Tag Archives: maaperä

Vihreä rakentaminen on ennakoivaa hyvinvointipolitiikkaa

Varhaiset esi-isämme elivät vihreässä ympäristössä, viidakkoisissa metsissä ja savanneilla. Ravinnokseen he metsästivät ja keräsivät luonnon antimia. Maanviljelys ja karjanhoito sitoivat ihmiset paikoilleen runsas kymmenentuhatta vuotta sitten. Ensimmäiset kaupungit alkoivat muodostua paria vuosituhatta myöhemmin.

Kaupungistuminen on globaali megatrendi

Nykyisin yli puolet suomalaisista elää viimeisen teknologian ympäröimänä kaupungeissa, mutta kehityshistoriamme vuoksi olemme edelleen osa luomakuntaa. Se ilmenee niin, että mielellämme rentoudumme liikkumalla ulkona luonnossa, lajimme alkuperäisessä elinympäristössä. Vihreä rauhoittaa myös sisätiloissa. Sen vuoksi julkisten rakennusten sisäseinät on monesti maalattu vihreän sävyillä.

Tiivis kaupunkirakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Tarvitaan vähemmän rakennusmaata, kunnallistekniikka tulee edullisemmaksi ja liikkumisen välimatkat lyhenevät. Kääntöpuolena ympäristön vihreä ja kattamaton maa-ala supistuu, vaikka vettä imevä maanpinta on tärkeää sadevesien imeytymiselle ja lähiluonnon monimuotoisuudelle.

Vihertehokkuus on tärkeää

Koska rakentamisen ja luonnon säilyttämisen yhteensovittaminen on haastavaa, käyttöön on otettu suunnittelua helpottava käsite, vihertehokkuus. Sen tavoitteena on varmistaa tontilla tietty kasvillisuuden määrää suhteessa rakennetun alueen pinta-alaan. Turun kaupunki on päättänyt vihertehokkuuden käyttämisestä uusissa asemakaavoissa, mutta päätös on vain suositus, josta voi perustelluista syistä poiketa.

Vihertehokkuuslaskelmien vastustajien pelkona on, että erityisesti keskikaupungin täydennysrakentaminen vaikeutuu, jos tontille ei enää mahdu lisää vihreyttä. Pelko on turhaa, koska perinteiset viheralueet voidaan korvata esimerkiksi viherkatoilla ja viherseinillä. Ne kuitenkin nostavat rakentamisen hintaa ja sen myötä asumiskustannuksia.

Kuluerästä tuotto-odotuksiin

Kaupunkiluonto ei kuitenkaan ole pelkkä kuluerä, vaikka se sellaiseksi mielletään. Luonnossa liikkumisen terveyttä ja hyvinvointia tukevalle vaikutukselle on laskettavissa euromääräinen arvo. Valmiita lukuja ei juuri ole, mutta terveystaloustieteen avulla ne ovat saatavissa.

Esimerkiksi lasketaan, miten paljon luonnossa liikkuminen vähentää lääkärissä käyntejä.  Kun tämä tiedetään, kerrotaan se yhden lääkärikäynnin hinnalla ja saadaan yksi osa hinta-arvioon luonnossa liikkumisen terveyshyödyistä. Vähentyneiden sairaspoissaolojen määrä on vastaavasti todennettavissa ja muutettavissa euroiksi.

Lasten lisääntyneiden allergioiden uskotaan johtuvan liian puhtaasta elinympäristöstä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että parhaiten lapsia suojaa allergioilta varhainen kosketus eläimiin ja maaperään. Maaperästä on eristetty bakteereita, jotka koulivat lasten kehittyvää immuunijärjestelmää ja sen myötä allergioita ilmaantuu entistä harvemmin. Lasten sairauksien estyminen vähentää suoraan heidän sairaanhoitokulujaan sekä välillisesti myös vanhempien poissaoloja työstä. Näillekin voidaan antaa rahallinen arvo.

Kaupunkiluonto on hyvinvointipolitiikkaa

Meidän pitää kehittää välineitä viherrakentamisen positiivisten terveys- ja hyvinvointivaikutuksien mittaamiseksi euroissa. Kun laskukaavat ovat olemassa, tulevissa hankkeissa voidaan verrata asuntorakentamisen kustannuksia ja viherrakentamisen välillisiä tuottoja. Ne syntyvät terveydenhuollon resurssien säästymisestä sekä työnteon tuottavuuden lisääntymisestä. Tulos voi yllättää. Pitkällä aikajänteellä vihreän kaupunkiympäristön terveys- ja hyvinvointihyödyt voivat kattaa tai jopa ylittää viherrakentamisesta aiheutuneet kustannukset.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.