Arvio kirjasta Sapiens – Ihmisen lyhyt historia

    Yuval Noah Harari kirjoittaa ihmisen historiasta ennen näkemättömällä tavalla. Kirja perustuu historian professorin suosittuihin verkkokursseihin, joita hän vetää Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa. Hararin laaja-alainen teksti kattaa melkein kaiken yksilön elämässä ja ihmislajin evoluutiossa maailman herraksi.

    Melkein kaikkea ei voi osata syvästi, joten erityisesti biologian alaan kuuluvissa kysymyksissä rymistellään eteenpäin vähän miten sattuu. Voi olla, että jokaisen detaljin saattaminen kohdalleen ei edes ole ollut tavoitteena. Pinttyneitä ajatussolmuja kuitenkin avataan melkein joka sivulla. Vetävä kirjoitustyyli ja hyvä juoni takaavat viihdyttävän lukukokemuksen.   

    Yksityisen ihmisen onnea on vaikea määritellä, mutta pohjimmiltaan on kyse serotoniinin, dopamiinin ja oksitosiinin tasapainosta aivojen hermosolukoissa. New age -liikkeen lisäksi länsimaisten psykologien armeijat opettavat, että onni lähtee itsestä. Kirjoittaja ei sitä purematta niele. Jos onni on sitä, että sovittaa omat halunsa ympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin, eikö onni silloin perustu itsepetokseen?

    Harari määrittelee historian alkaneeksi kognitiivisesta vallankumouksesta noin 70 000 vuotta sitten. Suunnilleen siihen aikaan historia itsenäistyi biologiasta. Merkityksellisin historiallinen tapahtuma on ollut metsästäjä-keräilijä esi-isiemme asettuminen paikoilleen viljelemään maata. Siitä seurasi maanviljelyn vallankumous, joka on osoittautunut historian suurimmaksi huijaukseksi. Itse asiassa ihminen ei tehnyt vallankumousta alistamalla luontoa. Sen tekivät vehnä, riisi ja peruna, jotka kesyttivät ihmisen.

    Maatalouden vallankumousta seurasi uskonnollinen vallankumous, jonka kohteeksi joutuivat myös eläimet. Kun metsästäjä-keräilijät jahtasivat villieläimiä, he ajattelivat niiden olevan tasavertaisia itsensä kanssa. Maatalous on alusta saakka perustunut utilitarismiin, eläinten hyväksikäyttöön.

    Utilitarismista kirjoittaja lataa täysillä. Parin viimeisen vuosisadan aikana kymmenet miljardit eläimet on alistettu riistolle, jonka julmuudella ei ole vertaa maapallon historiassa. Harari kiteyttää, että moderni teollinen maatalous saattaa hyvinkin olla historian suurin rikos. Ihmisten jatkuva välinpitämättömyys ylläpitää ja lisää eläinten massatuotantoa edelleen.

    Vuoden 1500 vaiheilla historia teki kohtalokkaan valinnan tieteen hyväksi. Tieteellisen vallankumouksen johtavana ajatuksena on antaa ihmiselle ikuinen elämä. Tähän mennessä ihmiskunnan tieteellisen osaamisen huiput ovat olleet ensimmäinen atomipommin onnistunut räjäyttäminen ja käynti kuussa.

    Eurooppalaisen imperiumin tärkein perintö on tieteen ja kapitalismin liitto. Lähes kaikki maapallon asukkaat katsovat politiikkaa, lääketiedettä, sotaa ja taloutta eurooppalaisin silmin. Tieteen, talouden ja politiikan yhteenliittymä ruokkii edelleen jatkuvaa tieteellistä vallankumousta.

    Nyt on tultu tilanteeseen, jossa tiede rikkoo luonnonvalinnan lakeja. Kykenemme muuttamaan pysyvästi haluamallamme tavalla omaa ja muiden elollisten perimää. Olemme siirtymässä älykkään suunnittelun aikakauteen eikä kukaan tiedä, mihin se johtaa.

    Kirja-arvosteluissa olen suositellut kirjan lukemista. Tämän teoksen osalta voi vain sanoa, että jokaisen ajattelevan ihmisen on luettava Sapiensin lyhyt historia.

Kirja: Yuval Noah Harari, Sapiens – Ihmisen lyhyt historia, Bazar 2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *