Tag Archives: ahdistus

Mielenterveyden palvelut on saatava osaksi terveydenhuollon peruspalveluita

Mielenterveydestä puhutaan, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? MIELI (Suomen Mielenterveys ry) määrittelee sen myönteiseksi kokonaisuudeksi, johon sisältyy voimavaroja ja toimintakykyä. Kun mielenterveys on kunnossa, ihminen tunnistaa kykynsä ja selviytyy niiden avulla arjen haasteista.

Työelämän kiristyvät vaatimukset ja niiden sovittaminen yksityiselämään eivät aina onnistu toivotulla tavalla. Digitaalisuus mahdollistaa yhteydenpidon vuorokauden ympäri, mutta siihen saattaa liittyä olettamus olla koko ajan tavoitettavissa.

Pitkään jatkuessaan stressi ja riittämättömyyden tunne voivat johtaa yleisiin mielialahäiriöihin, ahdistukseen ja masennukseen.

Myös koulua käyvät nuoret ovat ahdistuneita ja he masentuvat aikuisten tavoin. Lisäksi heitä vaivaa yksinäisyys. Koronapandemiasta aiheutunut etäopetus on lisännyt erityisesti toisen asteen oppilaiden mielenterveyshäiriöitä.

Aikainen tunnistaminen nopeuttaa toipumista

Ensimmäisten mielenterveyshäiriöiden havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin ovat ensiarvioisen tärkeitä. Samalla ehkäistään tilanteen pahenemista ja nopeutetaan toipumista. Samalla vähennetään inhimillistä kärsimystä. Nopea apu tulee myös yhteiskunnalle edullisemmaksi, joten siihen todella kannattaa panostaa.

Tavoitteen saavuttamiseksi mielenterveyden palvelut pitää liittää terveydenhuollon peruspalveluihin. Terveyskeskuksiin, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon pitäisi palkata mielialahäiriöihin perehtyneitä hoitajia, jotka tunnistavat ongelmien oireet.

Kannattaisi kokeilla myös avoimien, maksuttomien mielenterveysklinikoiden perustamista. Kuka tahansa voisi kävellä niihin sisään, kun tuntuu, ettei enää jaksa. Klinikat voisivat myös järjestää mielenterveyden ensiapukursseja, joissa opitaan tunnistamaan omia tai toisten alkavia mielenterveysongelmia.

Lisäksi palveluiden pitäisi olla helposti saavutettavissa Varsinais-Suomen jokaisessa kolkassa. Se on mahdollista digitaalisten palveluiden avulla. Puhelin on melkein kaikkien käytössä ja etäterapia on tutkitusti tehokasta.

Sote-uudistuksen myötä koulujen psykologit ja kuraattorit siirtyvät oppilaitosten palkkalistoilta hyvinvointialueen työntekijöiksi. Työnantajan vaihtumisesta huolimatta on pidettävä huolta, että koulut tarjoavat heille oppilaitoksen alueella sijaitsevat ja tarkoitukseen sopivat työskentelytilat, joihin oppilailla on helppo pääsy ilman ennakkovarausta.

Voisi myös pohtia mielenterveystaitojen liittämistä osaksi koulujen opetusohjelmaa. Lääkärin tekemään terveystarkastukseen verrattavissa oleva, psykologin suorittama mielenterveystarkastus voisi olla harkinnan arvoinen.

Välitunneilla, koulumatkalla ja somessa tapahtuva koulukiusaaminen johtaa helposti kiusattujen oppilaiden jaksamisen ja mielenterveyden heikkenemiseen. Kiusaamisvilkun kehittäminen voisi tuoda kiusaamistilanteet näkyviin. Koulun pihalle asennettavaa sähkökäyttöistä vilkkunappulaa voisi painaa, jos näkee jotakuta kiusattavan tai joutuu itse kohteeksi.

Viikon terapiatakuu myös mielenterveyshäiriöille

Erityisen tärkeää on ulottaa viikon terapiatakuu koskemaan myös mielenterveyshäiriöitä. Hoidon tarpeen arviointi pitäisi tehdä samana päivänä. Jokaiselle asiakkaalle pitäisi suunnitella sujuva hoitopolku, joka huomioi yhtäläisesti terveys- ja sosiaalipalvelut. Ne pitäisi saada samasta osoitteesta yhden luukun periaatteella. Asiakkaiden juoksuttaminen paikasta toiseen ei ole kenenkään etu.

Erityisryhmien mielenterveyteen pitää myös kiinnittää huomiota. Vammaissosiaalityön asiakkaiden pääsy mielenterveyspalveluihin on tällä hetkellä haasteellista, eivätkä hoitopolut toimi. Palveluita pitää tarjota kaikille yhdenvertaisesti.

Yhteistyö järjestöjen ja yksityisten yritysten kanssa on kaikkien etu. Sen vuoksi tavoitteellisen ja kustannustehokkaan yhteistyön kehittämisen pitäisi sisältyä hyvinvointialueen toimintojen suunnitteluun jo alkuvaiheessa.

Sote-uudistus ei sellaisenaan takaa parempia palveluita, mutta se antaa siihen hyvän mahdollisuuden. Tavoitteen onnistuminen riippuu valituksi tulleen aluevaltuuston osaamisesta.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Miten koulutat koirasi – hyvällä vai pahalla?

Koira on leikkisä ja sosiaalinen eläin kuten me itse.

Koira on leikkisä ja sosiaalinen eläin kuten me itse. Kuva Pixabay.

