Tag Archives: tieto

Hyödyllisiä ja hyödyttömiä eläimiä

    Muistat varmaan hempeän kesäillan, jonka lupaava tunnelma sortuu korvissa iniseviin hyttysiin. Käsien huitovan läiskinnän keskellä joku sadattelee ääneen, mitä hyötyä noista kiusallisista verenimijöistä voi olla? Jos seurueessa on eläintieteilijä, hän vastaa nopeasti, että esimerkiksi hyönteisiä syövät linnut ja lepakot syövät hyttysistä. Ikävät itikat ovat ravintoa suuremmilleen.

Vuohi tuottaa maitoa ja lihaa. Se on hyötyeläin. Kuva Pixabay.

    Lapsille opetetaan jo koulussa, että maatilojen perinteiset tuotantoeläimet ovat hyödyllisiä. Lehmistä saadaan maitoa ja lihaa ruokapöytään sekä nahkaa eri tarkoituksiin. Grillissä tirisevät kyljykset ja jouluaterian kinkut ovat sikojen panos ruokavalioomme.

    Kasvava joukko hamuaa appeeksi kevyempiä vaihtoehtoja. He hylkäävät punaisen lihan ja ryhtyvät siipikarjan tai kalan lihan kuluttajiksi. Hyötyeläimiä nekin.

    Sirkat ovat aterioidemme uusin eläinperäisen valkuaisen lähde. Hyödyllistä väkeä outoudestaan huolimatta.

    Turkiseläimiä kasvatetaan kauniin karvan vuoksi. Hyödymme niistä saamalla pehmeitä turkiksia, joista suurin osa päätyy asusteiden somisteiksi. Tieteellisissä tutkimuksissa elämäntyönsä tekevät laboratorioeläimet helposti unohtuvat keskustelusta. Virallisesti ne eivät ole tuotantoeläimiä, mutta kyllä nekin tuottavat: uutta tietoa. Sen vuoksi myös koe-eläimet ovat hyödyllisiä.

Hevosilla on kaksoisrooli. Ne voivat olla joko hyötyeläimiä tai harrastuseläimiä käyttötarkoituksesta riippuen. Kuva Pixabay.

    Hyödytön on hyödyllisen vastakohta. Koirat eivät lähtökohtaisesti kuulu hyötyeläimiin, joten niiden täytyy olla hyödyttömiä. Se tarkoittaa, etteivät ne tuota mitään konkreettista, jolla voisi ansaita rahaa. Opaskoirat sekä poliisin, armeijan, rajavartiolaitoksen ja tullin virkakoirat tuottavat palveluita. Sen vuoksi niitä nimitetäänkin hyötykoiriksi. Nimike tekee niistä muita koiria arvostetumpia.

    Faaraoiden Egyptissä kissat olivat viljavarastojen korvaamattomia työntekijöitä. Ne pitivät kurissa hiiret ja rotat, jotka hamusivat samoja ravintoaineita kuin ihmiset. Kissojen vienti pois Egyptistä oli kiellettyä ja salakuljetuksesta seurasi rangaistus. Kissojen arvostusta muinaisessa yhteiskunnassa kuvaavat meidän päiviimme säilyneet lukuisat kissamuumiot.

    Tämän päivän Suomessa kissojen asema on kovin toisenlainen. Kissoja ei juuri arvosteta. Ne ovat hyödyttömiä eläimiä, jotka on virallisesti julistettu tuholaisiksi. Maa- ja metsätalousministeriö on listannut kissan haittaa aiheuttavaksi vieraaksi maaselkärankaiseksi, jonka olemassaolo ja leviäminen pitää torjua. Kissavihan aiheuttaa sama ominaisuus, jota muinaiset egyptiläiset palvoivat: mestarillinen saalistustaito.

Kissa. Maa- ja metsätalousministeriö on luokitellut sen haittaa aiheuttavaksi vieraaksi maaselkärankaiseksi.

    Arvion mukaan miljoonassa suomalaisessa kodissa elää lemmikkinä koira tai kissa. Lisääntyvä tutkimustieto osoittaa, että niillä on sekä suora että välillinen positiivinen vaikutus isäntäväkensä terveyteen ja hyvinvointiin.

    Koiranomistajat ulkoilevat säännöllisesti ja solmivat samalla uusia tuttavuuksia. Liikunta kohentaa sekä ihmisen että mukana kulkevan karvaturrin ruumiinkuntoa ja mielen tasapainoa. Kävelylenkki on oiva esimerkki, miten yhdessä tekeminen edistää molempien osapuolien hyvää oloa. Erilajisuus ei ole este vaan positiivisen vuorovaikutuksen perusta.

