Tag Archives: sydän

Epäsymmetrinen keho toimii tehokkaasti ihmisillä ja eläimillä

Meissä on paljon toispuolisia toimintoja. Tutuin lienee kätisyys. Olen oikeakätinen. Ihmisistä noin kahdella kolmasosalla oikea käsi on vahvempi ja tarkempi. Vasenkätiset ovat suuri vähemmistö, joten esimerkiksi saksia valmistetaan oikea- ja vasenkätisille. Pieni joukko toimii yhtä hyvin sekä oikealla että vasemmalla kädellä.

Kätisyys-ilmiö löytyy myös eläimistä. Kissat ja koirat käyttävät useammin joko oikeaa tai vasenta tassua. Arvion mukaan kaikista kissoista ja koirista noin puolet on vasen- ja puolet oikeatassuisia. Urosten joukossa on kuitenkin enemmän vasentassuisia ja naaraiden joukossa oikeatassuisia.

Oikeatassuinen ex-kollikissa pyörittää minitomaattia lautasella.

Sydän sijaitsee enemmän rintakehän vasemmalla puolella. Sen seurauksena myös keuhkopuoliskot ovat kooltaan erilaiset. Vasen keuhko on oikeaa pienempi, koska sydän ottaa oman tilansa.

Ei ole tarkkaa tietoa, miksi sydän on sijoittunut kehon keskiviivaan nähden epäsymmetrisesti, mutta tuskin kyseessä on sattuma. Voisi ajatella, että jonkin verran toispuolinen sijainti antaa sydämelle enemmän tilaa rytmiseen supistumiseen. Suurempi tila mahdollistaa myös kookkaamman sydänlihaksen, jonka pumppausteho on parempi.

Anatomisesti aivot muodostuvat kahdesta jokseenkin samankokoisesta ja samanmuotoisesta puoliskosta. Toiminnallisesti niillä kuitenkin on työnjako. Vasen aivo ohjaa kehon oikeaa puolta ja oikea vastaavasti vasenta.

Lisäksi aivopuoliskot eroavat siinä, minkälaista tietoa ne käsittelevät. Vasen puolisko erittelee näköhavaintoja ja tallentaa tietoa. Se on analyyttinen. Oikea tunnistaa visuaalisia hahmoja, hahmottaa avaruudellisia suhteita sekä tulkitsee tunteita. Aivopuoliskot viestivät keskenään niitä yhdistävän aivokurkiaisen kautta.

Aivojen epäsymmetrinen toiminta ei ole evoluution lipsahdus vaan selkeä tavoite. Kun molemmat aivopuoliskot käsittelevät eri asioita, aivojen toimintakapasiteetti on suurempi kuin tilanteessa, jossa molemmat puolet hoitelisivat samoja juttuja.  

Ranskan bulldogin lyhyttä hännäntöpöä ei juuri voi heiluttaa. Hännän puuttuminen estää koiraa käyttämästä kaikkea kehon kieltä viestintään. Kuva GLady, Pixabay.

Toispuolisuus ei liity pelkästään kehon rakenteisiin ja toimintaan, vaan se heijastuu myös käyttäytymiseen. Koirien hännänheilutus on viestintää. Kun koira kohtaa vihamielisen lajitoverin, se lähestyy vastaantulijaa tarkkaillen ja häntä keskiviivan vasemmalla puolella heiluen. Tuttu eläin tai ihminen otetaan vastaan luottamusta osoittavilla oikeanpuolisilla huiskutuksilla.

Psykologit ovat tutkineet, miltä kaunis ihminen näyttää. Makuja on monenlaisia, mutta niille on yhteistä tasasuhtaisuus. Symmetrisiä kasvoja ja vartaloa pidetään kauniimpana kuin vähemmän symmetrisiä.

Eläinten kauneuskäsityksistä on tuskin mitään tietoa. Symmetrisen ulkonäön arvostaminen perustuu näköhavaintoon. On mahdollista, että lajeilla, joiden elämää ohjaa esimerkiksi hajuaisti, arvio toisen yksilön kauneudesta perustuu näköhavainnon sijasta hajuun.

Ehkä koira arvostaa enemmän hajuamme kuin nenämme kokoa tai silmien sijaintia.  

Elinsiirtoja kapteeni Koukusta Frankensteiniin

    SADUSSA Peter Pan ja hänen arkkivihollisensa kapteeni Koukku seikkailevat Mikä-Mikä-Maassa. Merirosvolla on nimensä mukaisesti pelkkä koukku toisen käden sormien ja kämmenen tilalla. Hän kuitenkin käyttää sitä taitavasti.