    Koira on sosiaalinen eläin kuten me ihmiset. Yhteinen lajiominaisuutemme on varmasti yksi syy, miksi hauvelit ovat niin hyvin sopeutuneet elämään kanssamme saman katon alla. Sujuva yhteiselo kuitenkin edellyttää, että koiruus oppii varhain, miten käyttäytyä kodissa ja sen ulkopuolella. Jos hurtan käytös on häiritsevää, syyllistä on yleensä syytä etsiä hihnan toisesta päästä.

    Lenkkipolulla olen joutunut ikäviin tilanteisiin vieraiden koirien kanssa. Kerran hölkkäillessäni metsäisellä ulkoilureitillä lähestyin takaapäin pientä chihuahuata emäntineen. Kohdalle päästyäni nelijalkainen yllättäen hyökkäsi punttiin kiinni. Onneksi lahjemallini oli sen verran leveä, etteivät hampaat osuneet nilkkaan.

    Ehkä piski säikähti minua, mutta ainakin minä säikähdin sitä. Loikkasin pois kapealta hiekkatieltä ja päädyin risukkoon. Pahempaa ei sattunut, mutta emäntä olisi voinut kysyä kuntoani tai jopa pyytää anteeksi. Kokemuksen jälkeen en lenkillä ollessa kohtaa yhtään koiraa olematta varuillani ja pitämättä karvaturria tiiviisti silmällä.

Koirat leikkivät purukalusto esillä.

Koirat leikkivät purukalusto esillä. Kuva Pixabay.

    Koiran kouluttaminen ja totuttaminen vaihteleviin tilanteisiin vähentää ikäviä sattumuksia. Pennun kasvattaja, omistaja tai joku muu eläimen arkitarpeista huolehtiva toimii tavallisesti sen oppaana matkalla yhteiskuntakelpoiseksi yksilöksi. Halutessa voi myös käyttää ammattikouluttajan palveluita.

    Jokaisella koiraihmisellä on vahva näkemys, millä keinoilla ihmisen paras ystävä parhaiten oppii. Menetelmät perustuvat yleensä omaan harjaannukseen tai vertaisryhmiltä saatuun kokemusperäiseen tietoon. Tieteellisiä tutkimuksia asiasta on hyvin vähän.

    Yhdysvalloissa toimiva Cesar Millan on brändännyt itsensä koirakuiskaajien huipulle. Hänen ristiriitaisia tunteita herättävät teoriansa perustuvat koiran alistamiseen ja pakottamiseen. Millan lähtee siitä, että kotikoira on kuin esi-isänsä susi, joka pyrkii jatkuvasti ylöspäin lauman eli ihmisperheen hierarkiassa. Siksi ihmisen on väkivalloin saatava koira uskomaan, että homo sapiens on pomo. Koulutustilanteessa se välittyy pakottamisena ja ei-toivotusta käytöksestä rankaisemiseen.

    Koirien hierarkiaa on tutkittu vailla ihmisen hoivaa elävissä koiraryhmissä. Näissä itsestään syntyneissä laumoissa koirilla näyttää olevan jonkinlainen nokkimisjärjestys, mutta se ei perustu väkivaltaan tai alistamiseen. Koiralaumassa kyse on enemmän resurssien hallinnasta kuin muiden pomottamisesta.

Vihainen koira purukalusto esillä. Kuva Pixabay.

Vihainen koira purukalusto esillä. Kuva Pixabay.

    Tutkimuksen mukaan kunkku, korkeimmassa asemassa oleva hurtta, lepää useimmiten lempipaikallaan, mutta se ei estä muiden pääsyä siihen, kun itse lähtee muualle. Tärkein huomio on, ettei huipulla olija yritä alistaa muita. Se on tyytyväinen kun pääsee paikalleen silloin kun haluaa. Kunkun käytös ja itsevarmuus saavat muut koirat sallimaan sille tämän erityisaseman. Jos kaksi koiraa riitelee luusta, kiistan voittaa se, jolla on suurempi voitontahto. Voittaja ei välttämättä ole se lauman ykkönen.

    Eläimen toivotun käytöksen positiivinen vahvistaminen on koulutusmenetelmänä alistamisen vastakohta. Siinä koira palkitaan, kun se sattumalta ja vapaaehtoisesti käyttäytyy halutulla tavalla. Palkkiona on aluksi herkkupala ja pidemmälle ehtineillä koiraopiskelijoilla naksuttimen napsahdus.

    Eläimen opettaminen palkitsemalla ei ole yhtä suoraviivaista kuin rankaisemalla pelottelu. Se vaatii enemmän aikaa ja osaamista erityisesti kouluttajalta. Jos tavoiteltu käytös on monimutkainen, se pilkotaan pienempiin välitavoitteisiin. Silloin koira oppii vähitellen sen, mitä lopulta pitää tehdä. Jokainen meistä, joka on käynyt ohjatuilla ryhmäliikuntatunneilla, tietää omasta kokemuksesta, että konsti toimii.

    Alistamalla ja rankaisemalla tapahtuva oppiminen perustuu negatiivisiin asioihin, pelkoon ja ahdistukseen. Positiivinen vahvistaminen tuottaa koiralle onnistumiseen ja palkitsemiseen liittyvää iloa. Koiran kouluttaja voi valita, haluaako hän koiran elävän pelkoon alistuneena diktatuurissa vai vapaudesta ja onnistumisista nauttien demokratiassa. Päätösvalta on sinulla.