Tag Archives: sosiaalipalvelut

Mitä aluevaltuusto tekee?

Ensimmäisen aluevaltuuston toimikausi alkaa maaliskuun alussa. Koska hyvinvointialueiden pitäisi toimia vuoden 2023 ensimmäisenä päivänä, aikaa Varsinais-Suomen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen suunnittelemiseen ja järjestämiseen on kymmenen kuukautta. Tehtävän suuruuteen nähden se on todella vähän. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut aluevaltuutetuille oman oppaan, joka löytyy täältä.

Jaossa on paljon valtaa

Aluevaaleissa jaetaan valtaa. Tulevat valtuutetut päättävät, miten hyvinvointialueen sote-asiat ja pelastustoimi järjestetään. Käytännössä he määräävät, missä terveyskeskukset ja sairaalat sijaitsevat ja miten hoitajaan tai lääkäriin saa yhteyden.

Sosiaalipalvelujen kehittäminen kuuluu myös aluevaltuuston tehtäviin. Etuuksien hakemisesta pitää tehdä helpompaa ja selkeämpää. Keskeistä on myös huolehtia esimerkiksi tuetun asuminen järjestämisestä lähellä, mielellään asiakkaan kotikunnassa.

Aluevaltuuston vastuulla on, että uudet rakenteet ja toimintatavat todella vähentävät asukkaiden välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja. Sen vuoksi ei vanhan järjestelmän viilaaminen riitä, vaan tarvitaan täysin uusia ratkaisuja palveluiden tuottamiseksi.

Hajanainen palveluverkko on nivottava toimivaksi kokonaisuudeksi

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen haasteena on muuta maata hajanaisempi palveluverkosto. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kattavaksi kokonaisuudeksi vaatii yhteistyökykyä. Aluevaltuustolta pitää löytyä halua ja osaamista tehdä yhteistyötä kuntien, järjestöjen sekä yksityisen sektorin kanssa.

Palveluiden käyttäjiä, meitä asiakkaita, tulee kuulla osana aluehallinnon päätöksentekoa.

Palveluita on tarjottava kaikenikäisille kaikissa elämänvaiheissa. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut pitäisi koota perhekeskuksiin. Myös ikääntyvien asukkaiden alati lisääntyvään avun tarpeeseen kannattaisi varautua jo tässävaiheessa.

Ammatti- ja sopimuspalokuntien toiminta on järjestettävä niin, että jokainen voi saada nopeasti apua asuinpaikastaan riippumatta.

Henkilöstöpolitiikka hoidettava hyvin 

Varsinais-Suomen hyvinvointialue tulee työllistämään noin kaksikymmentätuhatta henkilöä. Aluevaltuuston pitäisi osata hoitaa suuren maakunnan henkilöstöpolitiikka kaikkia henkilöstöryhmiä tyydyttävällä tavalla. Se merkitsee palkkamenojen kasvamista.

Kustannuksia syntyy, kun yhdenvertaista työtä tekevien työntekijöiden palkkoja sovitetaan saman suuruisiksi. Toisten palkka nousee, toisten pysynee samana. Tarvitaan hyvää johtamista, jotta tavoite saavutetaan ilman ristiriitoja.

Menojen kasvu saatava kuriin

Aluevaltuustolla on valtaa, mutta myös vastuuta. Tavoitteena on sote-menojen kasvun hillitseminen ja se valtuutettujen on osattava tehdä. Aikaisemmin kunnissa on käytetty rahaa rakennusten pystyttämiseen, mutta jatkossa pitäisi panostaa enemmän itse palveluihin.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Asukkaiden erilaiset tarpeet on huomioitava hyvinvointialueen palveluissa

Tammikuun aluevaalien jälkeen tiedämme, ketkä suunnittelevat ja päättävät uusista sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Valituiksi tulleilla on vastuullinen tehtävä järjestää ne yhdenvertaisesti koko maakunnan alueella.

Asuinpaikasta ja iästä riippumatta jokaisen asukkaan pitäisi saada tarvitsemansa palvelu nopeasti ja sujuvasti omalla äidinkielellä. Hoidon tarpeen arviointi pitäisi tehdä saman päivän aikana ja varsinainen hoito aloittaa viikon sisällä.

Terveyskeskukset kuntoon

Tehtävä ei ole helppo, koska tällä hetkellä meillä on lukuisia sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia. Tilanne on johtanut hajanaiseen palveluverkkoon. Toimintayksiköiden työtavat vaihtelevat, tehdään päällekkäisiä töitä, asiakkaita juoksutetaan paikasta toiseen, eikä välttämätön tieto aina siirry heidän mukanaan.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako on päässyt vinoutumaan. Kun terveyskeskuksiin ei mahdu, apua hakevat ohjautuvat kuormittaman erikoissairaanhoitoa, vaikka asia voitaisiin paremmin hoitaa terveyskeskuksissa.

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on ohjata perusterveydenhuoltoon tarpeeksi resursseja, jotta potilaat voidaan hoitaa nopeasti lähipalveluna. Vaativampaa hoitoa tarvitsevat ohjattaisiin edelleen erikoissairaanhoidon piiriin.

