Tag Archives: terapiatakuu

Mielenterveyden palvelut on saatava osaksi terveydenhuollon peruspalveluita

Mielenterveydestä puhutaan, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? MIELI (Suomen Mielenterveys ry) määrittelee sen myönteiseksi kokonaisuudeksi, johon sisältyy voimavaroja ja toimintakykyä. Kun mielenterveys on kunnossa, ihminen tunnistaa kykynsä ja selviytyy niiden avulla arjen haasteista.

Työelämän kiristyvät vaatimukset ja niiden sovittaminen yksityiselämään eivät aina onnistu toivotulla tavalla. Digitaalisuus mahdollistaa yhteydenpidon vuorokauden ympäri, mutta siihen saattaa liittyä olettamus olla koko ajan tavoitettavissa.

Pitkään jatkuessaan stressi ja riittämättömyyden tunne voivat johtaa yleisiin mielialahäiriöihin, ahdistukseen ja masennukseen.

Myös koulua käyvät nuoret ovat ahdistuneita ja he masentuvat aikuisten tavoin. Lisäksi heitä vaivaa yksinäisyys. Koronapandemiasta aiheutunut etäopetus on lisännyt erityisesti toisen asteen oppilaiden mielenterveyshäiriöitä.

Aikainen tunnistaminen nopeuttaa toipumista

Ensimmäisten mielenterveyshäiriöiden havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin ovat ensiarvioisen tärkeitä. Samalla ehkäistään tilanteen pahenemista ja nopeutetaan toipumista. Samalla vähennetään inhimillistä kärsimystä. Nopea apu tulee myös yhteiskunnalle edullisemmaksi, joten siihen todella kannattaa panostaa.

Tavoitteen saavuttamiseksi mielenterveyden palvelut pitää liittää terveydenhuollon peruspalveluihin. Terveyskeskuksiin, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon pitäisi palkata mielialahäiriöihin perehtyneitä hoitajia, jotka tunnistavat ongelmien oireet.

Kannattaisi kokeilla myös avoimien, maksuttomien mielenterveysklinikoiden perustamista. Kuka tahansa voisi kävellä niihin sisään, kun tuntuu, ettei enää jaksa. Klinikat voisivat myös järjestää mielenterveyden ensiapukursseja, joissa opitaan tunnistamaan omia tai toisten alkavia mielenterveysongelmia.

Lisäksi palveluiden pitäisi olla helposti saavutettavissa Varsinais-Suomen jokaisessa kolkassa. Se on mahdollista digitaalisten palveluiden avulla. Puhelin on melkein kaikkien käytössä ja etäterapia on tutkitusti tehokasta.

Sote-uudistuksen myötä koulujen psykologit ja kuraattorit siirtyvät oppilaitosten palkkalistoilta hyvinvointialueen työntekijöiksi. Työnantajan vaihtumisesta huolimatta on pidettävä huolta, että koulut tarjoavat heille oppilaitoksen alueella sijaitsevat ja tarkoitukseen sopivat työskentelytilat, joihin oppilailla on helppo pääsy ilman ennakkovarausta.

Voisi myös pohtia mielenterveystaitojen liittämistä osaksi koulujen opetusohjelmaa. Lääkärin tekemään terveystarkastukseen verrattavissa oleva, psykologin suorittama mielenterveystarkastus voisi olla harkinnan arvoinen.

Välitunneilla, koulumatkalla ja somessa tapahtuva koulukiusaaminen johtaa helposti kiusattujen oppilaiden jaksamisen ja mielenterveyden heikkenemiseen. Kiusaamisvilkun kehittäminen voisi tuoda kiusaamistilanteet näkyviin. Koulun pihalle asennettavaa sähkökäyttöistä vilkkunappulaa voisi painaa, jos näkee jotakuta kiusattavan tai joutuu itse kohteeksi.

Viikon terapiatakuu myös mielenterveyshäiriöille

Erityisen tärkeää on ulottaa viikon terapiatakuu koskemaan myös mielenterveyshäiriöitä. Hoidon tarpeen arviointi pitäisi tehdä samana päivänä. Jokaiselle asiakkaalle pitäisi suunnitella sujuva hoitopolku, joka huomioi yhtäläisesti terveys- ja sosiaalipalvelut. Ne pitäisi saada samasta osoitteesta yhden luukun periaatteella. Asiakkaiden juoksuttaminen paikasta toiseen ei ole kenenkään etu.