    LAPSENA mietin, miten haarukka pysyy koukussa. Aikani pähkäiltyä päädyin siihen, että haarukkaa ei ehkä tarvita, koska koukkua voi käyttää samaan tarkoitukseen. Olisin halunnut kokeilla.

    IHMISEN puuttuvien tai huonosti toimivien ruumiinosien korvaaminen keinotekoisilla ei ole uusi asia. Puujalkavitsi lienee saanut nimensä siitä, että surkea vitsi ontuu kuin puujalkainen ihminen.

    LÄÄKETIEDE kykenee yhä vaativampiin kudosten siirtoihin. Keuhkoja, sydämiä, maksoja ja munuaisia vaihdetaan ihmisestä toiseen, kun muut parannuskeinot eivät enää tehoa. Vauhtia hidastaa lähinnä siirrettäväksi sopivien elinten saatavuus, niitä ei ole riittävästi. Kuluneita niveliä kyetään korvaamaan teollisesti valmistetuilla metallisilla, joten niistä ei tule pulaa.

    MEKAANISIA ja elektronisia varaosia on kehitetty esimerkiksi käsivarsien tilalle. Kehittyneimmät versiot toimivat melkein kuin omat jäsenet. Kapteeni Koukku saattoi vain haaveilla käden näköisistä ja aidon raajan tavalla tarttumaan kykenevistä siirrännäisistä.

    KÄYTÄNNÖSSÄ suuri osa ihmistä on korvattavissa luonnollisilla tai keinotekoisilla varaosilla. Vain pää on pysynyt alkuperäisillä hartioillaan, mutta nyt sitäkin ollaan siirtämässä.

    ITALIALAINEN lääkäri Sergio Canavero on ilmoittanut tekevänsä ensimmäisen elävän ihmisen pään siirron joulukuussa 2017. Vastaanottaja, pään omistaja, on jo löytynyt, mutta kehonsa luovuttajasta ei ole kerrottu mitään.

    JO ennakkoon huomiota kerännyttä siirto-operaatiota on harjoiteltu apinoilla ja laboratoriojyrsijöillä, mutta tiedeyhteisö ei ole kyennyt varmistamaan toimenpiteiden onnistumista, koska tuloksia ei vielä ole julkaistu tieteellisen käytännön mukaisesti.

    FACEBOOK-SIVUILLAAN Canavero esittää kuvan päänsiirtoharjoitelmasta: kokonainen rotta, jonka niskaan on kiinnitetty hiiren pää ja rintarangan yläosa eturaajoineen. Kaksipäisen kummajaisen kumpikaan pää ei kuvassa näytä järin hyvinvoivalta.

    SAMOILLA naamakirjan sivuilla kerätään joukkorahoituksella varoja päänsiirto-operaation kustannusten kattamiseen. Ne eivät ole vähäiset, koska Canavero arvelee tarvitsevansa noin 150 avustavaa kirurgia yli vuorokauden kestävässä leikkauksessa.

    NÄHTÄVÄKSI jää, tapahtuuko vuoden loppuun ajoitettu toimenpide aikataulun mukaisesti. Voi olla, että mittavat eettiset ja taloudelliset ongelmat eivät salli toteuttamista. Se ei kuitenkaan estä vaan ainoastaan viivästyttää ensimmäistä päänsiirtoa.

    ELÄINLAJINA me ihmiset olemme sellaisia, että teemme kaiken, mikä on mahdollista. Kun päitä opitaan onnistuneesti irrottamaan ja kiinnittämään vieraaseen kehoon, ihmisen voi koota paloista kuin räsynuken tai Frankensteinin hirviön.

Päänsiirtojen eettiset ongelmat ovat suurempia kuin tekniset haasteet. Kuvassa Pyhämaan Uhrikirkon kupeen kalliokasveja.

Nakin syvin olemus

    Nakit kuuluvat lasten ja koirien lempiruokiin. Herkut valmistetaan lihasta ja muista teuraseläimen hyvinä pidetyistä osista. Sellaisia ovat esimerkiksi kieli, sydän tai maksa. Ainekset sekoitetaan ja pilkotaan niin pieniksi, että niistä muodostuu tasainen makkaramassa. Mausteita, suolaa, arominvahventeita ja säilöntäaineita roiskaistaan joukkoon maun ja tarpeen mukaan.