    Jako hyötyeläimiin ja ei-hyötyeläimiin on keinotekoinen. Se ei tee oikeutta hyödyttömiksi julistetuille. Eläimet ovat tuntevia olentoja, joten ne ansaitsevat itseisarvon riippumatta siitä, mitä niistä nettoamme.

Älykäs suunnittelu ei vedä vertoja evoluutiolle

    Uusin teknologia tuottaa elollisten kaltaisia koneita. Mekaaniset työntekijät ahertavat uupumatta tehtaiden liukuhihnoilla tehden erehtymätöntä millintarkkaa työtä paremmin kuin ihmiset. Itseään ohjaavat autot liikkuvat jo teillä

    Koneet voivat saada myös eläimen hahmon. Silloin ne korvaavat elävät pörröturkit esimerkiksi vanhusten viihdyttäjinä. Pehmeän, lämpimän, liikkuvan ja ääntelevän koneen rapsuttaminen tuo samankaltaista mielihyvää kuin oikean lemmikin paijaaminen. ’Elävät’ koneet ovat insinöörien älykkään suunnittelun tulosta.

Histidiini on aminohappo, yksi ensimmäisiä orgaanisia molekyylejä maapallolla. Kuva Wikipedia.

    Teknisen tiedon kehittymisestä huolimatta aidon elämän synty on pysynyt mysteerinä. Ensimmäiset eläviksi kutsutut orgaaniset aineet ilmestyivät maapallolle nelisen miljardia vuotta sitten. Tiedeyhteisö pitää todennäköisenä, että ne syntyivät meressä, jossa oli otollista materiaalia ja sopivasti elektronien liikkumisen tuottamaa energiaa, sähköä. Energialähteet saattoivat olla salamaniskuja, komeettoja tai vaikka merenpohjan kuumia lähteitä. Otollisissa olosuhteissa syntyivät aminohapot, ensimmäiset elämän molekyylit.

    Miljardien vuosien takaisten tapahtumien tarkka selvittäminen voi olla mahdotonta, mutta sitä luonnontieteilijät kuitenkin yrittävät. Tieteellinen tutkimus on paras tunnettu menetelmä tuottaa luotettavaa tietoa. Tutkimustulosten julkaisukäytäntö alistaa johtopäätökset kaikkien lukutaitoisten arvioitavaksi. Jos tuloksissa on virheitä, ne huomataan.  Tieteelliselle tiedolle on ominaista, että se korjaa itse itseään.

    Vuosia sitten istuin opiskelijoiden järjestämässä tiedepaneelissa. Tilaisuus alkoi asiantuntijan perusteellisella esityksellä älykkäästä suunnittelusta. Silloin oivalsin, että kyse ei ollut insinööriopiskelijoiden illasta. Olin altavastaajana kreationistien tilaisuudessa. Edustin siellä tiedeuskoa.

    Kreationismi eli luomisusko perustuu ajatukseen, että kaikki olevainen on älykkään suunnittelun tulosta. Luonnon monimuotoisuus ja ihmisen kyvyttömyys ratkaista esimerkiksi elämän arvoitus, ovat siitä selkeä todiste.

Leonardo da Vincin maalaus Viimeinen ehtoollinen kuvaa kristinuskon keskeistä tapahtumaa.

    Paneelikeskustelu meni jotenkin niin, että lajimme tiedollinen osaamattomuus edellytti jonkin ylivertaisen olemassaoloa. Huomautin, etteivät elämän ratkaisemattomat arvoitukset todistaneet mitään ylivertaisesta suunnittelijasta. Ne olivat osoitus tieteen kehittymättömyydestä, vääristä menetelmistä ja huonosti suunnitelluista tutkimuksista. En saanut ymmärrystä.

    Luomisuskon mukaan ihminen ilmestyi maapallolle jumalan luomistyön tuloksena. Väitettä ei voi todistaa vääräksi. Voisi ajatella, että sen vuoksi väite on totta. Mutta juuri mahdottomuus osoittaa vääräksi on epätiedon eli huuhaan tunnusmerkki. Samaan kategoriaan kuuluvat muun muassa horoskoopit. Niiden todistaminen vääräksi ei onnistu.

    Viime aikoina julkisuuden toimijat ovat aktivoituneet uskonasioissa. Yksi heistä on Paavo Väyrysen perustaman kansalaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläinen. Hän ei hyväksy koulujen evoluution opetusta, jos samalla ei opeteta luomiskertomusta tasavertaisena vaihtoehtona. Kilpeläinen uskoo, että ihminen on luotu jumalan kuvaksi, eikä muita perusteluja tarvita. Hämmentävää, jos perustelemattomat uskomukset alkavat syrjäyttää tieteellisen tiedon poliittisten päätösten teossa.

