Tehokas kalastus on tyhjentänyt maapallon meret kaloista. Arvioiden mukaan eväkkäitä on jäljellä noin 10 prosenttia muutaman vuosikymmenen takaisiin lukumääriin verrattuna. Omat kalavetemme eivät ole poikkeus. Saaristomeren kuhakanta on jo niin pieni, että ammattikalastajat kärsivät saaliin puutteesta.
Kuhakanta on pienentynyt, koska kalat on pyydetty ennen kuin ne ovat ehtineet kutea. Samaan aikaan kuhat ovat alkaneet tulla sukukypsiksi entistä aikaisemmin. Syynä ovat liiallinen ja väärin kohdistunut valikoiva kalastus. Myös kalojen ravitsemustila on aikaisempaa huonompi, kalat ovat laihoja. Muutokset ovat kalastajien kannalta epäedullisia.
Ammatti- ja vapaa-ajan kalastus poistavat vuosittain 60 prosenttia Saaristomeren kuhista, joiden pituus on yli 37 senttimetriä. Tutkijat ovat esittäneet, että pyydettävän kuhan alamittaa pitäisi nostaa ja samalla pitäisi asettaa kalojen ylämitta. Myös pyyntiverkkojen silmäkokoa pitäisi suurentaa. Näillä toimilla nykyistä suuremmat kalat jäisivät vesiin lisääntymään.
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee kalastusasetusta, jossa kuhan alamitta ei muutu eikä ylämittaa aseteta. Ministeriö perustelee asiaa ammattikalastajien elinkeinon turvaamisella. Kalastajat syyttävät kuhien katoamisesta merimetsoja ja säädösten alamittoja.
Poliittisten päätösten pitäisi perustua tutkittuun tietoon. Sitä varten Suomen Akatemiaan on perustettu strategisen tutkimuksen neuvosto, jonka tehtävänä on rahoittaa tutkimustyötä, joka tuottaa ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin. Maa- ja metsätalousministeriöllä on käytössään tieto, joka auttaisi Saaristomeren kuhakantaa toipumaan, mutta se on jätetty huomiotta niin sanotun sosiaalisen kestävyyden vuoksi.
Kalastus saaristomerellä jatkuu kuten ennen. Se merkitsee, ettei kalakannan toipuminen ole näköpiirissä. Saaristomeren kuhat on tuhoamassa kädellinen laji, joka vastoin parempaa tietoa tekee huonosti harkittuja päätöksiä. Kun Saaristomeri on tyhjennetty, kalastus loppuu. Siitä on turha syyttää vaikka merinisäkkäitä tai kaloja syöviä lintuja.