Tag Archives: terveydenhuolto

Eläinten asema hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueiden toiminta alkaa ensi vuoden alussa. Silloin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen järjestämisvastuut siirtyvät kunnilta alueille. Tavoitteena on parantaa mainittujen palveluiden saatavuutta ja sen myötä edistää asukkaiden terveyttä. Myös menojen kasvun hillitseminen olisi toivottavaa.

Eläinten hyvinvointi ja eläinsuojelu jäävät kuitenkin edelleen kuntien vastuulle. Syynä on, että ne kuuluvat ympäristöterveydenhuollon toimialaan, jota soten myllerrykset eivät koske.

Vaativat eläinpelastustehtävät siirtyvät alueille

Säännöstä on kuitenkin olemassa poikkeus. Vaativissa eläinpelastustehtävissä tarvitaan toisinaan pelastuslaitoksen osaamista ja kalustoa. Ensi vuodesta alkaen nämä palvelut tulevat alueilta, muut eläinten hyvinvointi- ja suojeluasiat kunnilta. Hyvinvointialueiden hallintorakenteen suunnittelu on tällä hetkellä sen verran vaiheessa, ettei ole tietoa, miten alueiden ja kuntien yhteistyö tältä osin tullaan järjestämään.

Kun hyvinvointialueiden hallintomalli on varmistunut, kunnan ja aluehallinnon viranomaisten saumaton yhteistyö on varmistettava. Yksi mahdollisuus voisi olla kuntiin nimettävä eläinten hyvinvointiryhmä, joka varmistaisi yhteistyön sujuvuuden.

Mukana moniammatillisessa ryhmässä olisivat edustettuna kaikki, joiden virkatehtäviä eläinten hyvinvointi tavalla tai toisella koskee. Heitä ovat mm. valvontaeläinlääkärit, poliisit, terveystarkastajat, sosiaalialan toimijat ja pelastajat.

Suunnitelmallinen yhteistyö kolmannen sektorin eläinsuojeluyhdistysten kanssa lisäisi kaikkien osapuolten toiminnan vaikuttavuutta. Sen vuoksi myös heidän edustajansa kannattaisi kutsua mukaan.

Ympäristöterveys kannattaisi siirtää hyvinvointialueelle

Ihmisten ja eläinten terveys on yhteinen. Molempien hyvinvointi tukee toistaan.

Ihmisten, eläinten ja ympäristön terveys ovat vahvassa vuorovaikutuksessa toisiinsa. Yhteisen terveyden vuoksi ei ole järkevää hallinnollisin päätöksi eristää ihmisten hyvinvointiasioita muista lajeista ja meidän kaikkien yhteisestä ympäristöstä.

Tämä on onneksi ymmärretty myös keskushallinnossa. Valtiovarainministeriö julkaisi 12.1.2021 ympäristöterveyteen liittyvän tiedotteen. Siinä aluehallinnon ja monialaisten maakuntien parlamentaarinen yhteistyöryhmä ehdottaa ympäristöterveyden siirtämistä hyvinvointialueille 2026 alkaen.

Jos parlamentaarisen yhteistyöryhmän ehdottama ympäristöterveyden siirtyminen toteutuu, eläinten terveys- ja hyvinvointiasiat tietysti siirtyvät mukana ja viranhaltijoiden vastuualueet laajenevat maakunnan laajuisiksi.

Eläinten hyvinvointiryhmät olisivat oiva ratkaisu siirtymävaiheen suunnittelussa ja toteutuksessa. Sen jälkeen ne voisivat organisoitua alueellisiksi eläinten hyvinvointiryhmiksi.

Asukkaiden erilaiset tarpeet on huomioitava hyvinvointialueen palveluissa

Tammikuun aluevaalien jälkeen tiedämme, ketkä suunnittelevat ja päättävät uusista sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Valituiksi tulleilla on vastuullinen tehtävä järjestää ne yhdenvertaisesti koko maakunnan alueella.

Asuinpaikasta ja iästä riippumatta jokaisen asukkaan pitäisi saada tarvitsemansa palvelu nopeasti ja sujuvasti omalla äidinkielellä. Hoidon tarpeen arviointi pitäisi tehdä saman päivän aikana ja varsinainen hoito aloittaa viikon sisällä.

Terveyskeskukset kuntoon

Tehtävä ei ole helppo, koska tällä hetkellä meillä on lukuisia sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia. Tilanne on johtanut hajanaiseen palveluverkkoon. Toimintayksiköiden työtavat vaihtelevat, tehdään päällekkäisiä töitä, asiakkaita juoksutetaan paikasta toiseen, eikä välttämätön tieto aina siirry heidän mukanaan.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako on päässyt vinoutumaan. Kun terveyskeskuksiin ei mahdu, apua hakevat ohjautuvat kuormittaman erikoissairaanhoitoa, vaikka asia voitaisiin paremmin hoitaa terveyskeskuksissa.