Saako lemmikkiä surra?

    Lainasin otsikon luterilaisen seurakuntayhtymän koteihin jakamasta mainoslehtisestä. Kirjoitusta varten haastateltu seurakuntapappi pohti, miten Raamattu arvottaa lemmikkieläimiä, mutta hän ei ollut löytänyt selkeää vastausta. Kun pyhän kirjan tekstissä puhutaan koko luomakunnasta, papin tulkinnan mukaan siihen käsitteeseen sisältyivät myös eläimet.

Perheen lemmikki, joka siirtyi ajasta iäisyyteen kahdenkymmenen vuoden korkeassa iässä.

    Kirkolla ei ole yhteistä kantaa, miten suhtautua lemmikkeihin. Eläimet asuvat kodeissa ja niillä tuntuu olevan perheenjäsenen asema. Pappi kertoi edelleen, että seurakunnassa oli järjestetty sururyhmä lemmikkinsä menettäneille, mutta siitä oli tullut palautetta. Eläintä ei pidä kohdella kuin ihmistä. Lemmikin suremista pidettiin eläimen inhimillistämisenä.

    Tässä kohdassa on syytä kysyä, inhimillistääkö sureminen kohteensa? Jos ihminen joutuu hyvin ikävään tilanteeseen, jossa hän esimerkiksi menettää kotinsa, surua pidetään luonnollisena. Kenenkään mieleen ei tule, että kyse olisi kodin inhimillistämisestä. Toisen ihmisen kokeman menetyksen vähättely on ylimielistä ja osoittaa myötätunnon puutetta. Kiintymys on merkittävä tunne sen kokijalle kohteesta riippumatta.

    Ilo, suru, pelko, inho ja viha ovat kehityshistoriallisesti vanhoja perustunteitamme. Ne ovat kehittyneet auttamaan meitä ympäristöön sopeutumisessa. Tunteet ohjaavat kohti hyvinvointia tukevia asioita ja toisaalta ne saavat meidät välttelemään vahingollisia.

    Ihmisiin ja lemmikkieläimiin kohdistuvien tunteiden aivoperusta on osoittautunut melko samanlaiseksi. Magneettikuvauksessa äidin aivoissa aktivoituivat paljolti samat alueet, kun hän katsoi kuvaa joko lapsestaan tai koirastaan. Tulos osoitti, että molempien valokuvien nostattamat ilon ja kiintymyksen mielentilat olivat tunnekokemuksina toistensa kaltaisia.

Tuhkauurna on jäljellä rakkaasta kissasta.

    Jatkuvasti lisääntyvä luonnontieteellinen tieto on kaventanut ihmisen ja muiden eläinlajien välisiä eroja. Eläimet käyttävät työkaluja tarkoituksenmukaisesti. Ne osaavat etsiä luonnosta kivennäisiä ravinnon täydennykseksi sekä käyttää kasveja suolistoloisten häätöön. Eläimet kommunikoivat monipuolisesti äänillä ja eleillä. Aikaisemmin ehkä pidimme niiden käyttäytymistä tarkoituksettomana, mutta nyt tiedämme paremmin: kyse on tehokkaasta viestinnästä.

    Vauvasta saakka opimme katsomaan toisiamme kasvoihin ja tulkitsemaan niillä näkyviä tunteita.  Esimerkiksi ilo, ja viha on helppo erottaa. Tutkimusryhmäni on osoittanut, että myös koirat pystyvät samaan. Ne erottavat helposti iloiset ja vihaiset ihmiskasvot toisistaan. Kasvot ovat tunteiden peili. Ominaisuus on niin perustavanlaatuinen, että kyky ymmärtää kasvojen välittämiä tunteita ylittää lajien väliset rajat.

    Kun eläinten kykyjä ja tunteita halutaan mitätöidä, sanotaan helposti, että eivät ne mitään ymmärrä. Elukat vain elävät vaistojensa varassa. Vaisto saa emon huolehtimaan jälkeläisestään, ei järki tai ymmärrys. Mutta jos vaisto onkin tunne, emon kiintymystä poikaseen vastaavalla tavalla kuin äidin kiintymys vauvaan. Myös suru jälkeläisen menetyksestä lienee samankaltainen. Miten huomioimme eläimen surun?

Tavoitteena eläimetön tiede

    Eläinsuojelujärjestön tilaisuudessa puhuttiin koe-eläimistä ja niiden suojelemisesta. Kuuntelin nuorta idealistia. Hänen ehdoton vakaumuksensa oli, ettei eläimiä saanut käyttää hyväksi minkäänlaisessa tutkimuksessa. Edes kuolleesta eläimestä ei sopinut ottaa kudoksia. Jyrkkä mielipide sulki pois myös eläinten ruumiinavaukset kuolinsyyn selvittämiseksi.