Selkeä hoitopolku jokaiselle

Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat. Tämä pitäisi huomioida hyvinvointialueiden palveluiden tarjonnassa ja voimavaroissa heti alusta alkaen. Helposti haavoittuvat lapset ja nuoret tarvitsevat erityistä huolenpitoa. Mielenterveyspalveluita hakevien asiakkaiden lukumäärä kasvaa. Moniongelmaiset tarvitsevat muita runsaammin kaikenlaisia yhteiskunnan palveluita.

Erikoisryhmien lisäksi pitäisi muistaa myös ihan tavalliset ihmiset, jotka hakevat terveydenhuollosta apua vaikka flunssan ikävien jälkitautien kukistamiseen.

Varsinaissuomalaiset ikääntyvät. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna viidesosa turkulaisista oli yli 64 vuotiaita. Vastaavasti Taivassalon asukaista heitä oli joka kolmas. Ja suunta jatkuu, eläkeikäisten määrä kasvaa joka kunnassa.

Ikääntyvän väestön vuoksi pitäisi hyvinvointialueen tulevien toimintojen suunnittelussa kyetä ennakoimaan lisääntyvä hoitotarve ja esimerkiksi tuetun asumisen kysynnän kasvu.

Menojen kasvu pitäisi saada talttumaan

Sujuvampien hoitopolkujen avulla on tarkoitus vähentää terveyden ja hyvinvoinnin eroja maakunnan eri osissa, mutta samalla pitäisi hillitä kustannusten nousua. Niiden paisumista ei voi pysäyttää, mutta järkevällä toiminnalla menojen kasvun hidastamisen pitäisi olla mahdollista.

Kireä aikataulu on haaste, joka realisoituu ensimmäisen aluevaltuuston aloittaessa työnsä maaliskuun alussa. Uuden järjestelmän pitäisi olla toimintakunnossa vuoden 2023 alussa. Ongelmista huolimatta sote-uudistus tarjoaa mahdollisuuden parempaan terveyteen ja hyvinvointiin.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Tosi tärkeät aluevaalit

Tammikuun 23. päivän aluevaalit ovat poikkeuksellisen tärkeät. Niissä valitaan edustajat Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustoon. Valituilla on vastuullinen tehtävä, joka vaikuttaa jokaisen elämään. He suunnittelevat ja järjestävät tulevien vuosien terveydenhuollon sekä sosiaali- ja pelastuspalvelut.

Hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy vuoden 2023 alussa. Ihan aluksi nykyiset terveyskeskukset, sairaalat, laboratoriot, sosiaalitoimistot ja palokunnat säilyvät entisillä paikoillaan. Samoin niiden henkilökunta. Asiakas ei siltä osin huomaa eroa.

Mainittujen organisaatioiden henkilökunta siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen, joten he näkevät muutoksen palkkakuitin sarakkeessa, jossa ilmoitetaan palkan maksaja.

Koska aikataulu on kireä, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen toimintojen suunnittelu on aloitettu väliaikaisessa valmistelutoimielimessä (vate). Muiden tehtävien ohella vaten on ratkaistava, miten kuntien ja sairaanhoitopiirin, molempien erityishuoltopiirien ja aluepelastuslaitoksen toimintojen yhdistyminen saataisiin parhaiten toimimaan.

Parempia palveluita hyvinvointialueen asukkaille

Suunnitelmiin sisältyy sotekeskusten perustaminen. Niihin sijoitettaisiin moniammatilliset yhteistyötiimit, jotka toteaisivat asiakkaan palvelutarpeen. Sen jälkeen hänet ohjattaisiin oikeaan palvelupisteeseen oli kyse terveys-, mielenterveys- tai sosiaalipalveluista tai näiden yhdistelmistä.

Kaikki alan palvelut olisivat tavoitettavissa samasta paikasta, joten asiakas ei joutuisi pompoteltavaksi paikasta toiseen. Myös eri toimialojen tiedonkulku ja yhteistyö olisi tiiviimpää samassa organisaatiossa toimittaessa. Seitsemän päivän hoitotakuu joka kunnassa kuuluu pakettiin.

Kunnat ovat erilaisia ja erikokoisia, mikä varmasti johtaisi toteutukseltaan erilaisiin sotekeskuksiin, mutta sillä tavalla joka kuntaan saataisiin räätälöityä palvelukokonaisuuksia sen omien asukkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi käyttäjiltä itseltään pitäisi kysyä, millaisia palveluita he haluaisivat.

Ennaltaehkäisy ja yhteistyö kunniaan

Ongelmien ennaltaehkäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota, koska se vähentää inhimillistä kärsimystä ja tulee ajan kuluessa taloudellisemmaksi. Yhteistyötä yksityisten palveluiden tuottajien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kannattaisi tiivistää, koska se lisää osapuolien työn vaikuttavuutta.

Koska pelastuslaitos siirtyy hyvinvointialueen vastuulle, välitön apu pitäisi kyetä takaamaan koko alueella. Aluevaalit ovat tavallisen ihmisen hyvinvointivaalit.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.