Tag Archives: eläinsuojeluyhdistys

Kissaviha voi paksusti

Kissat ovat itsenäisiä ja arvoituksellisia eläimiä, joita kautta aikojen on joko arvostettu tai vihattu.

Rinnakkainen elämämme alkoi todennäköisesti silloin, kun esi-isämme metsästäjäkerääjät asettuivat aloilleen viljelläkseen maata ja kasvattaakseen karjaa. Varastoihin koottu vilja kiinnosti jyrsijöitä, joiden kurissa pitämiseen vapaana kulkeva kissa oli tehokkain käytössä oleva menetelmä.

Kissojen asema yhteiskunnassa

Faaraoiden Egyptissä kissat olivat arvossaan. Viljasiiloja suojelevia kissoja palvottiin jumalina ja niiden ruumiit palsamoitiin kuten ylhäisten ihmisten. Mirrien arvoa korosti, että niiden vienti maasta oli kielletty. Jos joku yritti, faarao lähetti hakemaan viiksiniekat takaisin.

Euroopassa noitia vainottiin keskiajalla ja myöhemminkin. Usein heidän seuralaisikseen mainittiin huonoa onnea tuottava musta kissa.

Suomalaisessa kansanperinteessä noidat koettiin positiivisessa roolissa tietäjinä ja parantajina, mutta musta kissa on meilläkin säilyttänyt maineensa epäonnen tuojana.

Tämä turkulaiskissa eli 1500-luvulla. Joko se kuoli kivitalon kellarissa tai sen eloton ruumis heitettiin sinne. Kuva on otettu Aboa vetus -museon kokoelmista.

Keskiajalla Suomen Turussa asui luonnollisesti myös kissoja. Ne kulkivat vapaina toimittamassa ikiaikaista tehtäväänsä hiirestäjinä. Vuosisatoja vanhoista asuinrakennusten raunioista on löytynyt kissojen luurankoja. Niitä voi käydä katsomassa Aboa vetus -museossa Aurajoen rannalla.

Nykyisin kissan hankintahinta on jokseenkin pieni, eläimen voi saada jopa ilmaiseksi. Eläinsuojelujärjestöt pyrkivät lisäämään kattien arvostusta kehottamalla antamaan niitä uusille omistajille vain maksua vastaan. Kun eläimellä on edes jonkinlainen hinta, sitä toivon mukaan kohdellaan paremmin.

Karmivan esimerkin piittaamattomuudesta antoi suomalainen kuvataiteilija, joka haki eläinsuojeluyhdistykseltä kissan ja kidutti sen kuoliaaksi kirveellä. Hän kuvasi tappoperformanssin ja julkaisi videon ’taiteena’. Takuuvarma keino puskea itsensä suuren yleisön tietoisuuteen.

Taiteilija maksoi eläinrääkkäyksestä saamansa sakot, joten yhteiskunnan silmissä hän on sovittanut rikoksensa. Sen jälkeen hän on vuosikymmeniä jatkanut uraansa, joka perustui kissan kidutukseen. En arvosta minkään alan eläinrääkkääjiä.

Kissat eivät ole syy lintukantojen taantumiseen

Julkisuudessa kissaviha kukkii. Mediasta löytyy etsimättä kirjoituksia, joissa surraan pikkulintukantojen taantumista. Takuuvarmasti syylliseksi osoitetaan vapaana kulkeva kissa, joka vaaditaan talutushihnaan ulkona olon ajaksi. Tekstit eivät aina muista mainita, että lintujen luontaisten elinympäristöjen tuhoutuminen ja ilmastonmuutos ovat suurin syy kantojen heikkenemiseen.

Vuonna 2019 hollantilainen tutkija vaati EU:lta kissojen vapaan liikkumisen kieltämistä lintukatoon vedoten.  EU vastasi selkeästi puoltavansa kissojen vapautta liikkua ulkona (linkki uutiseen).

Suomessa kiertää parhaillaan kansalaisaloite, jossa vaaditaan kissojen vapaana kulkemisen kieltämistä lainsäädännöllä. Perusteena on, että kissat tappavat vuosittain miljoonia luonnonvaraisia eläimiä. Tapettujen hiirien ja rottien lukumääriä ei eritellä.

