vuodessa edullisen mahdollisuuden kissojen sterilisaatioon ja kastraation. Samassa yhteydessä kissat olisi hyvä siruttaa tunnistamisen helpottamiseksi ja tarpeen mukaan myös rokottaa.

Leikkaus- ja sirutuskampanjat olisi tarkoituksenmukaista organisoida yhteistyössä eläinsuojelujärjestöjen kanssa. Se takaisi toiminnan parhaan vaikuttavuuden ja mahdollistaisi jatkuvuuden. Ensi alkuun kaupungin pitäisi nimetä eläinsuojelun yhteistyöryhmä kissaongelman ratkaisemiseksi.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.