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on ohjata perusterveydenhuoltoon tarpeeksi resursseja, jotta potilaat voidaan hoitaa nopeasti lähipalveluna. Vaativampaa hoitoa tarvitsevat ohjattaisiin edelleen erikoissairaanhoidon piiriin.

Selkeä hoitopolku jokaiselle

Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat. Tämä pitäisi huomioida hyvinvointialueiden palveluiden tarjonnassa ja voimavaroissa heti alusta alkaen. Helposti haavoittuvat lapset ja nuoret tarvitsevat erityistä huolenpitoa. Mielenterveyspalveluita hakevien asiakkaiden lukumäärä kasvaa. Moniongelmaiset tarvitsevat muita runsaammin kaikenlaisia yhteiskunnan palveluita.

Erikoisryhmien lisäksi pitäisi muistaa myös ihan tavalliset ihmiset, jotka hakevat terveydenhuollosta apua vaikka flunssan ikävien jälkitautien kukistamiseen.

Varsinaissuomalaiset ikääntyvät. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna viidesosa turkulaisista oli yli 64 vuotiaita. Vastaavasti Taivassalon asukaista heitä oli joka kolmas. Ja suunta jatkuu, eläkeikäisten määrä kasvaa joka kunnassa.

Ikääntyvän väestön vuoksi pitäisi hyvinvointialueen tulevien toimintojen suunnittelussa kyetä ennakoimaan lisääntyvä hoitotarve ja esimerkiksi tuetun asumisen kysynnän kasvu.

Menojen kasvu pitäisi saada talttumaan

Sujuvampien hoitopolkujen avulla on tarkoitus vähentää terveyden ja hyvinvoinnin eroja maakunnan eri osissa, mutta samalla pitäisi hillitä kustannusten nousua. Niiden paisumista ei voi pysäyttää, mutta järkevällä toiminnalla menojen kasvun hidastamisen pitäisi olla mahdollista.

Kireä aikataulu on haaste, joka realisoituu ensimmäisen aluevaltuuston aloittaessa työnsä maaliskuun alussa. Uuden järjestelmän pitäisi olla toimintakunnossa vuoden 2023 alussa. Ongelmista huolimatta sote-uudistus tarjoaa mahdollisuuden parempaan terveyteen ja hyvinvointiin.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Tosi tärkeät aluevaalit

Tammikuun 23. päivän aluevaalit ovat poikkeuksellisen tärkeät. Niissä valitaan edustajat Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustoon. Valituilla on vastuullinen tehtävä, joka vaikuttaa jokaisen elämään. He suunnittelevat ja järjestävät tulevien vuosien terveydenhuollon sekä sosiaali- ja pelastuspalvelut.

Hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy vuoden 2023 alussa. Ihan aluksi nykyiset terveyskeskukset, sairaalat, laboratoriot, sosiaalitoimistot ja palokunnat säilyvät entisillä paikoillaan. Samoin niiden henkilökunta. Asiakas ei siltä osin huomaa eroa.

Mainittujen organisaatioiden henkilökunta siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen, joten he näkevät muutoksen palkkakuitin sarakkeessa, jossa ilmoitetaan palkan maksaja.

Koska aikataulu on kireä, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen toimintojen suunnittelu on aloitettu väliaikaisessa valmistelutoimielimessä (vate). Muiden tehtävien ohella vaten on ratkaistava, miten kuntien ja sairaanhoitopiirin, molempien erityishuoltopiirien ja aluepelastuslaitoksen toimintojen yhdistyminen saataisiin parhaiten toimimaan.

Parempia palveluita hyvinvointialueen asukkaille

Suunnitelmiin sisältyy sotekeskusten perustaminen. Niihin sijoitettaisiin moniammatilliset yhteistyötiimit, jotka toteaisivat asiakkaan palvelutarpeen. Sen jälkeen hänet ohjattaisiin oikeaan palvelupisteeseen oli kyse terveys-, mielenterveys- tai sosiaalipalveluista tai näiden yhdistelmistä.

Kaikki alan palvelut olisivat tavoitettavissa samasta paikasta, joten asiakas ei joutuisi pompoteltavaksi paikasta toiseen. Myös eri toimialojen tiedonkulku ja yhteistyö olisi tiiviimpää samassa organisaatiossa toimittaessa. Seitsemän päivän hoitotakuu joka kunnassa kuuluu pakettiin.