Erityisryhmien mielenterveyteen pitää myös kiinnittää huomiota. Vammaissosiaalityön asiakkaiden pääsy mielenterveyspalveluihin on tällä hetkellä haasteellista, eivätkä hoitopolut toimi. Palveluita pitää tarjota kaikille yhdenvertaisesti.

Yhteistyö järjestöjen ja yksityisten yritysten kanssa on kaikkien etu. Sen vuoksi tavoitteellisen ja kustannustehokkaan yhteistyön kehittämisen pitäisi sisältyä hyvinvointialueen toimintojen suunnitteluun jo alkuvaiheessa.

Sote-uudistus ei sellaisenaan takaa parempia palveluita, mutta se antaa siihen hyvän mahdollisuuden. Tavoitteen onnistuminen riippuu valituksi tulleen aluevaltuuston osaamisesta.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Asukkaiden erilaiset tarpeet on huomioitava hyvinvointialueen palveluissa

Tammikuun aluevaalien jälkeen tiedämme, ketkä suunnittelevat ja päättävät uusista sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Valituiksi tulleilla on vastuullinen tehtävä järjestää ne yhdenvertaisesti koko maakunnan alueella.

Asuinpaikasta ja iästä riippumatta jokaisen asukkaan pitäisi saada tarvitsemansa palvelu nopeasti ja sujuvasti omalla äidinkielellä. Hoidon tarpeen arviointi pitäisi tehdä saman päivän aikana ja varsinainen hoito aloittaa viikon sisällä.

Terveyskeskukset kuntoon

Tehtävä ei ole helppo, koska tällä hetkellä meillä on lukuisia sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia. Tilanne on johtanut hajanaiseen palveluverkkoon. Toimintayksiköiden työtavat vaihtelevat, tehdään päällekkäisiä töitä, asiakkaita juoksutetaan paikasta toiseen, eikä välttämätön tieto aina siirry heidän mukanaan.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako on päässyt vinoutumaan. Kun terveyskeskuksiin ei mahdu, apua hakevat ohjautuvat kuormittaman erikoissairaanhoitoa, vaikka asia voitaisiin paremmin hoitaa terveyskeskuksissa.

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on ohjata perusterveydenhuoltoon tarpeeksi resursseja, jotta potilaat voidaan hoitaa nopeasti lähipalveluna. Vaativampaa hoitoa tarvitsevat ohjattaisiin edelleen erikoissairaanhoidon piiriin.

Selkeä hoitopolku jokaiselle

Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat. Tämä pitäisi huomioida hyvinvointialueiden palveluiden tarjonnassa ja voimavaroissa heti alusta alkaen. Helposti haavoittuvat lapset ja nuoret tarvitsevat erityistä huolenpitoa. Mielenterveyspalveluita hakevien asiakkaiden lukumäärä kasvaa. Moniongelmaiset tarvitsevat muita runsaammin kaikenlaisia yhteiskunnan palveluita.

Erikoisryhmien lisäksi pitäisi muistaa myös ihan tavalliset ihmiset, jotka hakevat terveydenhuollosta apua vaikka flunssan ikävien jälkitautien kukistamiseen.

Varsinaissuomalaiset ikääntyvät. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna viidesosa turkulaisista oli yli 64 vuotiaita. Vastaavasti Taivassalon asukaista heitä oli joka kolmas. Ja suunta jatkuu, eläkeikäisten määrä kasvaa joka kunnassa.

Ikääntyvän väestön vuoksi pitäisi hyvinvointialueen tulevien toimintojen suunnittelussa kyetä ennakoimaan lisääntyvä hoitotarve ja esimerkiksi tuetun asumisen kysynnän kasvu.

Menojen kasvu pitäisi saada talttumaan

Sujuvampien hoitopolkujen avulla on tarkoitus vähentää terveyden ja hyvinvoinnin eroja maakunnan eri osissa, mutta samalla pitäisi hillitä kustannusten nousua. Niiden paisumista ei voi pysäyttää, mutta järkevällä toiminnalla menojen kasvun hidastamisen pitäisi olla mahdollista.

Kireä aikataulu on haaste, joka realisoituu ensimmäisen aluevaltuuston aloittaessa työnsä maaliskuun alussa. Uuden järjestelmän pitäisi olla toimintakunnossa vuoden 2023 alussa. Ongelmista huolimatta sote-uudistus tarjoaa mahdollisuuden parempaan terveyteen ja hyvinvointiin.

 

PS Olen Varsinais-Suomen vihreiden aluevaaliehdokas 2022. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.