Saa nähdä, miten käy.

Turun on pidettävä huolta eläinasukkaista

Lähes kolme vuotta toimin eläinsuojelusta vastaavana läänineläinlääkärinä Turussa. Kokemus osoitti, että eläinten puolestapuhujia tarvitaan. Vaikutelmani eläinsuojelutarkastuksista voi olla vinoutunut, koska läänineläinlääkäri meni paikalle vasta, kun kärsivien eläinten lukumäärä oli suuri ja kunto surkea.

Suojelutoimien tehostamiseksi ehdotetaan usein valvonnan lisäämistä. Valvontaa tarvitaan, mutta se kykenee puuttumaan eläinten tilaan vasta, kun asiat ovat huonosti. Vaikuttavuudeltaan tehokkainta, eettisesti hyväksyttävintä ja kustannuksiltaan edullisinta on ennaltaehkäisy.

Turussa huomattava eläinsuojeluongelma liittyy kissoihin. Kaupungin alueella asustaa puolivillejä kissayhdyskuntia, joihin voi kuulua useita kymmeniä eläimiä. Niillä ei ole omistajaa tai sitten omistajuus on nimellistä. Joku ruokkii silloin tällöin, mutta ei juuri muuta. Kissoilla voi olla mahdollisuus jonkinlaiseen säänsuojaan, mutta ei välttämättä.

Isossa ryhmässä kehkeytyy terveysongelmia. Kissoilla on sisä- ja ulkoloisia sekä erilaisia virusten ja bakteerien aiheuttamia sairauksia. Sen näkee siitä, että silmät vuotavat, korvat kutiavat ja paikoitellen iho punottaa. Eläimet myös lisääntyvät vapaasti. Kissojen lukumäärä suurenee nopeasti ja uudet pennut voivat olla sukusiitoksen tulosta.

Eläinsuojeluyhdistykset loukuttavat kissoja, hoitavat sairaudet, rokottavat ja leikkaavat tulokkaat. Sen jälkeen kissat totutetaan ihmisen läheisyyteen ja sijaiskodissa ne oppivat kotikissan tavoille.  Onnekkaimmille löytyy oma loppuelämän koti. Vähemmän onnekkaat lopetetaan.

Turun kaupunki on vuosien varrella myöntänyt yksityishenkilöille luvan ampua alueellaan harmiksi koettuja eläimiä. Lupa on koskenut lintuja, kuten harakoita, variksia, naakkoja ja kesykyyhkyjä, mutta myös supikoiria, minkkejä ja villiintyneitä kissoja. Ne ovat kissoja, joita saa luvalla ampua.

Kissojen hallitsematon lisääntyminen on helposti estettävissä leikkaamalla kaikki kissat, joita ei käytetä siitokseen. Näin ei kuitenkaan tapahdu ja syitä on monia. Kissoista vastuussa oleva henkilö ei ehkä tiedosta sterilisaation ja kastraation merkitystä tai sitten toimenpiteen suorittamisen esteenä on monia käytännön syitä. Kissoja ei saa kiinni, niitä on liian monta, ei ole kuljetusta eläinlääkäriin, leikkaus maksaa paljon.

Kaikkien kannalta olisi hyvä, jos kaupunki järjestäisi ainakin muutaman kerran vuodessa edullisen mahdollisuuden kissojen sterilisaatioon ja kastraation. Samassa yhteydessä kissat olisi hyvä siruttaa tunnistamisen helpottamiseksi ja tarpeen mukaan myös rokottaa.

Leikkaus- ja sirutuskampanjat olisi tarkoituksenmukaista organisoida yhteistyössä eläinsuojelujärjestöjen kanssa. Se takaisi toiminnan parhaan vaikuttavuuden ja mahdollistaisi jatkuvuuden. Ensi alkuun kaupungin pitäisi nimetä eläinsuojelun yhteistyöryhmä kissaongelman ratkaisemiseksi.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.