Ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointi on yhteinen

Varsinais-Suomen hyvinvointialue polkaistaan käyntiin vuoden 2023 alussa. Kunnianhimoisen sote-uudistuksen tavoitteena on järjestää sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut entistä toimivammaksi kokonaisuudeksi.

Eläinten ja ympäristön terveys eivät kuulu sote-uudistukseen, mutta niillä on silti monipuolinen vaikutus ihmisiin.

Eläimet lisäävät tai vähentävät hyvinvointia

Emme asuta maapalloa eläinlajeista irrallaan vaan yhtenä muiden joukossa. Sen vuoksi ihmisten ja eläinten hyvinvointi ovat vuorovaikutuksessa. Mitä läheisempi rinnakkaiselo, sitä suurempi on vaikutus.

Hyvinvoivat ihmiset jaksavat pitää asianmukaista huolta vastuullaan olevista eläimistä. Vastaavasti terveet ja elinvoimaiset eläimet tuottavat ihmisilleen enemmän iloa tai suurempaa taloudellista hyötyä.

Lemmikkien terveyttä ja hyvinvointia tukeva vaikutus on vahvistettu monissa tutkimuksissa. Koirat ja kissat vähentävät stressiä ja lisäävät hyvän olon tunnetta. Tunneside toimii myös toisinpäin. Eläimet rauhoittuvat, leikkivät ja tuntevat iloa ihmistensä kanssa puuhatessaan.

Kotieläimistä saadaan monenlaisia elintarvikkeita, maitoa, munia, lihaa. Alkutuotannon eläinten terveys ja hyvinvointi ovat turvallisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden perusedellytys. Sairaudet heikentävät esimerkiksi eläimestä saadun lihan laatua ja säilyvyyttä.

Useat taudinaiheuttajat, bakteerit, virukset, alkueläimet ja loiset, ovat lajien yhteisiä. Ne voivat tarttua eläimistä ihmisiin, mutta myös toisinpäin.

Pälvisilsa on sienen aiheuttama ihotulehdus, joka kosketuksessa siirtyy eläimen iholta ihmisen iholle. (Kokemusta on.) Vakavaa ripulia aiheuttava salmonellabakteeri puolestaan kulkee yksilöstä ja lajista toiseen ulosteiden mukana.

Ympäristö vaikuttaa ihmisten ja eläinten terveyteen

Ympäristön tila on yhteydessä ihmisten ja eläinten hyvinvointiin. Teollisuusjätteillä pilattu vesistö tai maaperä heikentävät ihmis- ja eläinasukkaiden terveyttä. Vastaavasti ilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa hengitystieoireita.

Luonnontilaisen ympäristön muokkaaminen rakennustonteiksi voi olla ihmisten etu, mutta samalla teko vaikuttaa kyseisen alueen eläinten ja kasvien olemassaoloon. Heikentyneistä elinmahdollisuuksista johtuen jotkin lajit taantuvat tehden tilaa muiden runsastumiselle.

Koronapandemia on itse luotu vitsaus. Koronavirus kehittyi todennäköisesti lepakoissa. Ihmiset pilkkoivat niiden luonnollisia asuinalueita ja siitä seurannut ahtaus pakotti lepakot elämään liian lähellä toisiaan. Tilanne oli suotuisa koronaviruksille, jotka lisääntyivät nopeasti. Sattumalta muodostui myös ihmisiin tarttuva muunnos. Se levisi lepakosta toiseen, mutta itse ne eivät sairastuneet.

Paikalliset asukkaat pyydystivät virusta kantaneita lepakoita ravinnoksi ja veivät niitä myytäväksi eläviä eläimiä kauppaaville toreille. Jossain vaiheessa lepakoissa kehittynyt koronavirus pääsi karkaamaan toiseen lajiin, ihmisiin, tunnetuin seurauksin.

Ei ole yhdentekevää, miten kohtelemme muita eläimiä ja yhteistä ympäristöä. Pitämällä niistä hyvää huolta takaamme samalla omaa terveyttämme.

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus kuuluu vaalikampanjaani.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.