    Valmis massa tungetaan pitkään reiättömään putkiloon, josta tulee makkaran kuori. Nakin mittaisin välein kuoriputkilo kierretään itsensä ympäri. Tällä tavalla makkaranpätkät saadaan irralleen toisistaan. Lopputuloksena on nakeista muodostunut pitkä helminauha. Raa’at nakkirimpsut laskostetaan telineeseen ja siirretään uuniin kypsymään.

Nakki, jonka kuorena on aito teuraseläimen suoli.

Nakki, jonka kuorena on aito teuraseläimen suoli.

    Kuoriaineena käytetään oikeita eläimen suolia tai niiden teollisia jäljitelmiä. Oikeat suolikuoret jätetään kypsiin makkaroihin, mutta muoviset poistetaan, koska ne eivät tunnu mukavilta suussa. Riisutut makkarat tarjotaan meille kuluttajille toisistaan irrallisina kuorettomina nakkeina.

    Muodinmukaisena vaihtoehtona sisältömassa hakataan pelkistä kasvikunnan tuotteista. Keinotekoiset ei-eläinperäiset materiaalit ovat silloin johdonmukainen ratkaisu kuoren raaka-aineeksi. Siksi vegenakki on aina kuoreton.

    Makkara on ollut nerokas keksintö. Ensin eläin tapetaan ja sitten se säilötään omiin suoliinsa. Se on myös ollut erinomainen tapa hyödyntää ravintona sellaiset eläimen osat, jotka eivät houkuta syömään.  Repaleiset lihanpalat, sidekudos, rasva, jänteet ja nahka on helppo kätkeä makkaramassaan.

Kuoreton nakki, joka on parhaimmillaan nakkiruokiin pilkottuna.

Kuoreton nakki, joka on parhaimmillaan nakkiruokiin pilkottuna.

    Terveys- ja ympäristötietoisuus, eläinten suojelu ja globaali tasa-arvo ovat makkaranvastaisia megatrendejä. Tiedostamisen myötä nakkien syöntini on vähentynyt, yhdestä kahteen pötkylää menee vuodessa ja ne ovat ehdottomasti aitokuorisia.

    Syön ruokaa, josta tunnistaa, mitä suuhunsa pistää. Tavoitteena on myös hyödyntää tuoreita, lähellä tuotettuja raaka-aineita, joita käsitellään mahdollisimman vähän. Näillä asteikoilla nakit ja muut makkarat jäävät häntäpäähän.

    Tuoreet kasvikset ovat maukkaista ja ne pursuavat luonnollisia terveyttä ylläpitäviä vitamiineja, kivennäisiä ja erilaisia antioksidantteja. Kuumennettaessa suoja-aineet menettävät suuren osan tehostaan. Tekemällä kasviksista nakkien muotoisia kasvismassapatukoita, tuhoamme suuren osan niiden hyvistä ominaisuuksista.

Vegenakki on vaihtoehto lihaisalle serkulleen. Sopii jokaisen lautaselle.

Vegenakki on vaihtoehto lihaisalle serkulleen. Sopii jokaisen lautaselle.

    Vegenakeilla on silti paikkansa. Ruokakulttuurimme perustuu vahvasti lihaan ja muihin eläinperäisiin ravintoaineisiin. Grilleissä kyljykset ja makkarat tirisevät sovussa kasvisnakkien kanssa. Siinä on niiden ruokaekologinen lokero. Lihaa karttavan ei kerralla tarvitse kerralla muuttaa kaikkia ruokailurutiineita. Perinteisiin peijaisiin voi osallistua herättämättä suurempaa huomiota.

    Suutuntuma erottaa kuorelliset ja kuorettomat nakit välittömästi. Kuuma aitonakki rapsahtaa mukavasti hampaissa samalla kun rasvapisarat purskahtavat makuhermoihin. Raaka-aineista riippumatta kuorettomat nakit ovat velttoja lerppuja, jotka murtuvat helposti jo sormissa. Lämpötilasta riippumatta hampaissa jauhautuu vain yksitoikkoinen massa.

    Kuorettomat nakit eivät oikeastaan ole nakkeja ollenkaan, koska niiltä puuttuu nakin idea, haukatessa rouskahtava kuori. Siinä on elintarviketeollisuuden haaste: kehittää haukkausominaisuuksiltaan aidon suolen veroinen keinomateriaali makkarankuoreksi. Silloin kasvisnakki sattaa luiskahtaa myös lihaa syövän suuhun.