    Tapahtumasta on kulunut muutama vuosi ja sinä aikana koe-eläimiä koskevaan lainsäädäntöön on kirjattu ihanteellisen eläinsuojelijan ajatuksia. Direktiivi tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelemiseksi tuli voimaan 2013.

EU edellyttää samanlaista koe-eläinlainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa.

EU edellyttää samanlaista koe-eläinlainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa.

    EU:n yhteisenä tavoitteena on jossain vaiheessa pidättyä kokonaan eläinten hyödyntämisestä tutkimustarkoituksessa. Siihen liittyy kuitenkin ehto. Eläinkokeista luopuminen ei saa hidastaa uuden tutkimustiedon kertymistä, joten vielä ei olla kovin lähellä eläimetöntä tieteentekoa.

    Niin kauan kuin koe-eläimiä käytetään, tiedeyhteisön pitää tehdä kaikki mahdollinen niiden elämän helpottamiseksi. Käytännön ohjenuorana ovat niin sanotut 3R-periaatteet. Jokainen koe-eläimiä koskeva päätös pitäisi tehdä pohtimalla, miten se edistää yhden tai useamman koe-eläimen hyvinvointia.

    Ensimmäinen periaate tarkoittaa, että eläimet on kokeissa korvattava muilla tutkimusmenetelmillä aina kun se on mahdollista. Tällaisia korvaavia menetelmiä ovat esimerkiksi laboratoriossa kasvatetuissa soluissa tehtävät kokeet. Siten kemikaalien haitallisia ominaisuuksia tutkittaessa myrkyille altistetaan pelkkiä eläviä soluja kokonaisten eläinten sijasta.

    Toinen periaate edellyttää tutkimuksiin joutuneiden koe-eläinten lukumäärän vähentämistä. Tavoitetta edistetään suunnittelemalla eläinkokeet paremmin ja tarkemmin. Kokeeseen otettujen eläinten lukumäärän pitää perustua matemaattisiin laskelmiin eikä pelkkään arvioon.

    Eläimiä ei myöskään saa olla kokeissa liian paljon, koska silloin osa joutuu kärsimään turhaan. Sama tieto olisi saatu ilman niiden mukanaoloa. Myöskään liian vähäinen eläinmäärä ei ole hyväksyttävää, koska siinä tapauksessa luotettavia tuloksia ei tule ja kaikki eläimet ovat olleet testeissä tarpeettomasti.

    Kolmannen periaatteen mukaan koemenetelmiä on kehitettävä siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän kipua ja kärsimystä eläimille. Samaa periaatetta tulkitaan myös niin, että eläinten asuinympäristöä on muutettava niiden lajinmukaisia tarpeita vastaavaksi. Yleensä tämä tarkoittaa vähintään mielenkiintoisia puuhavälineitä virikkeeksi ja piiloutumissopukoita omaa rauhaa varten.

Lainsäädäntö on asettanut tavoitteeksi, että jossain vaiheessa eläinkokeita ei enää tarvita tieteen teossa. Kuva Pixabay

Lainsäädäntö on asettanut tavoitteeksi, että jossain vaiheessa eläinkokeita ei enää tarvita tieteen teossa. Kuva Pixabay

    Eläimistä vapaaseen tutkimukseen siirtyminen edellyttää määrätietoista työtä. Vaikuttamistapoja on monenlaisia. Koe-eläinten kanssa työskentelyä ei yleensä pidetä eläinystävällisenä puuhana, mutta silloin voi suoraan omilla toimillaan parantaa niiden kohtelua.

    Jos ryhtyy lääke- tai kemikaalialan viranomaiseksi, sitä kautta voi vaikuttaa eläinkokeiden määrään ja laatuun ennen uuden lääkkeen tai kemikaalin pääsyä markkinoille.

    Tutkijat tutkivat, mitä joku suostuu rahoittamaan. Pyrkimällä rahoittajan rooliin voi nopeasti ja tehokkaasti vaikuttaa siihen, minkälaisilla eläinkokeilla tietoa hankitaan.

    Jos ei halua liian lähelle koe-eläimiä, niin silloin kannattaa liittyä jäseneksi eläinsuojelujärjestöön, joka pyrkii vaikuttamaan viranomaisiin ja rahoittajiin. Laiskin ryhtyy eläinsuojelukummiksi. Pieni rahasumma siirtyy kuukausittain eläinsuojelujärjestölle ilman sen kummempaa vaivaa.

    Jotain on tehtävä. Valitse oma tapasi vaikuttaa.