Kunnat ovat erilaisia ja erikokoisia, mikä varmasti johtaisi toteutukseltaan erilaisiin sotekeskuksiin, mutta sillä tavalla joka kuntaan saataisiin räätälöityä palvelukokonaisuuksia sen omien asukkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi käyttäjiltä itseltään pitäisi kysyä, millaisia palveluita he haluaisivat.

Ennaltaehkäisy ja yhteistyö kunniaan

Ongelmien ennaltaehkäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota, koska se vähentää inhimillistä kärsimystä ja tulee ajan kuluessa taloudellisemmaksi. Yhteistyötä yksityisten palveluiden tuottajien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kannattaisi tiivistää, koska se lisää osapuolien työn vaikuttavuutta.

Koska pelastuslaitos siirtyy hyvinvointialueen vastuulle, välitön apu pitäisi kyetä takaamaan koko alueella. Aluevaalit ovat tavallisen ihmisen hyvinvointivaalit.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Sote uhkaa koirien ja kissojen hoitoa

    SOTE tulee. Ympäristöterveydenhuolto on mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden isossa myllerryksessä. Koska sairaiden eläinten hoito on osa ympäristöterveydenhuoltoa, sote koskee myös eläimiä.

Stetoskooppi on eläinlääkärin perustyöväline.

    VALTIONHALLINNOSSA eläinten suojelu- ja tautiasiat kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan. Jo ministeriön nimestä ilmenee, että sen pääasiallinen mielenkiinto kohdistuu maatalouden eläimiin, sikoihin, lehmiin, siipikarjaan.

    LAINSÄÄDÄNTÖ luonnollisesti heijastaa samaa marssijärjestystä. Kuntien edellytetään järjestävän ympärivuorokautisia hoitopalveluita tuotantoeläimille. Seuraeläimille riittää, kun tarjotaan perusjuttuja kuten rokotuksia ja sterilisaatioita. Jos koira tai kissa tarvitsee vaativampia toimenpiteitä, se on vietävä yksityisen eläinlääkärin vastaanotolle.

    TÄHÄN sote iskee. Suunnitteluvaiheessa on voimakkaasti noussut esiin vaihtoehto, jossa lemmikkieläimet pudotettaisiin kokonaan pois kunnallisten palveluiden piiristä. Silloin ainoa tapa saada hoitoa koiralle tai kissalle olisi yksityisen eläinlääkärin vastaanotto.

Eläinlääkäri tutkii stetoskoopilla kissaa sen kotona.

    VIIME vuosina lukuisat yksityiset eläinlääkäriasemat ovat ketjuuntuneet. Se on nostanut palveluiden hintoja, mutta toivottavasti myös parantanut vastaanottojen varustelua. Sen myötä erityisen vaativia toimenpiteitä, esimerkiksi koirien lonkkaproteesien asennuksia, kyetään tekemään entistä useammilla paikkakunnilla.

    ELÄINLÄÄKÄRIASEMAT sijaitsevat pääsääntöisesti asutuskeskuksissa tai niiden lähiympäristössä. Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa syrjäisemmillä seuduilla lähin yksityisvastaanotto voi sijaita parin sadan kilometrin päässä. Jos käärme puree lemmikkiä, se on vietävä usean tunnin ajomatkan päähän saamaan ensiapua.

Rokotukset ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.

    ETÄISYYS ei ole ainoa ongelma. SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ry:n tekemän kyselyn mukaan noin neljäsosalla eläinten omistajista oli taloudellisia esteitä eläinlääkärin avun hakemiseen. Eläinklinikat eivät välttämättä hyväksy osamaksua eivätkä anna luottoa.

    SAIRAIDEN eläinten hoito on jotenkin taattava sivistysvaltiossa. Eläinlääkäreiden pro bono -vapaaehtoistyö voisi tarjota lievitystä sairastuneiden kärsimyksiin. Hyväntekeväisyyteen perustuva eläinten sairaanhoito ei ole tavoiteltavaa, mutta se voisi olla parempi kuin ei mitään.

    ELÄINLÄÄKÄRIKUNNAN ansioiden menetys ei välttämättä olisi niin suuri kuin ensivaikutelma antaa ymmärtää. Vastikkeeton hoito lisää positiivista julkisuutta ja osoittaa, että ammattikunta oikeasti välittää eläinten hyvinvoinnista. Ei ole mahdotonta, että se toisi vastaanotolle kokonaan uusia maksavia asiakkaita.  Kannattaisi kokeilla.